Ystävyys alkaa väsyttää, kun ilman sinun aloitteitasi, kuunteluasi ja joustamistasi koko suhde näyttää pysähtyvän.
Kaikissa ystävyyssuhteissa on epätasaisia vaiheita. Jos ystävä käy läpi eroa, sairautta, uupumusta tai muuta vaikeaa elämäntilannetta, hän ei ehkä pysty olemaan samalla tavalla läsnä kuin ennen. Silloin toinen voi luonnollisesti kannatella suhdetta enemmän.
Tilapäinen epätasapaino on kuitenkin eri asia kuin ystävyys, joka pysyy vuodesta toiseen hengissä vain sinun voimillasi.
Saatat olla aina se, joka lähettää ensimmäisen viestin, ehdottaa tapaamista, kysyy kuulumisia ja pitää keskustelua yllä. Sinä muistat tärkeät päivät, kuuntelet kriisit ja yrität korjata väliinne syntyneet etäisyydet.
Jos lopettaisit yrittämisen, ehkä mitään ei tapahtuisi.
Psychology Todayn mukaan ystävyyden heikentynyt vastavuoroisuus voi näkyä juuri yksisuuntaisina yhteydenottoina, toisen ongelmiin keskittyvinä keskusteluina ja toistuvina viime hetken perumisina. Useimmat ihmiset kaipaavat suhteisiin jonkinlaista tasapainoa, vaikka panoksen ei tarvitse jakautua jokaisessa hetkessä täsmälleen puoliksi.
1. Olet aina se, joka ottaa yhteyttä
Kun yhteydenpidossa on tauko, sinä olet se, joka lopulta rikkoo hiljaisuuden.
Lähetät viestin, koska alat ihmetellä, onko kaikki hyvin. Ehdotat tapaamista, koska ette ole nähneet pitkään aikaan. Kysyt kuulumisia, vaikka ystävä ei ole viimeksi kysynyt sinun elämästäsi juuri mitään.
Jos et ota yhteyttä, hiljaisuus voi jatkua viikkoja tai kuukausia.
Yksittäinen hiljainen vaihe ei tarkoita, ettei ystävä välittäisi. Ihmisillä on erilaisia tapoja pitää yhteyttä, ja jotkut ovat selvästi huonompia tekemään aloitteita.
Mutta jos koko ystävyys lepää jatkuvasti sinun aloitteidesi varassa, olet käytännössä vastuussa siitä, että suhde ylipäätään jatkuu.
Psychology Todayn mukaan yksin yhteyttä ylläpitävä ihminen voi alkaa kokea ystävyyden emotionaalisesti kalliiksi. Jatkuva tavoittelu ja vastausten odottaminen voivat satuttaa ajan mittaan jopa enemmän kuin yksi selkeä riita.
2. Sinä tiedät hänen elämästään paljon enemmän kuin hän sinun elämästäsi
Tiedät, mitä ystäväsi työpaikalla tapahtuu, kenen kanssa hän riiteli ja mitä hän pelkää. Muistat hänen perheensä tilanteet, vanhat pettymykset ja tämänhetkiset suunnitelmat.
Kun sinä alat kertoa omasta elämästäsi, keskustelu jää lyhyemmäksi.
Hän voi kuunnella hetken ja palauttaa sitten aiheen itseensä. Hän ei kysy tarkentavia kysymyksiä eikä myöhemmin muista, mitä kerroit.
Tämä voi tapahtua ilman tietoista itsekkyyttä. Jotkut ihmiset ovat tottuneet käsittelemään ihmissuhteita ennen kaikkea oman elämänsä kautta. He eivät ehkä huomaa, kuinka vähän tilaa antavat toiselle.
Vaikutus on silti sama: sinusta tulee kuuntelija, tukija ja neuvonantaja, mutta et itse saa olla samalla tavalla nähty.
Vastavuoroisuus on ystävyyden lähtökohta, mutta kestävät ystävyyssuhteet tarvitsevat sen lisäksi uskollisuutta, empatiaa, rehellisyyttä, huomaavaisuutta ja luottamusta.
3. Sinä joustat, mutta hänen tarpeensa määrittelevät tahdin
Tapaamiset järjestetään silloin, kun ne sopivat hänelle.
Sinä siirrät muita suunnitelmia, matkustat pidemmän matkan tai hyväksyt viime hetken muutokset. Kun ehdotat itsellesi sopivaa aikaa tai paikkaa, hänellä on aina jokin este.
Ystävyyssuhteessa ei tarvitse laskea jokaista ajettua kilometriä tai käytettyä tuntia. Joskus toisella on vähemmän aikaa, rahaa tai liikkumismahdollisuuksia.
Ongelma on pysyvä oletus siitä, että juuri sinä mukaudut.
Kun yhden ihmisen mukavuus määrittää suhteen kaikki käytännöt, ystävyys ei enää rakennu kahden elämän yhteensovittamisesta. Toinen elämä vain sovitetaan toisen ympärille.
Yksipuolinen vaivannäkö kuluttaa myös aikaa, jonka voisi käyttää vastavuoroisempiin nykyisiin tai uusiin ihmissuhteisiin.
4. Sinä kannattelet hänen kriisejään, mutta hän katoaa sinun vaikeuksissasi
Kun ystävällä on vaikeaa, puhelut voivat kestää tunteja.
Kuuntelet samat huolet uudelleen, rauhoittelet ja autat etsimään ratkaisuja. Et ehkä aina jaksaisi, mutta et halua jättää häntä yksin.
Kun sinä tarvitset tukea, hän vastaa lyhyesti:
"Voi ei, kurjaa."
"Toivottavasti se järjestyy."
"Minulla on nyt vähän kiire."
Kaikkien ei tarvitse osata tukea samalla tavalla. Yksi kuuntelee, toinen auttaa käytännössä ja kolmas yrittää piristää.
Jos ystävä kuitenkin odottaa sinulta jatkuvaa emotionaalista läsnäoloa mutta ei pysty koskaan antamaan sitä takaisin, sinusta voi tulla hänelle enemmän tukipalvelu kuin tasavertainen ystävä.
Ystävyyteen kuuluva merkityksellisyyden kokemus syntyy sekä siitä, että saamme huomiota ja huolenpitoa, että siitä, että voimme itse tuoda suhteeseen läsnäoloa ja vastavuoroisuutta.
5. Sinä pidät yllä myös suhteen hyvää ilmapiiriä
Olet se, joka sovittelee riitoja, keventää tunnelmaa ja ottaa ensimmäisen askeleen väärinymmärrysten jälkeen.
Jos ystävä loukkaantuu, yrität ymmärtää häntä. Jos sinä loukkaannut, alat ehkä miettiä, miten voisit ottaa asian esiin mahdollisimman varovasti, ettei hän vain suutu tai vetäydy.
Sinä kannat siis yhteydenpidon lisäksi vastuuta myös suhteen tunneilmapiiristä.
Tämä voi näkyä siinä, että pyydät anteeksi myös silloin, kun et ole tehnyt varsinaisesti väärin. Selität hänen käytöstään itsellesi ja yrität löytää jokaiselle pettymykselle mahdollisimman ymmärtävän tulkinnan.
Ajan myötä ystävyys alkaa tuntua työltä, jossa sinun tehtäväsi on estää suhdetta hajoamasta.
Läheisyyden rakentaminen edellyttää sitä, että molemmat pystyvät puhumaan tarpeistaan, odotuksistaan ja rajoistaan. Myös ristiriidat voivat syventää ystävyyttä, jos vastuuta niiden käsittelystä ei jätetä vain yhdelle.
6. Alat pienentää omia tarpeitasi, jotta ystävyys säilyisi
Koska ystävä ei tunnu vastaavan tarpeisiisi, alat vaatia vähemmän.
Et enää kerro kaikista huolistasi. Et odota hänen muistavan tärkeitä asioita. Et pyydä apua, koska et halua pettyä jälleen.
Saatat sanoa itsellesi:
"Hän nyt vain on tuollainen."
"Hänellä on paljon meneillään."
"Minä olen muutenkin parempi kuuntelija."
Ymmärtäminen voi olla tervettä. Mutta jos ystävyyden säilyttäminen vaatii sitä, että lakkaat odottamasta lähes kaikkea, suhde saattaa pysyä rauhallisena vain siksi, että sinun tarpeesi on poistettu siitä.
Silloin ystävyys ei enää varsinaisesti kohtaa sinua. Se kohtaa version sinusta, joka ei tarvitse mitään.
Epätäydellisen ystävyyden voi joskus hyväksyä muuttamalla odotuksia ja asettamalla rajoja, mutta suhteen pitäisi silti tarjota jotakin molemmille ollakseen aidosti palkitseva.
7. Tunnet syyllisyyttä aina, kun et jaksa yrittää
Vaikka olisit jo pitkään pitänyt suhdetta yksin koossa, yhdenkin aloitteen väliin jättäminen voi herättää syyllisyyttä.
Entä jos ystävyys päättyy minun takiani?
Entä jos hän kokee, etten välitä?
Entä jos minun pitäisi vielä kerran yrittää?
Syyllisyys voi kertoa siitä, että olet omaksunut vastuun koko suhteen olemassaolosta. Ajattelet, että jos yhteys katkeaa, se johtuu siitä, ettet tehnyt tarpeeksi.
Mutta ystävyys ei voi olla yhden ihmisen jatkuva suoritus.
Jos suhde lakkaa olemasta heti, kun sinä lopetat kaiken työn tekemisen, lopettaminen ei välttämättä rikkonut ystävyyttä. Se vain paljasti, kuinka vähän toinen oli sitä kannatellut.
8. Et enää tiedä, haluatko ystävyyttä vai vain vastauksen
Jos olet pitkään jahdannut toisen huomiota, saatat alkaa kaivata enemmän vahvistusta kuin itse suhdetta.
Haluat hänen viimein ottavan yhteyttä ensin. Haluat nähdä, huomaisiko hän poissaolosi. Haluat todisteen siitä, että kaikki antamasi merkitsi hänelle jotakin.
Tämä on ymmärrettävää.
Samalla kannattaa kysyä: jos hän nyt aktivoituisi, haluaisinko oikeasti jatkaa ystävyyttä entisellään?
Vai haluaisinko vain saada vahvistuksen siitä, etten ollut hänelle yhdentekevä?
Joskus yhteyden pitäminen elossa ei enää perustu nykyiseen iloon vaan toiveeseen siitä, että toinen muuttuisi ja palauttaisi jälkikäteen kokemuksen omasta arvosta.
Silloin irtipäästäminen voi olla vaikeaa, vaikka ystävyys ei enää tarjoaisi juuri mitään hyvää.
9. Ajatus siitä, ettet enää yrittäisi, tuntuu helpottavalta
Kokeile kuvitella, ettet lähettäisi seuraavaa viestiä.
Et ehdottaisi seuraavaa tapaamista. Et kysyisi jälleen, mikä toisella on. Et yrittäisi korjata pitkää hiljaisuutta.
Miltä ajatus tuntuu?
Jos ensimmäinen tunne on helpotus, saatat olla paljon väsyneempi kuin olet myöntänyt.
Helpotus ei tarkoita, ettet olisi välittänyt ystävästäsi. Se voi kertoa siitä, että olet kantanut liian pitkään vastuuta, jonka olisi pitänyt kuulua kahdelle.
Vastavuoroisuuden puute ei aina tarkoita, että ystävä olisi paha tai käyttäisi sinua tietoisesti hyväkseen. Joskus ihmisillä on erilaiset tarpeet, voimavarat ja käsitykset läheisyydestä. Epätasapaino voi myös liittyä tiettyyn elämäntilanteeseen.
Silti sinulla on oikeus arvioida, onko suhde nykyisessä muodossaan sinulle hyvä.
Ystävyyden vastavuoroisuus ei ole palvelusten laskemista
Terve ystävyys ei ole kirjanpitoa.
Kaikkien viestien, tapaamisten ja palvelusten ei tarvitse jakautua tasan. Välillä toinen tarvitsee enemmän, ja vuosien mittaan roolit voivat vaihtua monta kertaa.
Vastavuoroisuus näkyy kokonaiskokemuksessa.
Tuntuuko ystävä olevan kiinnostunut sinusta? Huomaako hän tarpeesi? Pyrkiikö hän joskus tulemaan vastaan? Kannatteleeko hän suhdetta silloin, kun sinä et jaksa?
Pitkäkestoisissa ystävyyssuhteissa molemminpuolinen auttaminen näyttää olevan yhteydessä suhteen vakauteen, kun taas yksisuuntainen apu voi tehdä suhteesta enemmän vaihdannallisen kuin aidosti läheisen.
Ystävyyden ei siis tarvitse olla täydellisen tasainen.
Sen pitäisi kuitenkin tuntua siltä, että suhteessa on kaksi ihmistä.
Sinun ei tarvitse jatkaa ystävyyden elvyttämistä yksin
Jos ystävyys on sinulle tärkeä, epätasapainosta voi puhua suoraan:
"Minusta tuntuu, että olen pitkään ollut se, joka ottaa yhteyttä ja yrittää järjestää tapaamisia. Kaipaisin sitä, että sinäkin tekisit joskus aloitteen."
Tai:
"Haluan olla tukenasi, mutta huomaan väsyneeni siihen, että keskustelumme käsittelevät lähes aina vain sinun huoliasi. Tarvitsisin ystävyydeltä enemmän vastavuoroisuutta."
Ystävän reaktio kertoo paljon.
Hän voi yllättyä, ottaa palautteen vastaan ja yrittää toimia toisin. Kaikki ihmiset eivät aidosti huomaa, kuinka epätasaiseksi suhde on muuttunut.
Jos hän vähättelee kokemustasi, syyttää sinua vaativuudesta tai odottaa sinun jatkavan entiseen tapaan, sinulla on oikeus ottaa etäisyyttä.
Sinun ei tarvitse julistaa ystävyyttä päättyneeksi. Voit vain lakata antamasta enemmän kuin saat suhteessa turvallisesti annettua.
Jos yhteys säilyy, se voi löytää realistisemman muodon. Jos se katoaa, saat ehkä vastauksen siihen, kuka sitä koko ajan piti hengissä.
Ystävyys voi kestää hiljaisia kausia, pitkiä välimatkoja ja erilaisia elämäntilanteita.
Sen on vaikeampi kestää sitä, että vain yksi ihminen valitsee sen yhä uudelleen.
