Small talk on monille sosiaalinen pakko, josta ei pääse pakoon. Mutta jotkut meistä kokevat sen vastenmielisenä, tyhjänpäiväisenä ja uuvuttavana.

Your Tangon artikkelin mukaan on olemassa kolme keskeistä piirrettä, jotka yhdistävät ihmisiä, jotka yksinkertaisesti eivät siedä small talkia.

Ja ei – se ei tarkoita, etteivät he pitäisi ihmisistä.

1. He eivät välitä (pinnallisista aiheista)

”Sataakohan huomenna?” ”Oliko uutisissa taas jotain hullua?” Tällaiset lauseet eivät kosketa, eivät kiinnosta eikä niillä ole merkitystä. Small talk tuntuu usein väkinäiseltä yritykseltä täyttää hiljaisuus, mikä monista tuntuu aidon yhteyden esteeltä.

Psykologi Laurie Helgoen mukaan: “Introvertit eivät vihaa small talkia siksi, että inhoaisivat ihmisiä, vaan siksi, että he vihaavat estettä, jonka small talk luo ihmisten välille.”

2. He kokevat sen energian tuhlauksena

Small talk ei ole vain tylsää – se kuluttaa. Monet introvertit kokevat sosiaaliset tilanteet ”akun” kautta: merkitykselliset keskustelut lataavat, mutta pinnalliset tyhjentävät nopeasti.

Esimerkiksi jonottaminen postissa ja jutteleminen säästä vie kaiken energian. Sen sijaan keskustelu ystävän kanssa intohimosta tai tärkeistä arvoista tuo virtaa ja iloa.

3. He kaipaavat syvempiä keskusteluja

Jos sinulle on luontaista puhua mieluummin elämän tarkoituksesta kuin viikonloppusäästä, et ole yksin. Monet small talkia kaihtavat ihmiset ovat ideakeskeisiä, uteliaita ja aidosti kiinnostuneita toisista ihmisistä – mutta pintataso ei vain riitä.

Nämä ihmiset näkevät small talkin esteenä aidoille kohtaamisille, sillä se keskittyy pinnallisiin aiheisiin ja välttelee tunnetason yhteyttä.

Pinnallinen keskustelu ei ole kaikkien juttu – eikä tarvitsekaan olla

Vaikka small talk voi olla välillä väistämätöntä, voit ohjata keskustelua syvempään suuntaan. Kysy esimerkiksi avoimia kysymyksiä kuten: “Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?” tai “Mikä on viimeisin asia, josta innostuit?”

Mitä enemmän keskusteluissa näkyy aitous ja kiinnostus, sitä enemmän saat niistä myös itse.