Kun sisäinen rauha muuttuu tärkeämmäksi kuin muiden mielipide, ihminen ei välttämättä kovetu. Hän vain lakkaa hylkäämästä itseään tullakseen hyväksytyksi.

Moni käyttää vuosia siihen, että yrittää olla helppo, mukava, sopiva ja mahdollisimman vähän vaivaksi muille. Se voi näyttää ulospäin ystävällisyydeltä, joustavuudelta ja sosiaaliselta taidokkuudelta.

Mutta jossain vaiheessa ihminen voi huomata, että muiden hyväksyntä on tullut kalliiksi. Hinta on ollut oma rauha.

Psychology Todayn mukaan miellyttämisen taustalla ei aina ole puhdas hyväntahtoisuus, vaan usein myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat. Ihminen voi alkaa mukautua muiden odotuksiin, koska uskoo sen täyttävän hänen omia emotionaalisia tarpeitaan.

1. Et enää selittele jokaista ei-vastausta

Aiemmin saattoi tuntua, että pelkkä "en pääse" ei riitä. Sen ympärille piti rakentaa pitkä selitys, jotta toinen ei varmasti pettyisi, loukkaantuisi tai ajattelisi sinusta väärin.

Kun alat arvostaa rauhaa enemmän kuin hyväksyntää, huomaat, ettei jokainen raja tarvitse puolustuspuhetta.

Voit olla ystävällinen ja selkeä samaan aikaan. Voit sanoa ei ilman, että esität asian oikeudessa. Et enää yritä tehdä rajastasi niin pehmeää, ettei kukaan voisi osua siihen.

2. Et säikähdä sitä, että joku on pettynyt sinuun

Tämä on iso muutos.

Moni miellyttämiseen taipuva ihminen kokee toisen pettymyksen melkein hätätilana. Jos joku ärsyyntyy, hiljenee tai katsoo paheksuvasti, oma mieli alkaa heti etsiä keinoa palauttaa yhteys.

Mutta kun sisäinen rauha vahvistuu, alat ymmärtää, että toisen pettymys ei aina tarkoita, että olet tehnyt väärin.

Joskus se tarkoittaa vain sitä, että et suostunut siihen rooliin, johon toinen oli sinut tottunut asettamaan.

Psychology Todayn mukaan terveeseen itsetuntoon liittyy muun muassa se, ettei ihminen hae jatkuvasti hyväksyntää, pystyy asettamaan rajoja ja uskaltaa ilmaista tarpeensa sekä mielipiteensä.

3. Valitset hiljaisuuden turhan todistelun sijaan

Kaikkeen ei tarvitse vastata. Kaikkea ei tarvitse korjata. Kaikkia väärinkäsityksiä ei tarvitse lähteä avaamaan ihmisille, jotka eivät oikeasti halua ymmärtää.

Kun hyväksyntä on tärkein tavoite, ihminen yrittää usein hallita sitä, millainen kuva muilla hänestä on. Hän selittää, tarkentaa, puolustaa ja yrittää varmistaa, ettei kukaan ajattele hänestä väärin.

Kun rauha muuttuu tärkeämmäksi, ihminen alkaa valita taistelunsa tarkemmin.

Jos joku haluaa nähdä sinut itsekkäänä, vaikeana tai muuttuneena vain siksi, että et enää toimi hänen toiveidensa mukaan, et ehkä enää käytä kaikkea energiaasi kuvan korjaamiseen.

4. Et enää pienennä tarpeitasi ollaksesi helpompi

Ennen saattoi tuntua järkevältä sanoa: "Ei se mitään", vaikka kyllä se oli jotain.

Saattoi olla helpompaa väittää, ettet tarvitse apua, ettei sinua haittaa, ettei sinulla ole väliä tai että sinulle käy kaikki.

Mutta rauhaa arvostava ihminen alkaa huomata, miten raskaaksi jatkuva itsensä pienentäminen käy.

Hän ei välttämättä muutu vaativaksi. Hän vain lakkaa esittämästä, ettei hänellä ole tarpeita. Se on eri asia.

Psychology Todayn mukaan ulkoiseen hyväksyntään nojaaminen voi ohjata ihmistä katsomaan omaa arvoaan muiden silmien kautta. Siitä irtautuminen alkaa siitä, että ihminen opettelee tunnistamaan oman arvonsa myös ilman jatkuvaa ulkopuolista vahvistusta.

5. Huomaat, ettei kaikkien pitäminen sinusta enää tunnu realistiselta tavoitteelta

Kun hyväksyntä ohjaa elämää, jokainen viileä reaktio tuntuu epäonnistumiselta. Jokainen ristiriita herättää tarpeen korjata tilanne. Jokainen ulkopuolelle jäämisen tunne tuntuu todisteelta siitä, että jokin sinussa on väärin.

Mutta ajan myötä voi tulla vapauttava oivallus: kaikki eivät tule pitämään sinusta, vaikka olisit kuinka harkitseva, ystävällinen ja reilu.

Se ei välttämättä ole tragedia. Se on ihmiselämää.

Kun hyväksyt tämän, alat käyttää vähemmän energiaa siihen, että olisit kaikille sopiva. Sen sijaan alat kysyä, missä seurassa sinun ei tarvitse näytellä hyväksyttävämpää versiota itsestäsi.

6. Vetäydyt tilanteista, joissa joudut jatkuvasti ansaitsemaan paikkasi

On ihmissuhteita, joissa olo on lämmin ja luonnollinen. Sitten on suhteita, joissa tuntuu kuin pitäisi koko ajan todistaa, että on tarpeeksi hauska, tarpeeksi hyödyllinen, tarpeeksi lojaali tai tarpeeksi kiinnostava.

Rauhaa arvostava ihminen alkaa tunnistaa tämän eron.

Hän ei ehkä enää jaksa tilanteita, joissa yhteys perustuu suoritukseen. Hän ei halua olla mukana porukassa vain siksi, että häntä siedetään, kunhan hän on tarpeeksi mukava muille.

Tämä ei tarkoita, että hän vaatisi täydellisiä ihmisiä ympärilleen. Se tarkoittaa, että hän ei enää halua maksaa hyväksynnästä omalla levollisuudellaan.

7. Sinulle riittää yhä useammin oma hyväksyntäsi

Tämä ei tarkoita, että muiden mielipiteillä ei olisi mitään väliä. Ihminen tarvitsee yhteyttä, palautetta ja peilausta. Täydellinen riippumattomuus muista ei ole tunnekypsyyttä, vaan usein vain uusi suojakuori.

Mutta kun rauha alkaa mennä hyväksynnän edelle, jokainen päätös ei enää tarvitse yleisöä.

Voit tehdä valinnan, joka tuntuu oikealta, vaikka joku ei ymmärrä sitä. Voit muuttaa mieltäsi ilman, että rakennat siitä julkista puolustuspuhetta. Voit olla ylpeä jostakin hiljaa, vaikka kukaan ei taputa.

Psychology Todayn mukaan itsearvo ei ole jotakin, joka pitää jatkuvasti ansaita saavutuksilla tai ulkoisella vahvistuksella. Se liittyy siihen, että ihminen tunnistaa oman arvonsa myös ilman ehtoja.

Rauha ei ole välinpitämättömyyttä

On helppo ajatella, että hyväksynnän tarpeesta irtautuminen tekee ihmisestä kylmemmän. Usein käy päinvastoin.

Kun et enää yritä ostaa hyväksyntää miellyttämällä, voit olla aidommin läsnä. Kun et pelkää jokaista pettymystä, voit olla rehellisempi. Kun et yritä hallita kaikkien mielikuvaa sinusta, sinulle jää enemmän voimaa niihin suhteisiin, joissa yhteys on oikeasti vastavuoroinen.

Rauhan valitseminen ei tarkoita, että lakkaat välittämästä. Se tarkoittaa, ettet enää suostu menettämään itseäsi vain siksi, että joku muu olisi hetken tyytyväinen.

Jos hyväksyntä vaatii sinua jatkuvasti pienentymään, ehkä se ei ole hyväksyntää, jota kannattaa tavoitella.