Pixabay
03:10 - 25.10.2022 / pelit / Findance
Lautapelien historia -kirja julki - Ari Saastamoinen selvittää lautapelejä 4 500 vuoden ajalta

Lautapelien suosio on säilynyt muuttumattomana tuhansia vuosia, ja nykyään todistamme niiden uutta kukoistusta. Antiikintutkija, tietokirjailija ja innokas lautapeliharrastaja Ari Saastamoinen kulkee uusimmassa teoksessaan, Lautapelien historia, maiden, maanosien ja aikakausien halki selvittääkseen, minkälaisia lautapelejä on historian saatossa pelattu, ketkä niitä ovat pelanneet ja miksi.

Jo muinaiset sumerilaiset pelasivat lautapelejä, ja siitä lähtien nappuloita on siirrelty pelilaudoilla lähes kaikissa ihmiskunnan kulttuureissa. Varhaisten lautapelien uskotaan perustuneen esihistoriallisten ihmisten toimintaan: kilpajuoksuun, taistelemiseen, metsästykseen ja maanviljelyyn.

Noin 4 500 vuoden ajalta nykypäivän suosikkipeleihin ulottuva Lautapelien historia -kirja osoittaa, miten lautapelit ovat sekä muuttuneet että säilyttäneet perustavanlaatuisen vetovoimansa yhdessäolon, nokkeluuden ja onnen välineenä. Kirjassa seurataan esimerkiksi kaikkien aikojen suosituimman lautapelin, shakin, kehityskaarta sen levitessä Intiasta muualle maailmaan.

- Shakki näyttää levinneen nopeasti Länsi-Euroopassa, ja se joutui nopeasti kirkonmiesten kynsiin. Vuonna 1061 kardinaali Damiani kirjoitti vastavalitulle paavi Aleksanteri II:lle moraalista närkästystä tihkuvan kirjeen, jossa hän valitti ja pahoitteli papiston taipumusta uhkapelaamiseen. Mutta kardinaali oli erityisen järkyttynyt siitä, että jopa Firenzen piispa oli antautunut shakin pelaamiseen, Ari Saastamoinen kertoo.

Kirjassa palataan myös tammen, myllyn ja backgammonin historiaan ja kukoistuskauteen, kerrotaan Monopolyn synnystä, temaattisten lautapelien läpimurrosta, kerrotaan ensimmäisestä puhtaasti sattumaan perustuvasta lautapelistä nimeltä hanhipeli ja tutustutaan mancala-peleihin, jotka ovat erityisen suosittuja Afrikassa.

Ari Saastamoinen - Lautapelien historia
Ari Saastamoinen - Lautapelien historia - Kuva: Gaudeamus

Esimerkiksi backgammon tuli muotiin 1970-luvulla. Peli veti puoleensa monia julkkiksia Jacqueline Onassisista Mick Jaggeriin, ja sitä pidettiin osana ylellistä elämäntapaa. Yksi kuuluisimmista pelaajista oli Paul Magriel (1946-2018), maailmanmestari backgammon-pelaaja New Yorkin kulttuurikodista.

- Magriel kouluttautui matemaatikoksi ja sai työpaikan New Jersey Institute of Technologysta. Pian työ alkoi kuitenkin häiritä hänen harrastustoimintaansa. Magrielilla tuli tavaksi pelata öisin Mayfair Clubilla New Yorkissa, mennä aamulla yliopistolle opettamaan ja mennä sitten kotiin nukkumaan. Pelatakseen enemmän hän luopui ensin kokopäivätyöstään, sitten työpaikastaan ja lopulta vaimostaan. Fiksuihin pukuihin ja tummiin silmälaseihin pukeutunut Magriel matkusti backgammon-turnauksesta toiseen, Yhdysvalloista Karibialle ja Eurooppaan. Hän sai myös epätavallisia töitä. Esimerkiksi Saudi-Arabian kruununprinssi Nawaf kutsui hänet aavikolle opettamaan tätä peliä vuonna 1978, kertoo Saastamoinen.

Lautapelit ovat toimineet myös diplomatian ja juonittelun välineenä, ja ne on yhdistetty maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Esimerkkeinä tästä ovat japanilaisten ja kiinalaisten go-mestareiden välinen kamppailu jännittyneessä tilanteessa 1930-luvulla sekä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton tähtien välinen taistelu shakin maailmanmestaruudesta kylmän sodan aikana. Esimerkiksi Suomessa kehitettiin jatkosodan aikana useita temaattisia lautapelejä, kuten Partiokahakka, Kannaksen sota ja Korsupeli, mutta ne ovat vuosikymmenten saatossa unohtuneet.