Läheisyys ei tunnu kaikista pelkästään turvalliselta. Joskus juuri se hetki, jolloin suhde alkaa syventyä, herättää toisessa pelon itsensä menettämisestä, torjutuksi tulemisesta tai liian näkyväksi joutumisesta.

Suhteen alussa kaikki voi tuntua kevyeltä ja helpolta. Toinen on kiinnostunut, lämmin ja aktiivinen. Hän kertoo itsestään, hakeutuu seuraasi ja vaikuttaa aidosti innostuneelta yhteydestänne.

Sitten tapahtuu jotakin yllättävää.

Kun alat luottaa häneen, yhteiset suunnitelmat muuttuvat konkreettisemmiksi tai tunteista puhutaan suoremmin, hän etääntyy. Viestit lyhenevät, lämpö katoaa ja ennen luonnolliselta tuntunut yhteys alkaa vaikuttaa hänestä raskaalta.

Tämä voi tuntua erityisen hämmentävältä, koska etäisyys ei syntynyt riidan tai loukkauksen jälkeen. Se ilmestyi juuri silloin, kun kaikki vaikutti menevän hyvin.

Cleveland Clinicin mukaan välttelevään kiintymystyyliin voi liittyä voimakas itsenäisyyden tarve, epämukavuus tunteiden äärellä ja vaikeus kokea läheisyyttä toisten kanssa. Ihminen voi haluta parisuhteen mutta vetäytyä, kun yhteys alkaa tuntua liian paljastavalta tai sitovalta.

1. Läheisyys tekee hänestä haavoittuvan

Kevyessä suhteessa ihminen pystyy hallitsemaan tarkemmin sitä, kuinka paljon hän näyttää itsestään.

Hän voi olla kiinnostava, viehättävä ja lämmin ilman, että hänen tarvitsee paljastaa syvimpiä pelkojaan, tarpeitaan tai epävarmuuksiaan.

Kun suhde syvenee, toinen ihminen alkaa nähdä enemmän.

Hän huomaa, mikä satuttaa, mitä kaipaat ja milloin tarvitset tukea. Samalla myös sinulla on mahdollisuus nähdä hänen epävarmat puolensa.

Kaikille tämä ei tunnu turvalliselta.

Jos ihminen on oppinut, että haavoittuvuutta käytetään myöhemmin häntä vastaan, läheisyys voi käynnistää suojautumisen. Hän ei välttämättä ajattele tietoisesti pelkäävänsä. Hän vain huomaa tarvitsevansa yhtäkkiä tilaa.

Psychology Todayn mukaan välttelevästi kiintynyt ihminen voi kaivata yhteyttä mutta reagoida läheisyyteen epämukavuudella tai välttelyllä, koska se aktivoi aiempia turvattomuuden kokemuksia. Hän voi näyttää haavoittuvuutta turvallisessa hetkessä ja vetäytyä pian sen jälkeen, jos kokemus alkaa tuntua liian paljastavalta.

2. Hän pelkää menettävänsä itsenäisyytensä

Joillekin ihmisille läheisyys merkitsee mielessä oman vapauden kaventumista.

Kun toinen alkaa merkitä paljon, mukaan tulevat myös odotukset, vastuu ja tarve ottaa jonkun muun tunteet huomioon. Ihminen voi pelätä, että parisuhde nielee hänen aikansa, identiteettinsä tai oikeutensa tehdä omia valintoja.

Tavallinen läheisyyden pyyntö voi silloin tuntua kontrollilta.

Kun kysyt, milloin näette seuraavan kerran, hän kuulee vaatimuksen. Kun haluat puhua suhteen suunnasta, hän kokee joutuvansa ansaan. Kun kaipaat enemmän yhteyttä, hän pelkää, ettei mikään määrä läheisyyttä lopulta riitä.

Psychology Todayn mukaan välttelevästi kiintynyt ihminen saattaa olla erityisen huolissaan itsensä menettämisestä suhteeseen. Hän voi tulkita tavallisenkin keskinäisen riippuvuuden uhaksi omalle identiteetilleen, vaikka todellista itsen menettämistä ei olisi tapahtumassa.

Tämä ei tarkoita, että läheisyyden tarpeesi olisi kohtuuton.

Se kertoo siitä, että toinen voi yhdistää rakkauden kokemukseen, jossa oma tila ei ole ollut turvassa.

3. Hän odottaa torjutuksi tulemista ja vetäytyy ensin

Jos ihminen pelkää, että hänet lopulta hylätään, hän voi yrittää ehtiä tilanteen edelle.

Mitä tärkeämmäksi suhde muuttuu, sitä enemmän menetettävää hänellä on. Silloin hän voi alkaa etsiä merkkejä siitä, ettei yhteys kuitenkaan kestä.

Pieni erimielisyys näyttää yhteensopimattomuudelta. Hidas vastaus tuntuu kiinnostuksen loppumiselta. Tavallinen väsymys tulkitaan etääntymiseksi.

Sen sijaan, että hän jäisi odottamaan mahdollista torjuntaa, hän kylmenee itse.

Hän ehkä ajattelee:

"Ei tämä kuitenkaan toimi."

"En halua sitoutua liian nopeasti."

"Minun pitää ottaa vähän etäisyyttä."

Etääntyminen antaa hetkellisen hallinnan tunteen. Jos hän lähtee ensimmäisenä, hän ei joudu kokemaan olevansa se, joka jätettiin.

Cleveland Clinic kuvaa pelokkaaseen kiintymystyyliin liittyvän samanaikaisesti läheisyyden kaipuun ja epäluottamuksen tai torjutuksi tulemisen pelon. Tällainen ristiriita voi näkyä vuoroin lähestymisenä ja vetäytymisenä.

4. Turvallinen suhde tuntuu hänestä oudolta

Kaikki eivät ole tottuneet rauhalliseen ja ennakoitavaan läheisyyteen.

Jos aiemmat ihmissuhteet ovat olleet epävakaita, voimakkaiden tunteiden ja epävarmuuden ympärille rakentuneita, turvallinen suhde voi tuntua aluksi jopa tylsältä tai epäilyttävältä.

Ihminen saattaa olla tottunut siihen, että rakkaus pitää ansaita, toinen on välillä saatavilla ja välillä poissa tai läheisyyteen liittyy jatkuvaa jännitystä.

Kun uusi ihminen on johdonmukainen, avoin ja oikeasti läsnä, vanha järjestelmä ei tunnista tilannetta tutuksi.

Silloin ihminen voi alkaa etsiä ongelmia.

Hän kiinnittää huomionsa pieniin ärsyttäviin piirteisiin, epäilee omia tunteitaan tai alkaa kaivata suhteen alkuvaiheen jännitystä. Todellisuudessa hän ei välttämättä ole menettänyt kiinnostustaan. Turvallisuus vain tuntuu hänestä vieraalta.

Läheisyydestä irrottautumiseen voidaan käyttää niin sanottuja etäännyttämisstrategioita. Psychology Todayn mukaan tällaisia voivat olla tulevaisuudesta puhumisen vältteleminen, tunteiden pidättely ja huomion keskittäminen kumppanin puutteisiin, jotta emotionaalinen etäisyys säilyisi.

5. Hän huomaa tarvitsevansa sinua ja pelästyy sitä

Moni välttelevästi toimiva ihminen on rakentanut identiteettinsä vahvan omavaraisuuden ympärille.

Hän on tottunut pärjäämään yksin, ratkaisemaan ongelmansa itse ja pitämään tarpeensa mahdollisimman vähäisinä.

Kun hän huomaa ikävöivänsä sinua, kaipaavansa tukeasi tai välittävänsä mielipiteestäsi, tunne voi olla yllättävän uhkaava.

Tarvitseminen merkitsee myös sitä, että toisella on valtaa satuttaa.

Siksi ihminen voi kylmetä juuri hyvän yhteisen hetken, syvän keskustelun tai läheisen viikonlopun jälkeen. Hän yrittää palauttaa kokemuksen siitä, ettei ole riippuvainen kenestäkään.

Tämä voi näkyä siinä, että hän muuttuu äkisti kiireiseksi, vähättelee yhteistä hetkeä tai korostaa, ettei etsi mitään vakavaa.

Cleveland Clinicin mukaan välttelevässä kiintymystyylissä ulospäin voimakkaalta näyttävä itsenäisyys voi liittyä vaikeuteen luottaa toisiin ja sietää emotionaalista riippuvuutta.

Terveessä suhteessa keskinäinen tarvitseminen ei kuitenkaan tarkoita heikkoutta tai itsenäisyyden katoamista.

Se tarkoittaa sitä, että kaksi itsenäistä ihmistä sallii myös tuen ja yhteyden.

6. Hän ylikuormittuu tunteista eikä osaa sanoittaa sitä

Kaikki kylmyys ei ole tietoista torjuntaa tai vallankäyttöä.

Joskus ihminen vetäytyy, koska läheinen keskustelu tai konflikti kuormittaa hänen hermostoaan niin voimakkaasti, ettei hän enää pysty olemaan aidosti läsnä.

Gottman Institute kutsuu tätä tunnekuohun aiheuttamaksi ylikuormittumiseksi. Ihmisen taistele tai pakene -järjestelmä aktivoituu, ja hänen kykynsä kuunnella, käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia heikkenee.

Ulospäin tämä voi näyttää kylmyydeltä:

Hän muuttuu ilmeettömäksi.

Vastaa yhdellä sanalla.

Tuijottaa puhelinta.

Lähtee huoneesta.

Jos hän ei osaa sanoa olevansa ylikuormittunut, toinen voi tulkita käytöksen välinpitämättömyydeksi.

Terveempi toimintatapa olisi sanoa:

"Tämä keskustelu on minulle tärkeä, mutta olen nyt niin kuormittunut, etten pysty käsittelemään sitä hyvin. Tarvitsen tauon ja palaan asiaan myöhemmin."

Ongelma ei siis ole aina tilan tarve.

Ongelma on se, jos vetäytyminen jää pysyväksi tavaksi välttää läheisyyttä eikä asiaan enää palata.

7. Hän alkaa etsiä sinusta vikoja saadakseen etäisyyttä

Kun suhde alkaa tuntua liian merkitykselliseltä, ihminen voi yrittää vähentää sen merkitystä mielessään.

Hän kiinnittää yhtäkkiä huomiota tapoihisi, ulkonäköösi, puhetyyliisi tai ominaisuuksiin, jotka eivät aiemmin häirinneet häntä.

"Ehkä olemme sittenkin liian erilaisia."

"Sinä olet välillä vähän liian tunteellinen."

"En tiedä, onko meillä tarpeeksi yhteistä."

Osa havainnoista voi olla täysin todellisia. Kaikissa suhteissa huomataan ajan myötä myös toisen ärsyttäviä puolia.

Jos kriittisyys kuitenkin ilmestyy äkisti juuri läheisen vaiheen jälkeen, se voi toimia etäisyyden rakentajana.

Kun toinen saadaan näyttämään sopimattomalta, läheisyydestä vetäytyminen tuntuu järkevämmältä ja vähemmän pelokkaalta.

Gottman Institute kuvaa emotionaalista irrottautumista suojareaktioksi, joka voi vaikeuttaa merkityksellisten ihmissuhteiden rakentamista. Tunne-etäisyys voi johtaa vähitellen siihen, että läheisiä aiheita vältellään ja suhteen vuorovaikutus muuttuu tyhjemmäksi.

8. Hän haluaa yhteyttä vain silloin, kun se tapahtuu hänen ehdoillaan

Kylmenevä ihminen ei välttämättä halua lopettaa suhdetta kokonaan.

Hän voi palata takaisin heti, kun olet itse ottanut etäisyyttä. Kun et enää kysy tai tavoittele, hän lähettää lämpimän viestin ja hakee yhteyttä uudelleen.

Kun vastaat ja yhteys syvenee, hän vetäytyy taas.

Näin syntyy lähestymisen ja vetäytymisen kierre.

Mitä enemmän sinä yrität palauttaa läheisyyttä, sitä enemmän toinen kokee painetta. Mitä enemmän hän vetäytyy, sitä voimakkaammin sinä ehkä haet varmistusta.

Gottman Instituten mukaan takaa-ajamisen ja vetäytymisen malli voi muuttua hyvin vahingolliseksi. Jos sitä ei tunnisteta, se voi jatkua suhteesta toiseen ja syventää molempien turvattomuutta.

Tällaisessa tilanteessa kylmyys ei välttämättä tarkoita, ettei toinen tuntisi mitään.

Se voi tarkoittaa, että hän kestää yhteyttä vain niin kauan kuin hän hallitsee sen määrää.

Etääntyminen ei aina johdu läheisyyden pelosta

On tärkeää olla selittämättä kaikkea kiintymystyylillä.

Joskus ihminen kylmenee siksi, että hänen kiinnostuksensa on vähentynyt, hän ei halua sitoutua tai hän huomaa, ettei suhde sovi hänelle.

Välttelevä kiintymystyyli ei myöskään ole diagnoosi eikä automaattinen selitys huonolle käytökselle.

Psychology Todayn mukaan välttelevästi kiintynyt ihminen voi kaivata läheisyyttä mutta vetäytyä sen aktivoidessa turvattomuutta. Aidosti kiinnostumaton ihminen sen sijaan ei yleensä osoita johdonmukaista halua syvempään yhteyteen tai todellista haavoittuvuutta.

Eroa voi yrittää arvioida tekojen perusteella:

Palaako hän keskusteluun vetäytymisen jälkeen?

Pystyykö hän tunnistamaan oman etääntymisensä?

Haluaako hän löytää turvallisemman tavan olla suhteessa?

Vai ilmestyykö hän vain silloin, kun pelkää menettävänsä huomiosi?

Pelko voi selittää käytöstä. Se ei yksin tee suhteesta toimivaa.

Miten kylmenemiseen kannattaa vastata?

Kun toinen vetäytyy, ensimmäinen reaktio voi olla yrittää kovemmin.

Lähetät lisää viestejä, pyydät selitystä ja yrität vakuuttaa, ettei läheisyydessä ole mitään pelättävää. Tämä voi kuitenkin lisätä painetta ja vahvistaa lähestymisen ja vetäytymisen kierrettä.

Psychology Todayn mukaan välttelevästi toimivan kumppanin voimakas tavoittelu voi saada tämän vetäytymään entistä enemmän. Tilan antaminen ei kuitenkaan tarkoita oman elämän jäädyttämistä tai loputonta odottamista.

Voit sanoa:

"Huomaan, että olet etääntynyt sen jälkeen, kun suhteemme tuntui läheisemmältä. En halua painostaa, mutta tarvitsen selkeyttä siitä, haluatko jatkaa tämän yhteyden rakentamista."

Tai:

"Ymmärrän, jos tarvitset tilaa. Minulle ei kuitenkaan sovi suhde, jossa yhteys katoaa aina läheisyyden jälkeen ilman keskustelua."

Tämä antaa toiselle tilaa mutta suojaa myös sinua.

Turvallista läheisyyttä rakennetaan pienillä toistuvilla teoilla. Gottman Instituten mukaan yhteyden pyyntöihin vastaaminen vahvistaa suhteen "emotionaalista pankkitiliä", kun taas jatkuva poispäin kääntyminen kuluttaa sitä.

Sinun ei tarvitse ansaita toisen lämpöä vetäytymällä

Toisen kylmeneminen voi saada sinut epäilemään itseäsi.

Olinko liian kiinnostunut?

Kerroinko liikaa?

Pyysinkö liikaa läheisyyttä?

Joskus omaa etenemistahtia kannattaa tarkastella. Kaikki eivät ole valmiita yhtä nopeaan sitoutumiseen tai tunteista puhumiseen.

Mutta läheisyyden toivominen ei itsessään ole virhe.

Turvallisessa suhteessa toiveista voidaan keskustella ilman, että lämpö katoaa. Toinen voi sanoa tarvitsevansa hitaampaa tahtia ja silti pysyä johdonmukaisena, kunnioittavana ja läsnä.

Jos ihminen muuttuu toistuvasti kylmäksi heti, kun alat tuntea olosi turvalliseksi, kyse ei ole vain yksittäisestä vaikeasta hetkestä. Se on suhteen toimintamalli.

Hän voi välittää sinusta ja silti olla tällä hetkellä kykenemätön sellaiseen läheisyyteen, jota tarvitset.

Rakkaus ja valmius eivät ole sama asia.

Sinun tehtäväsi ei ole muuttua tarpeettomaksi, etäiseksi tai vaikeasti tavoitettavaksi saadaksesi toisen pysymään lämpimänä.

Hyvässä suhteessa läheisyys ei käynnistä loputonta katoamista.

Se saa kaksi ihmistä etsimään yhdessä tavan tulla nähdyiksi ilman, että kummankaan tarvitsee kadottaa itseään.