Law of Assumption eli oletuksen laki lupaa, että kun ihminen alkaa elää kuin tavoite olisi jo totta, todellisuus alkaa vähitellen mukautua sen mukaiseksi. Mutta onko kyseessä toimiva mielen työkalu vai vain kauniisti paketoitu toiveajattelu?
Manifestointipuheessa toistuu usein ajatus, että ihminen vetää puoleensa sen, mitä hän pitää totena. Law of Assumption eli oletuksen laki vie tämän vielä pidemmälle: sen mukaan ihmisen ei pitäisi vain toivoa jotakin, vaan olettaa, että haluttu asia on jo osa hänen elämäänsä.
Ajatus on houkutteleva, koska se antaa ihmiselle tunteen hallinnasta tilanteissa, joissa lopputulos tuntuu epävarmalta.
Mutta toteuttaako oletuksen laki todella päämääräsi? Vastaus on kiinnostavasti sekä kyllä että ei.
Oletuksen laki voi muuttaa käytöstäsi
Jos ihminen alkaa aidosti olettaa, että hänellä on oikeus hyvään ihmissuhteeseen, parempaan työpaikkaan tai rohkeampaan elämään, hänen käytöksensä voi muuttua.
Hän saattaa hakea tehtävää, jota ei aiemmin olisi uskaltanut hakea. Hän voi puhua itsestään varmemmin. Hän saattaa huomata tilaisuuksia, jotka ennen menivät ohi, koska oma mieli oli lukittunut ajatukseen "ei tämä koske minua".
Tässä mielessä oletuksen laki muistuttaa psykologian tuntemaa itseään toteuttavaa ennustetta. Odotukset voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen toimii, miten hän tulkitsee tilanteita ja miten muut reagoivat häneen. Esimerkiksi organisaatiopsykologiassa itseään toteuttava ennuste liitetään siihen, miten odotukset voivat vaikuttaa suoritukseen ja vuorovaikutukseen.
Pelkkä positiivinen kuvittelu ei kuitenkaan riitä
Ongelma syntyy, jos oletuksen lakia tulkitaan niin, että pelkkä usko riittää. Jos ihminen vain kuvittelee onnistumista, mutta ei muuta mitään arjessaan, tavoite voi jäädä kauniiksi mielikuvaksi.
Tutkimuksessa on käsitelty paljon niin sanottua mental contrasting -menetelmää, jossa tavoite kuvitellaan myönteisesti, mutta sen lisäksi tunnistetaan realistiset esteet ja suunnitellaan konkreettisia askeleita. Frontiers in Psychology -julkaisussa ilmestyneen meta-analyysin mukaan mental contrasting voi auttaa muuttamaan myönteisen haaveen sitoutumiseksi ja toiminnaksi.
Tämä on tärkeä ero. "Minusta tulee menestynyt" voi tuntua voimaannuttavalta ajatukselta. Mutta tehokkaampi kysymys on: mitä teen tänään eri tavalla, jos todella oletan olevani ihminen, joka voi onnistua?
Oletus voi auttaa, jos se ei irrota todellisuudesta
Terveessä muodossa oletuksen laki voi toimia sisäisenä lupana. Se voi auttaa ihmistä luopumaan jatkuvasta itsensä pienentämisestä.
Jos ajatus "en minä kuitenkaan kelpaa" vaihtuu ajatukseen "miksi en minäkin?", se voi vaikuttaa yllättävän moneen asiaan. Ihminen voi tulla näkyvämmäksi. Hän voi uskaltaa sanoa tarpeensa ääneen. Hän voi lakata käyttäytymästä kuin olisi jo valmiiksi hävinnyt.
Tämä ei ole taikuutta. Se on todennäköisemmin ajattelun, huomion ja käyttäytymisen ketju. Kun oletus muuttuu, ihminen toimii eri tavalla. Kun toiminta muuttuu, myös mahdollisuudet voivat muuttua.
Vaarana on liiallinen vastuu omista vastoinkäymisistä
Oletuksen lain varjopuoli on se, että se voi alkaa syyllistää ihmistä. Jos kaikki nähdään oman oletuksen seurauksena, pettymyksistä tulee helposti todiste siitä, että ihminen "ajatteli väärin".
Se ei ole reilua eikä realistista. Ihmisen elämään vaikuttavat myös sattuma, taloudellinen tilanne, toisten ihmisten päätökset, terveys, rakenteet ja ympäristö. Kaikkea ei voi ajatella todeksi.
Erityisen varovainen kannattaa olla ihmissuhteissa. Oletuksen laki ei saa muuttua ajatukseksi, että toisen ihmisen tunteita voisi ohjata pelkällä mielikuvaharjoittelulla. Toisella ihmisellä on aina oma tahto, omat rajat ja oma elämä.
Paras versio on yhdistelmä uskoa ja toimintaa
Jos oletuksen laista haluaa ottaa hyödyllisen osan, se kannattaa yhdistää käytännön toimintaan. Oleta, että tavoite on mahdollinen. Sen jälkeen käyttäydy kuin ihminen, joka rakentaa sitä mahdollisuutta todeksi.
Tämä voi tarkoittaa hakemuksen lähettämistä, keskustelun avaamista, uuden taidon harjoittelua, rajojen asettamista tai vanhan pelon haastamista.
Oletuksen laki ei siis välttämättä toteuta päämäärääsi. Mutta se voi auttaa sinua muuttumaan ihmiseksi, joka toimii päämääränsä suuntaisesti.
Ajatus voi olla hyödyllinen, kun sen pitää maan pinnalla
Oletuksen laki on parhaimmillaan mielen harjoitus, ei universumin kaukosäädin. Se voi auttaa ihmistä huomaamaan, milloin oma ajattelu on jo ennalta sulkenut oven.
Jos ihminen uskoo, ettei jokin ole häntä varten, hän ei ehkä edes yritä. Jos hän taas uskaltaa olettaa, että hyvä asia on mahdollinen, hän voi alkaa tehdä valintoja, jotka tukevat sitä.
Ehkä tärkein kysymys ei siis ole: toteuttaako oletuksen laki päämääräsi?
Tärkeämpi kysymys voi olla: mitä tekisit seuraavaksi, jos et enää pitäisi onnistumista mahdottomana?
