ARS FENNICA 2021 -näyttely aukeaa Hämeenlinnan taidemuseossa 15. lokakuuta 2021.
Vuodesta 2004 lähtien Ars Fennica -palkintolautakunnan puheenjohtajana toiminut Leena Niemistö kuvailee juhlavuoden taiteilijakattausta pitkän harkinnan tulokseksi:
"Joka kerta ehdokkaiden asettaminen vaatii pitkiä keskusteluita ja pohdintoja. Nyt juhlavuotta varten valitsimme ehdokkaiksi jo vuosia kansainvälisellä kuvataidekentällä toimineita ja edelleen vaikuttavia kuvataiteilijoita. Näyttelyssä on esillä taiteilijoiden omiin teosvalintoihin perustuvat kokonaisuudet, joten se rakentuu jo jossain määrin ehdokasasettelussa. Kuten taiteessa usein, myös tässä juhlavuoden näyttelyssä sukelletaan syvälle ihmisyyteen ja kehoon, elämän ja luonnon kiertokulkuun."
ARS FENNICA 2021 -näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisyyteen ja kehollisuuteen mutta myös ekologisiin ja sosiaalisiin valta-asetelmiin liittyviä teemoja. Taiteellisen työskentelyn menetelmät ovat moninaisia. Mukana on maalauksia, rei’itettyjä teoksia sekä liikkuvaa kuvaa ja teknologiaa hyödyntäviä teoksia.
Näyttelyssä Helsingissä asuvalta ja työskentelevältä Eija-Liisa Ahtilalta (s. 1959) nähdään monikanavainen mediateos Horizontal – Vaakasuora (2011), joka on Hämeenlinnan Aulangolla kuvattu puun muotokuva. Teos tarkastelee luonnon taltioinnin ja esittämisen käytänteiden haasteita. Koska elokuvakameran suorakaiteen muotoinen kuva ei pysty luonnollisessa koossa taltioimaan korkeaa puuta, kuusi on kuvattu useassa osassa. Puu esitetään ihmisen mittasuhteisiin rakennetussa tilassa vaakasuorassa, projisoituna pitkälle seinälle kyljelleen. Teos törmäyttää ihmisen ja toislajisen olemuksen ja havainnollistaa todellisuuden kuvaamiseen rakennetun teknologian ihmiskeskeisyyttä.
Stjørdalissa asuva ja työskentelevä Anne-Karin Furunes (s. 1961) tunnetaan historiallisten tapahtumien keskelle ja uhreiksi joutuneiden ihmisten muotokuvista, jotka hän on toteuttanut perferointitekniikalla rei’ittämällä esimerkiksi kangasta tai paperia. ARS FENNICA 2021 -näyttelyssä Furunes on lisäksi kuvannut jäävuoria ja niiden sulamista. Teokset pohjaavat Norjan Polaari-instituutin jäävuorten sulamista koskevaan arkistoaineistoon. Näillä teoksillaan Furunes haluaa korostaa ihmiskunnan yhteistä vastuuta luonnon tuhoamisesta ja meidän vastuutamme toinen toisistamme.
Berliinissä asuva ja työskentelevä Jesper Just (s. 1974) käsittelee teoksissaan identiteetin ja sukupuolen rajoja sekä kehon ja teknologian välisiä vastakkainasetteluja. Näyttelyssä esillä oleva mediataideteos Corporealités-teos (2020) rakentuu LED-näytöistä, jotka muodostavat veistoksellisen kokonaisuuden. Teoksen pääosassa ovat tanssijat, joiden kehoihin vaikutetaan teknologian avulla. Tanssijoiden lihaksiin lähetetään teoksen musiikin nuotitukseen perustuen sähköimpulsseja, joihin ne reagoivat. Gabriel Faurén teoksen Pavane fis -mollin (1887), pianolla soitetut sävelet luovat musiikin lisäksi teokseen kehojen liikkeen. Tanssijoiden lihaksiin lähetetään teoksen musiikin nuotitukseen perustuen sähköimpulsseja, joihin ne reagoivat. Esiintyjät eivät tanssi, vaan heitä tanssitetaan.
Tampereella asuva ja työskentelevä Viggo Wallensköld (s. 1969) tarkastelee maalauksissaan ihmisten fyysistä erilaisuutta ja kehojen moninaisuutta kuvitteellisten hahmojen kautta. Wallensköldin hahmojen alastomuus ja seksuaalisuus ovat luonnollinen, ihmisen ruumiiseen liittyvä ominaisuus. Teosten hahmot katsovat usein levollisesti takaisin katsojaan hyväksyen oman erityisyytensä ja ruumiilliset rajoituksensa. Wallensköld lainaa hahmoilleen usein ilmeitä, asentoja ja vaatteita esimerkiksi sukunsa vanhoista valokuvista. Merkitykselliseksi nousevat myös ympäristöt, joissa hahmot esitetään.
Malmössä asuvalta ja työskentelevältä Magnus Wallinilta (s. 1965) ARS FENNICA 2021 -näyttelyssä on esillä Are you in pain... Not anymore (2021) -maalauksia ja valokuva-animaatio UNNAMED FILM (2017). Monokromaattiset teoksensa Wallin on maalannut käyttäen väriaineena verijauhetta ja ne pohjautuvat Kazimir Malevichin Musta neliö -maalauksen (1913). UNNAMED FILM -teoksessa Wallin nostaa katsottavaksi suuren määrän arkistokuvia alastomista ihmisistä, jotka on kuvattu heidän ruumiidensa epämuodostumien vuoksi. Teoksissaan Wallin pyrkii palauttamaan henkilöt katsottaviksemme inhimillisyyden ja lämmön kautta.
ARS FENNICA -näyttelyillä suuri merkitys Hämeenlinnan taidemuseolle
”Olemme täällä Hämeenlinnassa erityisen iloisia siitä, että saamme juhlistaa ARS FENNICA -palkinnon merkittävää 30-vuoden taivalta toteuttamalla yhteistyössä Ars Fennica -säätiön kanssa juhlavuoden näyttelyn museossamme”, kertoo Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli ja jatkaa: ”ARS FENNICA -näyttelyt ovat tuoneet ja tuovat ajankohtaista ja merkittävää kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista, taidetta kaupunkiimme.” Hämeenlinnan taidemuseossa on vuosien varrella nähty eri muodoissa ARS FENNICA -näyttelyitä yhteensä yhdeksän.
”ARS FENNICA -näyttelyiden lisäksi yhteistyö tuo myös pitkäkestoisia ja laajoja vaikutuksia, jotka säteilevät koko kuvataidekentälle, sillä Leena ja Kari Niemistö ovat hankkineet ARS FENNICA -ehdokkaiden ja palkittujen taiteilijoiden teoksia museoomme talletettuun Niemistö-kokoelmaan näinä menneinä vuosikymmeninä,” muistuttaa Valli. ”Niemistö-kokoelma on vaikuttava ja merkittävä lisä museomme kokoelmatoimintaan. Yhtä aikaa ARS FENNICA 2021 -näyttelyn kanssa Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa nähdään esimerkiksi 20.11.2021–16.10.2022 Kanta-Hämeen alueen nuorten Niemistö-kokoelmasta kuratoima Elämän äärellä -näyttely.”
ARS FENNICA 2021 - näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseon Engel-rakennuksessa 15.10.2021–3.4.2022. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan ehdokasnäyttelyssä. Kansainvälinen taideasiantuntija valitsee ARS FENNICA -voittajan ehdokkaiden joukosta keväällä 2022.
Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö – ARS FENNICA sr myöntää Suomen suurimman kuvataidepalkinnon yhdelle taiteilijalle joka toinen vuosi tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991. Kolmekymmenvuotisjuhlan kunniaksi palkintosumma on korotettu 50 000 euroon. Ehdokkaat on valinnut palkintolautakunta, jonka muodostavat lautakunnan puheenjohtaja, LT Leena Niemistö, kuvataiteilija Kari Vehosalo, museonjohtajat Leevi Haapala (Kiasma) sekä Kai Kartio (Amos Rex).
Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö – ARS FENNICA sr toteuttaa ARS FENNICA 2021 -näyttelyn yhteistyössä Hämeenlinnan taidemuseon kanssa. Näyttelyn yhteistyökumppanina toimii Pro Av Saarikko Oy.