Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Suuri Journalistipalkinto -gaalassa palkitaan Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalistinen pomo ja Vuoden journalisti.

Piia Pasasen ja Matti Röngän juontama Suuri Journalistipalkinto -gaala nähdään suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa keskiviikkona 10.3. klo 19.00.

Ehdokkaat on nyt julkistettu:

Vuoden journalisti:

Anna-Lena Laurén, Hufvudstadsbladet/Dagens Nyheter

Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén kirjoittaa asiantuntevasti ajankohtaisista asioista, politiikasta, toisinajattelijoista ja tavallisista ihmisistä eri puolilla Venäjää. Hän tuntee asemapaikkansa monien vuosien ajalta, ja jutut avaavat lukijoille venäläistä yhteiskuntaa myös normaalin uutisvirran ulkopuolella. Artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja ja niissä on aina kiinnostava näkökulma. Ne auttavat ainutlaatuisella tavalla ymmärtämään, mihin maa on menossa ja mitä tavalliset venäläiset ajattelevat.

Annamari Sipilä, Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomien Britannian kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä on samaan aikaan sekä sähäkkä ja analyyttinen uutistoimittaja että terävä, helposti tunnistettava ja hauska kolumnisti. Hänen tekstinsä ovat oivaltavia ja omaperäisiä. Hän on kirjoittanut monipuolisesti ja tarkasti Britannian EU-erosta ja sen takana olevista syistä koko Brexit-prosessin ajan. Sipilällä on ollut Suomessa keskeinen rooli Euroopan muutoksen kuvaajana ja selittäjänä.

Seija Vaaherkumpu, Yle

Seija Vaaherkumpu on radio- ja televisiohaastattelijoiden kärkeä. Hän on korrekti, mutta tarvittaessa tiukka. Hän haastaa aina vieraansa asia-argumentein, ja haastatteluissa näkyy perusteellisesti tehty taustatyö. Vaaherkummun haastattelut poikivat usein politiikan uutisia, mutta paljastavat myös uusia piirteitä haastateltavien persoonasta.

Vuoden juttu:

Heikki Aittokoski: Mies Mechelininkadulla. HS Kuukausiliite 10/2020

Heikki Aittokoski kertoo taitavasti rakennetussa jutussa Helsingin Mechelininkadulla vuonna 1979 tapahtuneesta itsemurhasta. Juttu laajenee käsittelemään, kuinka itsemurhat ovat vuosikymmenten aikana vähentyneet. Kirjoituksessa käydään vähäeleisesti läpi syitä tähän onnistumiseen ja haastatellaan itsemurhien kanssa työtä tehneitä. Lopussa rivien väleihin painetut tunteet tulevat esiin, kun käy ilmi, että Mechelininkadulla itsemurhan tehnyt mies oli yhdeksänvuotiaan Heikki Aittokosken isä.

Henrik Kärkkäinen: Vastaamo-jutut. Ilta-Sanomat 21.10.2020–>

Henrik Kärkkäinen paljasti Psykoterapiakeskus Vastaamon joutuneen tietomurron kohteeksi. Hän oli myös sen jälkeen johtavassa roolissa tapauksen raportoinnissa ja uusien tietojen kaivamisessa. Hän kertoi tapauksen laajuudesta, kiristäjän vaatimuksista ja murron tekotavasta. Tietoturvaan perehtyneenä toimittajana Kärkkäinen teki useita kommenttikirjoituksia, jotka avasivat lukijoille tapauksen poikkeuksellisia piirteitä. Hänen raportointinsa toimituksillekin uudesta aiheesta oli asiantuntevaa ja vastuullista.

Karoliina Paananen ja Jarno Liski: Kallista konsultointia. Suomen Kuvalehti 2.6.2020

Karoliina Paanasen ja Jarno Liskin juttu paljasti, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli käyttänyt kahden ministeriön varoja yli 50 000 euroa viestintävalmennukseensa. Juttu nosti esiin myös kysymyksen siitä, oliko ministeriön varoja käytetty puolueen puheenjohtajavaalia varten. Laskujen tutkimisesta lähtenyt artikkeli herätti runsaasti keskustelua julkisten varojen käytöstä ja hallinnon läpinäkyvyydestä. Lopulta tapaus johti myös Kulmunin eroon ministerin tehtävästä.

Vuoden journalistinen teko:

Erityisprojekti covid-19: koronatietoutta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi. Yle Uutiset

Keväällä 2020 Yle Uutisissa havaittiin, että koronaepidemian levitessä Suomessa on iso joukko erikielisiä vähemmistöjä, joita virallinen koronatiedottaminen ei tavoita. Yleisen turvallisuuden vuoksi on kuitenkin tärkeää, että kaikki Suomessa asuvat saavat tuoretta ja luotettavaa tietoa koronavirustilanteesta. Uutisissa käynnistettiin nopeasti projekti ja maaliskuusta lähtien uutisia alettiin tehdä arabiaksi, kurdiksi, persiaksi ja somaliksi. Tällaista hanketta ei olisi voinut toteuttaa mikään muu taho kuin Yleisradio.

Terhi Pirilä-Porvali: journalistisen päätösvallan puolustaminen

Ilmajoki-lehden päätoimittajaa Terhi Pirilä-Porvalia painostettiin olemaan julkaisematta uutista, jossa kerrottiin kunnanvaltuutetun osallistumisesta valtuuston kokoukseen, vaikka tämä oli koronakaranteenissa. Pirilä-Porvali ei taipunut painostusyritykseen, minkä jälkeen hänet lomautettiin. Myöhemmin hän irtisanoutui tehtävästään. Tapaus muistutti, kuinka tärkeää on, ettei journalistista päätösvaltaa luovuteta koskaan toimituksen ulkopuolelle.

Susanna Reinboth: Poliisihallituksen salauslinjan kyseenalaistanut valitus hallinto-oikeuteen. Helsingin Sanomat

Poliisihallituksen julkisuuskäsikirjaksi kutsumassa ohjeistuksessa neuvotaan poliisia salaamaan laajasti yksityiselämään liittyviä esitutkintatietoja. Mm. oikeustoimittajien yhdistys pitää ohjeistusta julkisuuslain vastaisena. Joulukuussa 2020 oikeustoimittaja Susanna Reinboth voitti keskusrikospoliisin Helsingin hallinto-oikeudessa rikollisjengin jäsenten nimien salaamista koskevassa asiassa. Mikäli oikeuden ratkaisu saa lainvoiman, päätös romuttaa myös laajemmin Poliisihallituksen salausohjeen, joka on nyt ristiriidassa oikeuden päätöksen kanssa.

Vuoden journalistinen pomo:

Aino Heikkonen, päivätuottaja, Etelä-Saimaa

Aino Heikkonen työskentelee tinkimättömästi ja tuloksellisesti maakuntalehden avaintehtävässä, vastuullaan hieman yli 20 hengen toimitus. Verkko edellä työskennellen lehti on koronavuonna onnistunut nostamaan digitilausten määrää yli 30 prosenttia. Heikkosella on sisältöjohtamisessaan sekä inhimillinen ote että jykevä journalistinen pohja. Hänellä on kyky pohtia journalismin eettisiä kysymyksiä niin yhteiskunnan kuin haastateltavienkin kannalta. Alaiset kiittävät häntä järjestelmällisyydestä, hyvästä organisointikyvystä, selkeästä viestinnästä ja siitä, että hän pystyy antamaan myös tiukkaa kehittävää palautetta reilulla otteella.

Anna Juvonen, uutispäällikkö, Kauppalehti

Anna Juvonen sukkuloi suvereenisti eri rooleissaan Alma Talentissa: vuoroin uutispäällikkönä, vuoroin johtamassa sisältöuudistuksia tai esimerkiksi kouluttamassa toimittajia toimitusjärjestelmän käyttöön. Hän auttaa muita ja on hyvin tavoitettavissa monista tehtävistään huolimatta. Juvosen osaaminen on laaja-alaista. Hän hallitsee kokonaisuuden, mutta ymmärtää myös eri lehtiä omine tapoineen ja osaa ottaa ne kaikki huomioon. Näin hänestä on tullut Alma Talentin lehdille tukipilari, joka työllään edistää hienosti niiden digitaalisuutta ja yhteistyötä.

Eeva Lehtimäki, yhteiskuntatoimituksen päällikkö, MTV Uutiset

Joskus hyvä journalisti ei ole hyvä pomo tai päinvastoin, mutta Eeva Lehtimäki loistaa niin journalistina kuin johtajana. Hän palasi 2019 viestintäpuolelta journalismin pariin, mitä melko harva tekee. Paluu on ollut menestys. Lehtimäki syttyy liekkeihin uutisista ja on erityisen innoissaan, kun alaiset onnistuvat. Usein näiden onnistumisten taustalla on päällikön luottamus ja neuvot. Rankan koronavuoden aikana hän on myös kantanut huolta porukan jaksamisesta, vaikka on itse monina päivinä ollut itse töissä ekana ja töissä vikana. ”Kuuntelee porukkaa, luottaa alaisiinsa ja auttaa aina, jos apua tarvitsee. Loistava pomo”, luonnehtivat hänen alaisensa.

"Vankalle ja luotettavalle journalismille tilausta"

"Ehdokkaissa näkyy suomalaisen median monipuolisuus ja syvä pyrkimys luotettavaan ja kiinnostavaan sisältöön sekä avoimeen tiedonvälitykseen. Kärki eri kategorioissa on erittäin tasaväkinen. Joukossa on uusia nimiä ja vanhoja konkareita. Vaikka korona hallitsi viime vuoden uutistarjontaa, raati ei valinnoissaan päätynyt nostamaan voittajaehdokkaiden joukkoon yksittäisiä koronaan liittyviä juttuja Vuoden journalistinen teko -sarjaa lukuun ottamatta", Palkintolautakunnan puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki kommentoi.

Palkitut julkistetaan suorassa tv-lähetyksessä, jonka juontavat Ylen uutisankkurit Piia Pasanen ja Matti Rönkä. Poikkeusolojen takia gaala toteutetaan ilman yleisöä Ylen Pasilan studiolta. Tunnelmaa juhlaan luo Marzi Nyman ja yllättävät muusikkovieraat.

“Erikoinen vuosi takana, vankalle ja luotettavalle journalismille on tilausta ja klassiselle uutistyölle tarvetta. Ehdokkaiden joukossa on tuttuja kokeneita journalisteja ja paljon naisia”, Piia Pasanen ja Matti Rönkä toteavat.

Suuri Journalistipalkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassamme. Tänä vuonna kilpailun järjestämisestä vastaa Yle.

Suuri Journalistipalkinto -gaala keskiviikkona 10.3. klo 19–20 Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa