Kiire voi olla todellinen kuormitustila, mutta joskus siitä tulee myös tapa vältellä pysähtymistä, tunteita ja läheisyyttä.

Kiire on nykyajassa niin tavallinen vastaus, ettei sitä juuri kyseenalaisteta. Kun joku kysyy kuulumisia, on helppo sanoa: "Kiirettä pitää." Se kuulostaa hyväksyttävältä, jopa kunnolliselta. Kiireinen ihminen vaikuttaa tarpeelliselta, vastuulliselta ja aikaansaavalta.

Mutta joskus kiire ei ole vain elämän olosuhde. Se voi olla myös suojamuuri.

Silloin ihminen ei täytä kalenteriaan vain siksi, että asioita on paljon. Hän täyttää sen, koska pysähtyminen tuntuisi liian paljastavalta. Hiljaisuudessa voisi nousta esiin tunteita, joita hän ei halua kohdata: yksinäisyyttä, pettymystä, epävarmuutta, surua, kaipuuta tai kysymys siitä, onko elämä oikeasti menossa siihen suuntaan kuin hän haluaa.

Psychology Todayn mukaan kiire voi toimia suojana vaikeilta tunteilta. Artikkelissa kuvataan, miten jatkuva tekeminen voi irrottaa ihmisen omista tunteistaan, läheisistä ihmisistä ja aidosta ilosta, vaikka se näyttäisi ulospäin vain tehokkuudelta.

1. Hän ei koskaan sano vain "en halua"

Kiirettä suojamuurina käyttävä ihminen ei välttämättä osaa sanoa suoraan, ettei jokin asia kiinnosta, tunnu hyvältä tai sovi hänen elämäänsä.

Sen sijaan hän sanoo olevansa kiireinen.

"En ehdi."
"Nyt on niin paljon kaikkea."
"Katsotaan myöhemmin."
"Palataan tähän, kun tilanne rauhoittuu."

Joskus tämä on täysin totta. Kaikilla on kuormittavia vaiheita.

Mutta jos kiireestä tulee pysyvä selitys kaikelle, kyse voi olla muustakin kuin aikatauluista. Kiire antaa luvan vetäytyä ilman, että tarvitsee ottaa kantaa siihen, mitä oikeasti haluaa.

Se on sosiaalisesti hyväksyttävä tapa sanoa ei ilman, että sanoo ei.

2. Hän täyttää hiljaiset hetket heti tekemisellä

Jos kalenteriin syntyy tyhjä kohta, hän löytää nopeasti jotain hoidettavaa.

Viestit. Sähköpostit. Pyykit. Projekti. Uusi tavoite. Pieni järjestely. Some. Työasia, jonka voisi oikeasti tehdä myöhemminkin.

Tällaiselle ihmiselle pysähtyminen ei tunnu palauttavalta. Se tuntuu levottomalta.

Psychology Todayn artikkelissa kiireen käyttämisestä tunteiden välttelyyn todetaan, että "täyte" voi auttaa välttämään tunteita, joita ihminen ei halua tuntea, mutta samalla se voi viedä mahdollisuuden löytää aitoa merkitystä ja tyydytystä.

Jos ihminen ei koskaan anna itselleen tyhjää tilaa, hän ei välttämättä lepää. Hän vain vaihtaa yhden kuorman toiseen.

3. Hän pitää kiirettä todisteena omasta arvostaan

Kiire voi muuttua identiteetiksi.

Ihminen alkaa kokea, että hän on arvokas, koska häntä tarvitaan. Koska hänellä on paljon meneillään. Koska hän ei ehdi turhaan. Koska hän on aina liikkeessä.

Silloin rauhoittuminen voi tuntua melkein vaaralliselta. Jos en ole kiireinen, olenko enää tärkeä? Jos en ole hyödyksi, olenko vähemmän arvokas? Jos joku muu pärjää ilman minua, mitä minusta jää jäljelle?

Tämä on raskas ansa, koska kiire antaa hetkellisesti merkityksen tunteen, mutta syö samalla yhteyttä omaan hyvinvointiin.

APA:n mukaan stressi vaikuttaa koko kehoon, muun muassa lihaksiin, hengitykseen, sydän- ja verenkiertoelimistöön, ruoansulatukseen ja hermostoon. Pitkittynyt kuormitus ei siis jää vain kalenteriin, vaan alkaa näkyä ihmisessä kokonaisvaltaisesti.

4. Hän käyttää kiirettä välttääkseen vaikeat keskustelut

Kiire on tehokas tapa siirtää asioita, joita ei halua kohdata.

Suhteessa pitäisi puhua etääntymisestä, mutta "nyt ei ole hyvä hetki". Työpaikalla pitäisi nostaa esiin ongelma, mutta "palataan tähän myöhemmin". Ystävyyssuhteessa jokin jäi vaivaamaan, mutta "tässä on ollut niin paljon kaikkea".

Totta kai vaikeille keskusteluille tarvitaan joskus oikea hetki. Mutta jos oikeaa hetkeä ei koskaan tule, kiireestä on tullut väistämisen väline.

Välttely voi tuntua lyhyellä aikavälillä helpottavalta, mutta se ei poista ongelmaa. PMC-tietokannassa julkaistussa tutkimuksessa välttelyyn perustuva selviytyminen liitettiin uusien stressitekijöiden syntymiseen ja masennusoireiden ennustamiseen. Toisin sanoen se, mitä ei kohdata, voi alkaa tuottaa lisää kuormaa.

5. Hän ei huomaa uupumusta, koska kiire antaa sille nimen

Kun ihminen on koko ajan kiireinen, uupumusta voi olla vaikea tunnistaa. Kaikki oireet voidaan selittää aikataululla.

Olen väsynyt, koska on kiire.
Olen ärtynyt, koska on kiire.
En jaksa ihmisiä, koska on kiire.
En nuku kunnolla, koska on kiire.
En tunne iloa, koska nyt vain on tällainen vaihe.

Mutta jos vaihe jatkuu kuukaudesta toiseen, kyse ei ehkä ole enää tavallisesta kiireestä.

Cleveland Clinicin mukaan uupumus voi näkyä väsymyksenä, ärtyisyytenä, apatian tunteena ja siinä, että yksinkertaisetkin tehtävät alkavat tuntua ylivoimaisilta. Burnout liittyy usein pitkittyneeseen stressiin ilman riittävää palautumista.

Kiire voi siis peittää alleen sen, että ihminen ei tarvitse parempaa aikataulua vaan syvempää pysähtymistä.

Kun kiire ei enää suojaa vaan vangitsee

Kaikki kiire ei ole välttelevää. Elämässä on oikeasti vaiheita, jolloin työtä, perhettä, arkea ja vastuuta on paljon. Silloin kiire ei ole suojamuuri vaan todellisuus.

Mutta jos kiireestä tulee pysyvä vastaus kaikkeen, sitä kannattaa pysähtyä tutkimaan.

Mitä tapahtuisi, jos et olisikaan koko ajan kiireinen?
Mitä tunnetta hiljaisuus toisi esiin?
Mitä keskustelua olet siirtänyt liian pitkään?
Mitä et halua huomata omasta elämästäsi?

Kiire voi antaa hetkeksi tunteen hallinnasta. Se voi suojata haavoittuvuudelta, tunteilta ja kysymyksiltä, joihin ei vielä tiedä vastausta.

Mutta se voi myös estää ihmistä pääsemästä lähelle itseään ja muita.

Jos kiire on ainoa tapa pysyä kasassa, se ei ole enää tehokkuutta. Se on selviytymiskeino.

Ja jossain vaiheessa ihmisen on kysyttävä: suojaako tämä kiire minua oikeasti vai estääkö se minua elämästä rauhassa?