Pandemiarajoitukset kasvattivat viikoittain tehtävän etätyön määrää ja etätöitä halutaan jatkossakin tehdä enemmän kuin ennen pandemiaa, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vuosittainen viestintäverkkojen ja -palvelujen käyttöä kartoittava kuluttajatutkimus. Merkittävä osa työikäisistä ei kuitenkaan pysty työtehtäviensä luonteen takia tekemään lainkaan etätöitä.

Koronapandemia on tuonut jatkuvan etätyön osaksi monen arkea. Julkisuudessa on esiintynyt paljon keskustelua siitä, kuinka paljon etätyön määrä kasvoi pandemiarajoitusten myötä ja millaiseksi ajasta ja paikasta riippumaton työ tulevaisuudessa tulee muuttumaan. Toteutamme vuosittain viestintäpalvelujen ja -verkkojen käyttöä kartoittavan kuluttajatutkimuksen, jonka avulla tunnistamme kuluttajien keskuudessa nousevia ilmiöitä ja saamme laajemman kuvan viestintämarkkinoilla tapahtuvista muutoksista. Keväällä 2021 toteutetussa kuluttajatutkimuksessa keskityttiin tarkemmin etätyöilmiöön perinteisten aiheiden ohella.

Valtaosa ei pysty tekemään etätöitä

Kuluttajatutkimuksen etätyömäärään liittyviä kysymyksiä käsitellään vähintään 25-vuotiaiden, mutta alle 65-vuotiaiden vastaajien keskuudessa, jotta eläköitymisen ja opiskelujen aiheuttamat vastausvääristymät pystytään mahdollisuuksien mukaan minimoimaan. Selkeyden vuoksi tästä vastaajajoukosta käytetään termiä työikäiset.

Vuoden 2021 keväällä 15 % työikäisistä kuluttajista teki etätöitä vähintään 5 päivää viikossa eli käytännössä koko työviikon. Ainakin yhden etätyöpäivän viikossa teki kolmannes. Selkeä enemmistö työikäisistä, 62 %, ei tehnyt lainkaan etätöitä kuluvan vuoden keväällä.

Heistä, jotka eivät tehneet lainkaan etätöitä, 68 % kertoi syyksi sen, että työtehtäviä ei ole mahdollista suorittaa etänä. Toiseksi yleisin syy oli se, että vastaaja ei ollut kyseisenä ajanjaksona töissä. Vain muutama prosentti ilmoitti, että ei halua tehdä etätöitä ja vastaava joukko kertoi, että työnantaja ei salli etätöiden tekemistä, vaikka se olisi tehtävien kannalta mahdollista.

Etätyöpäivien määrä oli selkeästi kasvanut pandemiarajoitusten myötä niillä työikäisillä, jotka tekivät etätöitä keväällä 2021. Kuluvana keväänä 40 % etätöitä tekevistä työskenteli etänä vähintään 5 päivää viikossa eli käytännössä jatkuvasti. Sen sijaan ennen maaliskuuta 2020 näin paljon etätöitä heistä teki vain 5 %. Nyt etätöissä olevista yli puolet, 54 %, ei tehnyt etätöitä lainkaan ennen pandemiarajoituksia.

Monet etätöitä tekevistä olivat halukkaita jatkamaan etätöiden tekemistä myös pandemiarajoitusten loputtua. Etätyöpäivien määrää haluttaisiin selkeästi lisätä pandemiaa edeltäneestä ajasta, mutta valtaosa haluaisi tehdä etätöitä vähemmän kuin rajoitusten aikana on tullut tehtyä. Esimerkiksi vähintään 5 päivää viikossa etätöitä jatkossa haluaisi tehdä vain 14 %.

Toisaalta 18 % on saanut pandemiarajoitusten aikana etätyöstä tarpeekseen eikä halua jatkossa tehdä niitä lainkaan. Keväällä 2021 etätöitä tekevien joukkoon mahtuu myös niitä, joiden tehtävät eivät jatkossa välttämättä mahdollista etätöiden tekemistä. Näitä ovat esimerkiksi toisen asteen opettajat.

Kodin nettiyhteyksiä tarvitaan työhön ja opiskeluun

Viimeisinä vuosina Traficomin viestintäkuluttajatutkimuksessa on kysytty etätöiden tekemistä laajakaistayhteyksien käytön näkökulmasta. Osa pystyy suorittamaan etätöitä ilman nettiyhteyksiäkin, vaikka tilanne onkin todennäköisesti melko harvinainen.

Kuluttajatutkimuksen mukaan kaikista kuluttajista 55 % tarvitsi keväällä 2021 kotinsa nettiyhteyttä viikoittain työntekoon, elinkeinon harjoittamiseen, opiskeluun tai luottamustehtävien hoitamiseen. Kuluttajista 38 % tarvitsi nettiyhteyttä työntekoon ja 25 % opiskeluun. Osuudet eivät ole merkittävästi lähivuosina kasvaneet, mutta kuten yllä esitetystä voidaan todeta, on esimerkiksi etätyömäärä kasvanut niillä, ketkä sitä pystyvät tekemään ja ovat ehkä aiemminkin tehneet.

Kuluttajatutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 2001 vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis-toukokuussa 2021.