Yksittäinen lause ei todista ketään valehtelijaksi, mutta tietyt ilmaisut voivat paljastaa, että ihminen yrittää siirtää huomion pois omasta vastuustaan.
Useimmat ihmiset ovat arjessa rehellisempiä kuin usein luullaan. Valehtelua koskevassa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että suuri osa valheista kasautuu pienelle joukolle paljon valehtelevia ihmisiä.
Your Tango listaa lauseita, joita paljon valehtelevat ihmiset voivat käyttää tavallisessa keskustelussa. Tärkeä tarkennus on silti paikallaan: mikään näistä lauseista ei yksin todista valehtelua. Olennaisempaa on, toistuuko sama kaava jatkuvasti.
1. "Kuka sellaista edes keksisi?"
Tämä lause voi kuulostaa vakuuttavalta, koska se kääntää huomion pois itse väitteestä. Sen sijaan että ihminen vastaisi kysymykseen, hän esittää valehtelun ajatuksen naurettavana.
Your Tangon mukaan kyse voi olla tavasta saada toinen tuntemaan olonsa epävarmaksi: miten edes kehtaat epäillä tällaista?
Jos ihminen käyttää tätä jatkuvasti, hän ei välttämättä puolusta totuutta, vaan omaa uskottavuuttaan.
2. "Sinähän tunnet minut"
"Sinähän tunnet minut" voi olla lämmin ja viaton lause. Ongelmalliseksi se muuttuu, jos sitä käytetään kysymysten väistämiseen.
Sen sijaan että ihminen selittäisi ristiriidan, hän vetoaa suhteeseen. Viesti on: jos välität minusta, et kyseenalaista minua.
Tämä voi saada toisen tuntemaan syyllisyyttä aivan aiheellisesta epäilystä.
3. "En minä koskaan sanonut niin"
Tämä on yksi klassisimmista tavoista sekoittaa keskustelua.
Jos toinen muistaa asian selvästi, mutta toinen kiistää sen täysin, syntyy helposti epävarmuus: muistanko minä väärin?
Kaikki muistivirheet eivät ole manipulointia. Mutta jos ihminen toistuvasti muuttaa aiempia sanomisiaan ja saa muut epäilemään omaa todellisuudentajuaan, kyse voi olla henkisesti kuormittavasta toimintatavasta.
4. "Ei se ole niin iso juttu"
Kun valhe paljastuu, paljon valehteleva ihminen voi yrittää pienentää sen merkitystä.
Tämä lause siirtää keskustelun pois itse teosta ja kohti toisen reaktiota. Yhtäkkiä ongelma ei olekaan valehtelu, vaan se, että toinen "ylireagoi".
Valhe ei muutu pieneksi vain siksi, että sen kertonut ihminen haluaa sivuuttaa sen nopeasti.
5. "En minä tarkoittanut sitä"
Joskus ihminen todella sanoo jotakin kömpelösti. Mutta jos sama selitys toistuu aina, kun hän jää kiinni ristiriidasta, lause voi olla keino väistää vastuuta.
Nature Neuroscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan epärehellisyys voi lisääntyä toiston myötä: mitä useammin ihminen valehtelee omaksi hyödykseen, sitä helpommaksi se voi muuttua.
Siksi "en tarkoittanut sitä" ei aina riitä, jos käyttäytyminen jatkuu samanlaisena.
6. "Se todella tapahtui"
Kun tarina kuulostaa liian dramaattiselta, epäuskottavalta tai aina vain suuremmaksi paisuvalta, paljon valehteleva ihminen voi alkaa vakuutella sen aitoutta entistä voimakkaammin.
"Se todella tapahtui" voi olla totta. Mutta jos ihminen tarvitsee jatkuvasti vahvoja vakuutteluja jokaisen tarinan tueksi, kuulijan hälytyskellot voivat alkaa soida.
Varsinkin silloin, jos yksityiskohdat muuttuvat kerrasta toiseen.
7. "Sinun pitäisi kiittää minua"
Tämä lause kääntää asetelman päälaelleen.
Jos toinen on loukkaantunut valehtelusta tai salailusta, paljon valehteleva ihminen voi yrittää esittää itsensä hyväntekijänä. Hän ei vain tehnyt väärin, vaan muka suojeli, auttoi tai toimi toisen parhaaksi.
British Journal of Social Psychology -julkaisussa käsitelty tutkimus on tarkastellut valehtelun vaikutuksia valehtelijan omaan itsetuntoon ja tunteisiin. Valehtelu ei siis ole vain toisen ihmisen ongelma, vaan se voi nakertaa myös valehtelijan omaa hyvinvointia.
8. "Sitä minä juuri tarkoitin"
Kun tarinat menevät sekaisin, ihminen voi yrittää paikata ristiriidan nopeasti.
"Sitä minä juuri tarkoitin" voi olla harmiton korjaus. Mutta jos se tulee aina silloin, kun joku huomaa tarinassa aukon, kyse voi olla selittelystä.
Paljon valehtelevalle ihmiselle ongelmaksi muodostuu usein muistaminen: mitä hän sanoi, kenelle ja millä versiolla?
9. "Joo, ihan sama"
Välinpitämättömyys voi olla puolustuskeino.
Kun ihminen jää kiinni tai häntä kyseenalaistetaan, hän voi esittää, ettei asia kiinnosta häntä lainkaan. Silmien pyörittely, vähättely ja "ihan sama" -asenne voivat olla tapa välttää varsinainen keskustelu.
Tällöin rauhallisuus ei välttämättä kerro syyttömyydestä. Se voi olla myös harjoiteltu tapa sulkea keskustelu.
10. "Miten voit edes epäillä minua?"
Tämä lause tekee epäilijästä ongelman.
Sen sijaan että ihminen vastaisi itse kysymykseen, hän hyökkää kysyjän luottamusta, lojaaliutta tai luonnetta vastaan. Lopputuloksena toinen voi alkaa puolustella omaa kysymystään.
Terveessä ihmissuhteessa vaikeitakin kysymyksiä saa esittää. Jos jokainen kysymys muuttuu syyllistämiseksi, keskustelu ei enää etene totuutta kohti.
Fraasit eivät paljasta kaikkea, mutta kaavat paljastavat paljon
On tärkeää olla tekemättä liian nopeita päätelmiä yksittäisestä lauseesta. Ihmiset puolustautuvat, muistavat väärin, nolostuvat ja käyttävät kömpelöitä ilmaisuja ilman pahaa tarkoitusta.
Mutta jos sama ihminen toistuvasti kiistää sanomisiaan, vähättelee toisten tunteita, kääntää syyn muille ja saa keskustelukumppanin epäilemään itseään, kyse ei ole enää vain yhdestä huonosta sanavalinnasta.
Silloin kannattaa katsoa sanojen sijaan kokonaisuutta: vastaavatko ihmisen tarinat toisiaan, kantaako hän vastuuta ja muuttuuko käytös, kun asiasta puhutaan?