Kun näet muiden elämästä vain parhaat palat, alat helposti verrata omaa kokonaista arkeasi heidän kiillotettuun pintakuvaansa.

Vertailu on inhimillistä. Ihminen on aina katsonut ympärilleen ja arvioinut omaa paikkaansa suhteessa muihin: kuka onnistuu, kuka etenee, kuka näyttää onnelliselta, kuka saa huomiota ja kuka vaikuttaa olevan elämänsä kanssa pidemmällä.

Sosiaalinen media ei keksinyt vertailua. Se vain teki siitä jatkuvaa, näkyvää ja usein vääristynyttä.

Psychology Todayn mukaan sosiaalisen vertailun teoriassa ihmiset arvioivat omaa arvoaan vertaamalla itseään muihin esimerkiksi menestyksen, älykkyyden, ulkonäön tai aseman kaltaisilla alueilla. Sosiaalinen media tekee tästä erityisen haastavaa, koska vertailukohteita on loputtomasti ja ne ovat usein tarkkaan valikoituja.

1. Vertaat omaa tavallista päivääsi toisen kohokohtaan

Yksi yleisimmistä vääristä vertailuista on se, että oma arki asetetaan vastakkain toisen huippuhetken kanssa.

Sinä näet pyykkivuoren, keskeneräiset työt, väsyneen ilmeen, tavallisen ruoan ja sekavan kodin. Toisesta näet lomakuvan, onnistuneen asun, hienon annoksen, parisuhdehetken, uuden kodin tai urauutisen.

Silloin vertailu ei ole reilu. Se ei ole elämä vastaan elämä. Se on kokonainen todellisuus vastaan huolellisesti valittu hetki.

Sosiaalisen median ongelma ei ole vain se, että ihmiset julkaisevat kauniita asioita. Ongelma syntyy, kun alat unohtaa, että jokaisen kuvan ulkopuolella on myös sotkua, epävarmuutta, tylsyyttä, riitoja, pettymyksiä ja tavallisia välipäiviä.

2. Mittaat omaa arvoasi reaktioilla

Sosiaalinen media opettaa helposti katsomaan itseä ulkopuolisten silmien kautta.

Tykkäykset, kommentit, katselukerrat ja jaot voivat alkaa tuntua pieniltä todistuksilta siitä, oliko jokin arvokasta. Jos julkaisu saa paljon reaktioita, olo voi nousta. Jos se jää hiljaiseksi, mieli voi alkaa kysyä: oliko tämä noloa, tylsää tai yhdentekevää?

Tämä on vaarallinen mittari, koska algoritmi ei tunne arvoasi. Se ei mittaa persoonasi lämpöä, ajatustesi syvyyttä, ystävyyssuhteidesi laatua tai sitä, miten tärkeä olet oikeille ihmisille.

American Psychological Associationin uutisessa kerrotaan tutkimuksesta, jossa teinit ja nuoret aikuiset vähensivät sosiaalisen median käyttöään 50 prosentilla muutamaksi viikoksi. Vähennys paransi heidän kokemustaan omasta painostaan ja ulkonäöstään verrattuna niihin, jotka jatkoivat käyttöä tavalliseen tapaan.

3. Ajattelet, että muiden elämä etenee nopeammin kuin omasi

Sosiaalinen media tiivistää muiden elämän näkyvimmiksi käännekohdiksi.

Joku ostaa talon. Joku saa lapsen. Joku menee naimisiin. Joku saa uuden työn. Joku julkaisee kirjan, perustaa yrityksen, tekee elämäntapamuutoksen tai lähtee matkalle.

Kun näet kymmenien ihmisten kohokohdat samassa virrassa, syntyy helposti tunne, että kaikki muut menevät eteenpäin yhtä aikaa. Todellisuudessa näet monen eri ihmisen yksittäiset huippuhetket yhdellä ruudulla.

Se saa oman elämän näyttämään hitaalta, vaikka se ei olisi sitä. Se saa tavallisen kasvun tuntumaan pysähtyneisyydeltä. Se saa rauhallisen vaiheen näyttämään epäonnistumiselta.

Tandfonlinen julkaisemassa meta-analyysissä todetaan, että ylöspäin suuntautuva vertailu sosiaalisessa mediassa johtaa usein kielteisiin itsearvioihin. Toisin sanoen, kun ihminen vertaa itseään jatkuvasti niihin, joiden hän kokee olevan jollakin tavalla "edellä", oma elämä alkaa helposti tuntua riittämättömältä.

4. Et enää huomaa, milloin vertailu voisi inspiroida

Kaikki vertailu ei ole pahasta. Joskus toisen onnistuminen voi antaa toivoa: ehkä minäkin voin oppia, yrittää, aloittaa tai muuttua.

Väärä vertailu alkaa kuitenkin silloin, kun toisen onnistuminen ei enää tunnu mahdollisuudelta vaan todisteelta omasta epäonnistumisesta.

Näet jonkun treenaavan ja ajattelet: minä olen huono. Näet jonkun rakentavan uraa ja ajattelet: minä olen myöhässä. Näet jonkun ihmissuhdeonnen ja ajattelet: minussa on vikaa.

Psychology Todayn mukaan vertailu voi parhaimmillaan ruokkia kasvua, mutta haitallisena se voi johtaa kateuteen, välttelyyn ja oman arvon kyseenalaistamiseen. Ratkaisevaa on, muuttuuko vertailu inspiraatioksi vai sisäiseksi kilpailuksi, jossa et voi koskaan voittaa.

5. Olet alkanut pitää suodatettua todellisuutta normaalina

Sosiaalinen media ei vääristä vain sitä, miltä muut näyttävät. Se voi vääristää myös sitä, mitä pidät tavallisena.

Tavallinen iho alkaa näyttää huonolta. Tavallinen koti näyttää keskeneräiseltä. Tavallinen parisuhde tuntuu liian arkiselta. Tavallinen elämä näyttää liian vähältä.

Kun silmä tottuu jatkuvasti hiottuihin kuviin, hyvään valaistukseen, tarkkaan rajattuihin hetkiin ja harkittuihin teksteihin, todellinen elämä voi alkaa tuntua oudosti vajaalta.

The Jed Foundation muistuttaa, että itsensä vertaaminen sosiaalisessa mediassa näkyviin epärealistisiin, suodatettuihin ja kuratoituihin elämiin voi lisätä ahdistuksen, masennuksen ja heikon kehonkuvan riskiä. Tämä ei tarkoita, että jokainen somehetki olisi vahingollinen, mutta se kertoo siitä, miten helposti mieli voi alkaa pitää lavastettua kuvaa todellisuuden mittapuuna.

Kun vertailu alkaa varastaa todellisuudentajua

Sosiaalinen media ei ole pelkästään huono asia. Se voi tarjota yhteyttä, inspiraatiota, huumoria, tietoa ja vertaistukea. Ongelma syntyy silloin, kun se alkaa opettaa sinulle väärää tapaa nähdä oma elämäsi.

Et ole jäljessä vain siksi, että joku muu julkaisi saavutuksensa tänään.

Et ole vähemmän kiinnostava vain siksi, ettei algoritmi nostanut sinua esiin.

Et ole epäonnistunut vain siksi, että oma arki ei näytä toisen kohokohdalta.

Ehkä tärkein kysymys ei ole, pitäisikö sinun lopettaa vertailu kokonaan. Se on ihmiselle lähes mahdotonta. Tärkeämpi kysymys on: mihin minä vertaan itseäni, ja onko vertailu edes reilu?

Jos sosiaalinen media saa sinut jatkuvasti tuntemaan, että oma elämäsi on liian pieni, liian hidas tai liian tavallinen, voi olla aika muistaa yksi yksinkertainen asia: sinä näet omasta elämästäsi kaiken. Muista näet vain sen, minkä he päättävät näyttää.