Ihmisen stressin haju vaikutti koirien valintoihin tutkimuksessa

Ihmisen stressiin liittyvä haju vaikutti koirien käyttäytymiseen pienessä tutkimuksessa. Tulos ei kuitenkaan tarkoita, että koira tietäisi, mikä ihmistä huolettaa, tai että omistajan huono päivä selittäisi lemmikin jokaisen reaktion.

Koira katsoo omistajaansa raskaan päivän jälkeen. Ihmisen on helppo tulkita, että eläin huomasi väsyneen äänen tai tavallista hitaammat liikkeet. Tutkimuksessa havaittu vaikutus syntyi kuitenkin ilman näitä vihjeitä.

Scientific Reports julkaisi vuonna 2024 tutkimuksen, jossa 18 koiralle esitettiin niille vieraiden ihmisten hajunäytteitä. Näytteet oli kerätty stressaavien ja rentouttavien tilanteiden yhteydessä.

Bristolin yliopiston tutkijat, muun muassa Zoe Parr-Cortes ja Nicola Rooney, selvittivät, muuttaako haju koiran tapaa suhtautua epävarmaan mahdollisuuteen saada ruokaa.

Epävarma ruokakuppi paljasti eron

Koirille opetettiin ensin kaksi paikkaa. Toisessa paikassa olevasta kupista sai herkun, toisessa sijaitseva kuppi oli tyhjä. Tämän jälkeen kuppi asetettiin myös näiden paikkojen väliin.

Välipaikka muodosti epäselvän tilanteen: koira ei voinut aiemman harjoittelun perusteella tietää varmasti, kannattiko kuppia lähestyä.

Stressihajulle kolmannella testikerralla altistuneet koirat lähestyivät harvemmin yhtä epäselvistä paikoista, joka sijaitsi lähellä opittua tyhjän kupin paikkaa, verrattuna hajuttomaan tilanteeseen.

Tutkijat tulkitsivat havainnon mahdolliseksi varovaisuuden tai kielteisemmän odotuksen merkiksi. Vaikutus ei näkynyt yleisenä muutoksena kaikissa epäselvissä kuppipaikoissa.

Hajuvihje ei ole sama asia kuin ajatusten lukeminen

Kokeen kiinnostava puoli on tiedon kulkureitti. Koira ei tarvinnut stressaantuneen ihmisen kasvoja tai puhetta reagoidakseen hajunäytteeseen.

Tästä ei silti seuraa, että koira ymmärtäisi stressin syyn. Työpalaveri, myöhästynyt lasku ja kiireinen aamu ovat ihmisen tarinoita tilanteesta. Kokeessa tutkittiin hajun vaikutusta rajattuun tehtävään.

Myös sana pessimismi on tässä tutkimuskäsite. Se kuvaa epävarmaan palkkioon suhtautumista, eikä tarkoita, että koiralla olisi ihmisen kaltainen ajatus synkästä tulevaisuudesta.

Omistajan ei tarvitse tehdä huonosta päivästä syyllisyyskysymystä

Arkeen sovellettuna havainto kannustaa tarkastelemaan vuorovaikutustilannetta laajemmin. Se ei anna perustetta päätellä, että omistajan pitäisi onnistua peittämään jokainen ikävä tunne.

Kuvitellaan koulutushetki, jossa tuttu tehtävä ei suju odotetusti. Yksi hyödyllinen kysymys on, millainen koko tilanne on tänään, sen sijaan että koiran toiminta nimettäisiin heti tahalliseksi vastusteluksi.

Tämä on tutkimuksen herättämä käytännön näkökulma, ei kokeessa testattu koulutusohje. Omistajan stressiä ei voi myöskään tämän tutkimuksen avulla tunnistaa yksittäisen koiran käytöksen syyksi.

Hajunäytteisiin perustuva havainto kertoo ennen kaikkea siitä, että koiran käytettävissä voi olla tilanteesta tietoa, jota ihminen ei itse huomaa antavansa.