Mark Zuckerberg lupaa tekoälystä vallan välineen kaikille – juuri siinä kriitikot näkevät ongelman

Mark Zuckerberg uskoo henkilökohtaisen supertekoälyn voivan vahvistaa yksilöitä, lisätä työpaikkoja ja tasata yhteiskunnallista valtaa. Varietyn ja TechCrunchin mukaan suuri kysymys on kuitenkin se, miksi yleisön pitäisi luottaa juuri Metaan tämän tulevaisuuden rakentajana.

Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on julkaissut 6 500 sanan mittaisen tekoälymanifestin nimeltä The Future is for Everyone. Sen keskeinen väite on, että supertekoälyä ei pitäisi keskittää muutamille yrityksille tai valtioille, vaan antaa mahdollisimman monen ihmisen käyttöön.

Variety kuvasi kirjoitusta Zuckerbergin laajaksi tekoälylinjaukseksi. TechCrunch puolestaan tarkasteli sitä kriittisemmin ja arvioi, että teksti näyttää samalla, miksi osa yleisöstä suhtautuu tekoälyyn ja sen kehittäjiin epäluuloisesti.

Henkilökohtainen agentti hoitaisi lähes kaikkea

Zuckerbergin vision ytimessä on henkilökohtainen supertekoälyagentti, joka tuntisi käyttäjänsä tavoitteet, kiinnostuksen kohteet ja arjen. Se voisi auttaa ihmissuhteissa, terveydessä, työssä, taloudessa, kodinhoidossa ja harrastuksissa.

Manifestin mukaan agentti työskentelisi käyttäjänsä puolesta vuorokauden ympäri. Zuckerberg kertoo käyttävänsä omaa agenttiaan kiinnostavien tietojen löytämiseen, ideoiden hahmotteluun, unen ja harjoittelun seuraamiseen sekä perheen yhteisten leivontahetkien suunnitteluun.

Meta liittää vision myös älylaseihin. Ajatuksena on, että tekoäly voisi havainnoida käyttäjän ympäristöä ja auttaa ilman, että ihmisen täytyy jatkuvasti katsoa puhelimen näyttöä.

Tekoälystä opettaja, keksijä ja yrittäjän kumppani

Zuckerberg ennustaa jokaiselle henkilökohtaista opettajaa, jolla olisi tohtoritason osaaminen kaikista aiheista ja rajattomasti kärsivällisyyttä. Aikuisille sama järjestelmä voisi opettaa uusia ammatillisia taitoja, kieliä ja harrastuksia.

Hän uskoo myös, että tekoäly helpottaa yritysten perustamista. Yksi ihminen voisi agenttien avulla tehdä asioita, joihin on aiemmin tarvittu suuri tiimi, paljon pääomaa ja pitkä kehitysaika.

Manifestissa tekoälyn tärkeimmäksi tehtäväksi nostetaan keksiminen eikä pelkkä automaatio. Zuckerberg odottaa sen vauhdittavan esimerkiksi lääkekehitystä, biologista tutkimusta, materiaalitiedettä ja henkilökohtaisia hoitoja.

Työpaikkojen katoamiseen vastataan optimismilla

Zuckerberg myöntää, että automaatio muuttaa työtä ja voi syrjäyttää ihmisiä nykyisistä tehtävistä. Hän uskoo kuitenkin uusien kykyjen, yritysten ja ammattien syntyvän niin nopeasti, että työpaikkojen kokonaismäärä voi lopulta kasvaa.

Esimerkkeinä tulevista ammateista hän mainitsee yhden ihmisen tuoteverstaat, kokemusten suunnittelijat ja henkilökohtaiset biologit. Yritykset voisivat pienentyä, mutta niitä voisi syntyä nykyistä enemmän.

Tämä on manifestin keskeisiä oletuksia, ei varmistettu kehityskulku. Se, syntyvätkö uudet työt yhtä nopeasti kuin vanhoja automatisoidaan, riippuu teknologiasta, koulutuksesta, taloudesta ja siitä, miten tekoälyn tuottama hyöty jakautuu.

Kaikille luvataan ilmainen tai edullinen käyttö

Meta aikoo Zuckerbergin mukaan tarjota miljardeille ihmisille ilmaisia versioita henkilökohtaisista tekoälytyökaluista. Enemmän laskentatehoa tarvitseville yhtiö hahmottelee maksullista mallia, jossa kapasiteetin hinta määräytyisi dynaamisesti.

Kritiikissä huomautetaan, että laskentatehon huutokauppamainen hinnoittelu voisi muistuttaa ruuhkahinnoittelua. Se olisi hankala käyttäjäkokemus työkalussa, johon ihminen tai yritys on alkanut luottaa päivittäin.

Ilmainen pääsy ei myöskään yksin ratkaise kysymystä vallasta. Jos sama yhtiö hallitsee tekoälymallia, käyttäjäsuhdetta, jakelualustoja ja hinnoittelua, teknologian laaja saatavuus voi edelleen keskittää huomattavaa valtaa palveluntarjoajalle.

Zuckerberg luottaa vallan tasapainoon

Manifestin filosofinen ydin on ajatus kilpailevista voimista. Kun kaikilla ihmisillä ja instituutioilla olisi käytössään voimakas tekoäly, ne valvoisivat ja tasapainottaisivat toisiaan samaan tapaan kuin demokratiassa ja markkinataloudessa.

Zuckerberg käyttää esimerkkinä oikeusjärjestelmää. Jos supertekoälyjuristi olisi vain yhdellä osapuolella, asetelma olisi epäreilu. Jos sama kyky olisi kaikilla, oikeudenkäyntien resurssierot voisivat hänen mukaansa pienentyä.

TechCrunch nostaa esiin myös vastakkaisen mahdollisuuden. Helposti saatavilla oleva juridinen tekoäly voisi tuottaa valtavan määrän valituksia, vaatimuksia ja oikeudellista roskapostia, mikä kuormittaisi järjestelmää entisestään.

Sama kaksijakoisuus koskee kyberturvaa. Puolustajat voisivat käyttää tehokkaita malleja haavoittuvuuksien korjaamiseen, mutta samat kyvyt auttaisivat myös hyökkääjiä etsimään heikkoja kohtia nykyistä nopeammin.

Nykyiset haitat jäävät vision varjoon

Julkaisun keskeinen kritiikki koskee manifestin etäisyyttä tämän hetken ongelmiin. Zuckerberg kuvaa tekoälyopettajan, joka parantaa koulutuksen tasa-arvoa, mutta käsittelee niukasti sitä, että samoja chatbotteja käytetään jo nyt läksyjen ja esseiden teettämiseen ilman oppimista.

Myös luottamuksen puute jää vähälle huomiolle. Facebookin ja muiden sosiaalisen median palvelujen vaikutukset yksityisyyteen, lasten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ovat juuri niitä kokemuksia, joiden vuoksi ihmiset epäilevät teknologiayhtiöiden suuria tulevaisuuslupauksia.

Kriitikoiden kysymys ei siis ole vain se, voiko henkilökohtainen tekoäly auttaa ihmisiä. Kyse on myös siitä, kuka määrittelee sen toimintatavan, mihin käyttäjätietoja hyödynnetään ja kuka vastaa, jos järjestelmä aiheuttaa vahinkoa.

Meta lupaa avoimuutta ja ulkopuolista valvontaa

Zuckerberg kertoo Metan palaavan joidenkin avoimien mallien julkaisemiseen. Yhtiön riippumattoman hallituksen olisi tarkoitus hyväksyä mallien turvallisuuskriteerit ja arvioida, täyttääkö kukin julkaisu ne.

Meta aikoo lisäksi perustaa miljardin dollarin Future Is for Everyone -rahaston datakeskuspaikkakuntien tukemiseen Yhdysvalloissa. Manifesti lupaa investointeja kouluihin, julkisiin palveluihin, energiaan, veteen ja ammattikoulutukseen.

Toimet ovat konkreettisempia kuin manifestin suuret filosofiset väitteet, mutta niiden vaikutus riippuu toteutuksesta. Riippumattomuus, läpinäkyvyys ja paikallisten hyötyjen todellinen jakautuminen ratkaisevat enemmän kuin rahaston nimi tai tavoitepaperi.

Optimistinen visio ei vielä rakenna luottamusta

Zuckerberg on oikeassa siinä, että tekoälyn saatavuus ja vallan keskittyminen ovat olennaisia kysymyksiä. Henkilökohtaiset työkalut voivat aidosti madaltaa osaamisen, yrittämisen ja luovan työn kynnyksiä.

Varietyn ja TechCrunchin jutuista muodostuu silti selvä ristiriita: mitä suurempi Metan lupaus on, sitä enemmän yleisö tarvitsee näyttöä riskeistä, vastuusta ja rajoista. Pelkkä vakuutus myönteisestä tulevaisuudesta ei korvaa niitä, varsinkaan yhtiöltä, jonka aiemmat palvelut ovat jo muuttaneet yhteiskuntaa ennakoimattomilla tavoilla.