Tekoäly on vakiinnuttamassa asemansa työnhaun arjessa – mutta samalla kasvaa riski kadottaa oma ääni hakemusten massaan.

Työnhakupalvelu Duunitorin tuore tutkimus paljastaa, että tekoälyn käyttö työnhaussa on tuplaantunut vuodessa.
Tänä vuonna 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaun eri vaiheissa – vuosi sitten vastaava luku oli 18 prosenttia.

Suurin osa, 69 prosenttia hakijoista, pitää tekoälyä hyödyllisenä apuvälineenä työnhaussa.

Tekoälystä tuli arkipäivää työnhaussa

Tutkimuksen mukaan työnhakijat käyttävät tekoälyä yhä monipuolisemmin – eivät pelkästään hakemusten laatimiseen, vaan myös valmistautumiseen ja analysointiin.

Tässä viisi yleisintä tapaa hyödyntää tekoälyä työnhaussa:

1. Oman osaamisen sanoittaminen ja kuvaaminen hakemuksessa tai CV:ssä (61 %)

2. Hakemuksen ja CV:n räätälöinti tiettyyn tehtävään sopivaksi (52 %)

3. Oikoluku ja kielen parantaminen (41 %)

4. Työhaastatteluun valmistautuminen (25 %)

5. Avainsanojen etsiminen työpaikkailmoituksista (22 %)

"Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin he ymmärtävät, missä kaikessa siitä voi olla hyötyä", kertoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.

Suomi jää vielä jälkeen muista maista

Vaikka käyttö kasvaa nopeasti, Suomi on yhä jäljessä monia muita maita.

"Suomessa tekoälyn käyttö työnhaussa on vähäisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa alustavien arvioiden mukaan jo yli puolet työhakemuksista on tekoälyn avustamia", kertoo tutkija Heidi Lehtovaara Tampereen yliopiston Reilu rekrytointi -hankkeesta.

Liiallinen luottamus koneeseen voi kostautua

Tutkijat varoittavat, että tekoälyn käytössä piilee myös geneerisyyden riski.

Jos hakemukset näyttävät ja kuulostavat samalta, työnantajien on entistä vaikeampi erottaa yksilöitä.

"Tekoäly tuottaa keskiarvoista tekstiä, ellei sitä ohjeista toimimaan toisin. Sekä hakijoiden että työnantajien kannattaa antaa sille enemmän tietoa ja kysyä, miten itseä tai organisaation erityispiirteitä voisi tuoda paremmin esiin", Vaisto painottaa.

Toisaalta oikein käytettynä tekoäly voi vahvistaa persoonallisuutta ja kirkastaa viestiä – kunhan hakija ei ulkoista koko ajattelua koneelle.

Tekoälyn käyttö jakaa sukupuolten mielipiteitä

Tutkimuksen mukaan ikä ei vaikuta suhtautumiseen tekoälyyn, mutta sukupuolten välillä eroja on:

- Miehet kokevat tekoälyn useammin hyödyllisenä ja hyväksyttävänä työnhaun tukena.

- Naiset suhtautuvat siihen varovaisemmin ja pitävät sen käyttöä toisinaan epäreiluna.

Lisäksi naisille on tärkeämpää, että työnantaja kertoo avoimesti, miten tekoälyä käytetään rekrytointiprosessissa.

Tekoäly muuttaa työmarkkinoita – ja herättää pelkoja

Neljä kymmenestä työnhakijasta arvioi, että tekoälytaidot ovat tulevaisuudessa tärkeitä omassa työssä.

Silti moni pelkää, että tekoäly vähentää työpaikkoja erityisesti korkeasti koulutettujen asiantuntija-aloilla.

Eniten tekoälyn vaikutuksia pelätään näillä aloilla:

- Taloushallinto ja pankkiala

- Konsultointi, tutkimus ja liike-elämän palvelut

- Markkinointi, media ja viestintä

- Hallinto ja toimistotyö

- IT ja ohjelmistokehitys

"Kaikki teknologiset murrokset muuttavat työntekoa. Puhelin, tietokone ja internet mullistivat työn aikanaan – tekoäly tekee sen nyt", Vaisto toteaa.

"Parasta, mitä voi tehdä, on opetella käyttämään sitä omaksi edukseen."

Tutkimuksesta

Duunitorin Työnhaku Suomessa -tutkimus toteutettiin elokuun ja syyskuun 2025 välillä yhdessä Taloustutkimuksen kanssa.
Tutkimukseen osallistui 3 026 vastaajaa eri puolilta Suomea. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Tutkimus liittyy Reilu rekrytointi -hankkeeseen, jota rahoittaa AMI-säätiö ja koordinoi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus.