SuPerin mukaan varhaiskasvatuksen työvoimapula ja kriisi koettelevat myös varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.

- Varhaiskasvatuksessa voidaan todella huonosti, sillä koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi hyvän varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja lasten turvallisuuden varmistamiseen. SuPerin kyselyn mukaan myös lasten lääkehoidossa on ollut puutteita, sillä sitä toteuttavat paikoin lääkehoitoon kouluttamattomat työntekijät eikä työpaikoilla ole varmistettu riittävästi osaamista. Alalle on vaikea saada ammattilaisia, sillä palkkaus ja työolot eivät ole kohdallaan, kertoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Jos varhaiskasvatusta halutaan jatkossakin tarjota, on alan veto- ja pitovoimaa nostettava merkittävästä. Palkkaus ja työolot on nostettava sellaiselle tasolle, että alalle on aito mahdollisuus hakeutua, Paavola huomauttaa.

Varhaiskasvatuksen opettajien määrän lisääminen suhteessa lastenhoitajien määrään on aiheuttanut huomattavan muutoksen alalla ja pahentanut opettajien ja lastenhoitajien työvoimapulaa. Moni lastenhoitaja on kokenut muutoksen niin, ettei heidän työtä arvosteta ja heistä osa onkin hakeutunut muualle.

- Ei ole tarkoituksenmukaista eikä lapsen edun mukaista, että lastenhoitajien määrää vähennetään varhaiskasvatuksessa ja heidän rooliaan kavennetaan. On ollut järjetön ratkaisu purkaa aikaisempi toimiva malli, jossa lastenhoitajia oli nykyistä enemmän ja he osallistuivat lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun tiiviimmin, Paavola tuumii.

Paavolan mukaan alan henkilöstöpulan korjaamiseksi on olemassa ratkaisuja, mutta siihen tarvitaan rahaa. Koulutettua henkilökuntaa on palkattava riittävästi, ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa koko päivän ajan. Poissaoloihin tulee varautua riittävillä sijaisjärjestelyillä eikä henkilöstöä tule siirrellä ryhmistä toiseen. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin on varauduttava nykyistä paremmin. Henkilöstörakennetta on muutettava ja lisättävä lastenhoitajien määrää ryhmissä, erityisesti pienten lasten ryhmissä.

- Nykyistä paremmin toimiva henkilöstörakenne on mahdollista toteuttaa alle 3-vuotiaiden ryhmissä niin, että jokaisessa ryhmässä on kaksi lastenhoitajaa ja yksi varhaiskasvatuksen opettaja. Lainmuutos on helposti toteutettavissa ja sillä voidaan pienentää henkilöstöpulaa heti arviolta 2 600 opettajalla, Paavola kertoo.

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta koskevissa päätöksissä olisi huomioitava paremmin lapsen edun ensisijaisuus sekä lapsen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön väliset mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet. Varhaiskasvatuslain tavoitteet pysyvistä vuorovaikutussuhteista eivät tällä hetkellä toteudu monessakaan yksikössä, vaikka ne ovat edellytys lasten hyvinvoinnille.

- Työnantajien tulee ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitys yhteiskunnassa ja huolehtia siitä, että koulutettua henkilökuntaa saadaan riittävästi. Kaikkien ammattiryhmien osaamista on arvostettava eikä meillä ole varaa hukata lastenhoitajien arvokasta ammattitaitoa, josta lapset ja perheet hyötyvät, Silja Paavola sanoo.