Älykkyys ymmärretään usein kykynä ajatella loogisesti, ratkaista ongelmia, oppia kokemuksista ja tarkastella maailmaa useasta näkökulmasta. Se ei ole pelkkää koulumenestystä, vaan liittyy myös joustavuuteen, uteliaisuuteen ja kykyyn arvioida omaa ajatteluaan.
Your Tangon artikkelissa todetaan, että vaikka älykkyys on laaja jatkumo, tietyt käyttäytymismallit esiintyvät tilastollisesti useammin ihmisillä, joilla on hyvin matala kognitiivinen kapasiteetti. Nämä piirteet näkyvät erityisesti arjessa, ihmissuhteissa ja tavassa suhtautua uusiin tilanteisiin.
1. Uteliaisuuden puute
Uusien asioiden oppiminen ei kiinnosta.
Matalaan älykkyyteen liitetään usein haluttomuus perehtyä asioihin pintaa syvemmältä. Kiinnostus rajoittuu siihen, mikä on tuttua ja helppoa, eikä tarvetta laajentaa omaa ymmärrystä koeta.
2. Vaikeus sopeutua uusiin tilanteisiin
Rutiinien rikkoutuminen aiheuttaa ongelmia.
Uudet ympäristöt, roolit tai vaatimukset kuormittavat, koska ongelmanratkaisukyky ja suunnittelu ovat rajallisia.
3. Oman tietämyksen yliarviointi
Vähäinen osaaminen koetaan laajana ymmärryksenä.
Ilmiö tunnetaan Dunning–Kruger-vaikutuksena: mitä vähemmän ihminen tietää, sitä varmempi hän usein on omasta osaamisestaan.
4. Mustavalkoinen ajattelu
Maailma nähdään ääripäinä.
Asiat ovat joko oikein tai väärin, hyviä tai pahoja. Harmaan sävyjen hahmottaminen on vaikeaa, mikä kärjistää konflikteja.
5. Mielipiteiden muuttamisen vaikeus
Uusi tieto ei muuta kantaa.
Joustavan ajattelun puute johtaa siihen, että näkemyksistä pidetään kiinni silloinkin, kun ne osoittautuvat virheellisiksi.
6. Hypoteettisen ajattelun heikkous
"Entä jos" -ajattelu tuntuu käsittämättömältä.
Abstraktit tilanteet, kuvitteelliset esimerkit tai tulevaisuuden skenaariot ovat vaikeita hahmottaa.
7. Empatian puute
Toisten tunteiden ymmärtäminen on rajallista.
Matala kognitiivinen ja emotionaalinen kapasiteetti heikentää kykyä asettua toisen asemaan.
8. Voimakas minäkeskeisyys
Oma näkökulma koetaan ainoaksi oikeaksi.
Muiden tarpeet, kokemukset ja mielipiteet jäävät helposti sivuun.
9. Yksinkertaistavat selitykset kaikkeen
Monimutkaiset ilmiöt typistetään yhteen syyhyn.
Tämä vähentää ajattelun vaivaa, mutta estää todellisen ymmärryksen syntymisen.
10. Kyvyttömyys oppia virheistä
Samat ongelmat toistuvat.
Vastuu siirretään ulkoisille tekijöille, eikä omaa toimintaa arvioida kriittisesti.
11. Vastustus henkilökohtaista kasvua kohtaan
Itsensä kehittämistä pidetään turhana.
Palaute koetaan hyökkäyksenä, ei mahdollisuutena kehittyä.
Lopuksi
Älykkyys ei määritä ihmisen arvoa, mutta se vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten ihminen oppii, kasvaa ja toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Psykologian näkökulmasta matalaan älykkyyteen liitetyt piirteet eivät ole yksittäisiä virheitä, vaan toistuvia ajattelu- ja käyttäytymismalleja.
Olennaista ei ole leimaaminen, vaan ymmärrys: uteliaisuus, joustavuus ja itsetutkiskelu ovat taitoja, joita voi kehittää missä iässä tahansa ja juuri ne erottavat aidosti ajattelevan ihmisen muista.
