adrian brockwell / Alamy / AOP
20:10 - 12.07.2021 / viihde / Findance
THL: Alle 50-vuotiaiden työkyky heikkeni koronaepidemian aikana

Vuoden 2020 lopussa 14 prosenttia 25–49-vuotiaista naisista arvioi olevansa täysin tai osittain työkyvyttömiä. Vastaava osuus oli vuonna 2017 yhdeksän prosenttia. Samanikäisistä miehistä 11 prosenttia arvioi itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi 2020 lopussa. Vuonna 2017 osuus oli kahdeksan prosenttia.

Sen sijaan yli 50-vuotiailla oma kokemus työkyvystä on säilynyt osapuilleen samana vuodesta 2017 vuoteen 2020. Tulokset perustuvat THL:n FinTerveys-tutkimuksiin vuosina 2017 ja 2020.

Merkittävä osa alle 50-vuotiaista suomalaisista kertoo muutoksista työssä ja taloudellisessa tilanteessa koronaepidemian aikana. Etätyö on lisääntynyt ja työmatkaliikunta vähentynyt. Etenkin alle 50-vuotiaat naiset ovat huolissaan oman työsuhteensa jatkumisesta ja taloudellisesta tilanteestaan.

Onneksi väestön työkyvystä on myös myönteistä kerrottavaa. Vuonna 2017 yli kaksi kolmasosaa 50–69-vuotiaista arvioi olevansa täysin työkykyisiä. 65–69-vuotiaistakin yli puolet koki olevan täysin työkykyisiä – vaikka heistä suurin osa ei ole enää työelämässä. Jopa 40 prosenttia 75–79-vuotiaistakin piti itseään täysin työkykyisenä.

Suomalaisten työkyky parani tuntuvasti 2010-luvun alkuun asti, mutta 2010-luvulla myönteinen kehitys päättyi. Koulutusryhmien väliset erot työkyvyssä ovat pysyneet suurina. Eniten työkyvyttömiä – joko osittain tai täysin työkyvyttömiä – on edelleen perusasteen tutkinnon suorittaneissa.


Työkyky kuntoon paremmalla terveydellä ja toimintakyvyllä

Koronaepidemian kielteisten terveys- ja hyvinvointivaikutusten vähentämiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota alle 50-vuotiaiden naisten työkyvyn edistämiseen. Monille heistä on voinut kertyä erityisen paljon arkista taakkaa lasten ja ikääntyneiden lisääntyneestä hoivavastuusta rajoitustoimien aikana.

Suomessa 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kaksinkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä väistämättä lisää merkittävästi työvoiman tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samaan aikaan työikäinen väestö ikääntyy ja vähenee, ja syntyneiden määrän pienentyessä työikäisten väheneminen kiihtyy. Nämä väestölliset kehityskulut vaarantavat yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden.

”On parannettava etenkin pienituloisten ja vähän koulua käyneiden mahdollisuuksia terveelliseen ruokailuun, liikuntaan, päihteiden välttämiseen ja lihavuuden torjuntaan. Yleiset terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keinot kohentavat myös työkykyä”, muistuttaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen.


”Työntekijöiden olemassa olevaa työkykyä on tuettava nykyistä paremmin. Työtehtävät ja työaika on sovitettava työntekijän edellytyksiin niin, että hän kykenee jatkamaan työssään mielekkäästi. Tämä edistää myös hänen henkilökohtaista hyvinvointiaan”, Koskinen toteaa.

”Erityisen tärkeää on tunnistaa iäkkään väestön kyky ja halu tehdä ansiotyötä. Heille on luotava edellytykset omannäköiseen työelämään henkilökohtaisten edellytystensä ja toiveidensa mukaan. Tällä vahvistamme hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa. Lisäksi mielekäs, työntekijän omat edellytykset ja tavoitteet huomioiva työ ylläpitää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä”, Koskinen arvioi.

artikkelin avainsanat:
koronavirus terveys THL