Pixabay
10:10 - 22.06.2021 / viihde / Findance
Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista on todettu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö

Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista reilusti yli puolella on diagnosoitu psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö lapsuusaikana. He muodostavat suuren osan niistä lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaista, joilla on vakavimpia mielenterveysongelmia ja itsetuhoista käyttäytymistä.

Monitieteinen tutkijaryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja Turun yliopistosta selvitti kaikkien Suomessa vuonna 1997 syntyneiden lasten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja lastensuojelun kodin ulkopuolisia sijoituksia.

Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 prosentilla diagnosoitiin erikoissairaanhoidossa jokin psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö ennen 18 vuoden ikää. Vastaava luku muilla lapsilla oli 18 prosenttia.

Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä. Sijoitettuina olleista lapsista 25–39 prosentilla oli näihin häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä.

”Tulokset korostavat, että lastensuojelun työntekijät tarvitsevat vankkaa ymmärrystä siitä, miten lasten ja nuorten mielenterveyttä tuetaan jokapäiväisessä elämässä”, sanoo THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä.


Vakavimmin oireilevat nuoret todennäköisimmin myös sijoitettuina kodin ulkopuolelle

Mielenterveysdiagnoosin saaneista lapsista ja nuorista 18 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Vastaavasti vain kolme prosenttia niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ollut psykiatristen palveluiden käyttöä, oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.

Kodin ulkopuoliset sijoitukset olivat erityisen yleisiä nuorilla, joilla oli diagnosoitu käytös- tai uhmakkuushäiriö tai jotka olivat olleet sairaalassa tahallisen itsensä satuttamisen takia. Heistä yli puolet oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lapsuuden tai nuoruuden aikana.

Tutkimuksen tekoon osallistuneen Turun yliopiston apulaisprofessori David Gyllenbergin mukaan psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.


”Keskeistä olisi tarjota nykyistä tehokkaampaa tukea monimuotoisesti oireileville nuorille. Tämä edellyttää saumatonta yhteistyötä eri alojen välillä”, Gyllenberg toteaa.

Nuorten lisäksi tärkeää on tukea myös vanhempia, joiden lapsilla on todettu psykiatrisia tai neurokehityksellisiä häiriöitä. ”Tutkimusnäyttöön perustuvia tehokkaita hoitoja on nykyisin aivan liian huonosti saatavilla lastensuojelun tukea tarvitseville lapsiperheille ja nuorille”, Kääriälä huomauttaa.

THL:n ja Turun yliopiston lisäksi tutkimuksen tekoon osallistui tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta sekä lapsiasiavaltuutettu. Tulokset julkaistiin European Child & Adolescent Psychiatry - tiedelehdessä.

artikkelin avainsanat:
terveys THL Turun yliopisto tutkimukset