Menestyvillä ihmisillä on usein yksi voimakas piirre: resilienssi

Vahvat ihmiset eivät välttämättä kärsi vähemmän kuin muut. He ovat vain opetelleet kohtaamaan vaikeudet tavalla, joka ei tee heistä oman elämänsä sivustakatsojia.

Kun elämässä tulee vastaan esteitä, on helppo ihailla ihmisiä, jotka näyttävät toimivan rauhallisesti ja tekevän oikeita ratkaisuja paineen keskellä. Your Tangon artikkelissa Joe Palmer kirjoittaa, että tällaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole synnynnäisesti aivan eri lajia kuin muut. He ovat usein harjoitelleet yhtä ratkaisevaa taitoa: resilienssiä.

American Psychological Association määrittelee resilienssin prosessiksi ja lopputulokseksi, jossa ihminen sopeutuu onnistuneesti vaikeisiin tai haastaviin elämänkokemuksiin. Kyse ei siis ole pelkästä "takaisin ponnahtamisesta", vaan tavasta käsitellä stressiä, tunteita, epävarmuutta ja vastoinkäymisiä.

Resilienssi ei tarkoita tunteettomuutta

Palmerin mukaan resilienssissä on kolme keskeistä osaa: kyky kommunikoida vaikeassa tilanteessa, myönteinen mutta realistinen käsitys itsestä ja taito hallita stressiä reagoimisen sijaan vastaamalla harkitummin.

Tämä on tärkeä ero. Resilientti ihminen ei välttämättä ole koko ajan vahva, tyyni tai varma. Hän voi pelätä, pettyä ja väsyä aivan kuten muutkin.

Ero näkyy siinä, jääkö hän vaikeuden alle vai alkaako hän etsiä seuraavaa askelta.

Uskomukset voivat joko kantaa tai kaventaa

Your Tangon artikkelissa Palmer korostaa uskomusten merkitystä. Se, mitä ihminen uskoo itsestään, epäonnistumisesta ja tulevaisuudesta, vaikuttaa suoraan siihen, miten hän toimii paineen alla.

Jos ihminen uskoo, että vastoinkäyminen todistaa hänen olevan epäonnistunut, hän voi lamaantua. Jos hän taas uskoo, että vastoinkäyminen sisältää tietoa seuraavaa yritystä varten, hänellä on enemmän liikkumatilaa.

Palmer nostaa esimerkiksi Thomas Edisonin kuuluisan ajatuksen: "En ole epäonnistunut. Olen vain löytänyt 10 000 tapaa, jotka eivät toimi."

Ajatus on kulunut mutta toimiva. Epäonnistuminen ei ole aina loppupiste. Se voi olla myös dataa.

Vahvat ihmiset eivät rakenna identiteettiään uhriuden varaan

Palmerin mukaan menestyviä ja vahvoja ihmisiä yhdistää se, että he eivät jää kiinni pysyvään uhrirooliin.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihmiselle voisi tapahtua vääriä, epäreiluja tai traumaattisia asioita. Tietenkin voi. Resilienssi ei mitätöi kärsimystä.

Se tarkoittaa sitä, että ihminen yrittää ajan kanssa erottaa kaksi asiaa: mitä minulle tapahtui ja mitä teen nyt sen kanssa?

Resilienssi ei poista kipua, mutta se voi estää kipua kirjoittamasta koko loppuelämän käsikirjoitusta.

Menestys rakentuu usein vaikeiden hetkien tulkinnasta

Kun ihminen katsoo menneisyyttään, hän muistaa helposti epäonnistumiset, häpeän ja ne hetket, jolloin asiat eivät menneet kuten piti.

Palmer ehdottaa toisenlaista katsomista: missä onnistuin, vaikka oli vaikeaa? Mitä tein silloin oikein? Mitä opin siitä, mikä meni pieleen?

Tämä ei ole positiivista ajattelua väkisin. Se on muistamista kokonaisemmin.

Jos ihminen näkee menneisyydessään vain todisteita omasta riittämättömyydestään, hän vie itseltään pois tärkeän aineiston. Useimmilla on takanaan myös hetkiä, joissa he ovat selvinneet, oppineet ja toimineet viisaammin kuin luulevat.

5 kysymystä, jotka vahvistavat resilienssiä

Palmer tarjoaa Your Tangossa viisi kysymystä, joiden avulla omaa resilienssiä voi rakentaa:

Oletko kokenut onnistumisia aiemmin, ja mitkä toimintatavat vaikuttivat niihin?
Oletko kokenut epäonnistumisia aiemmin, ja mitä opit niistä?
Näkyvätkö epäonnistumisista saadut opit ja onnistumisten tulokset elämässäsi nyt?
Oletko säännöllisesti yhteydessä ihmisiin, jotka auttavat sinua pysymään suunnassa?
Otatko täyden vastuun omasta elämästäsi?

Nämä kysymykset voivat tuntua yksinkertaisilta, mutta ne ohjaavat huomion olennaiseen: ei pelkästään siihen, mikä meni väärin, vaan siihen, mitä ihminen voi tehdä seuraavaksi.

Tukea ei tarvitse rakentaa yksin

Resilienssi ei tarkoita yksin pärjäämistä.

Palmer kehottaa pyytämään apua ystävältä, valmentajalta, mentorilta tai terapeutilta, jos omien uskomusten erottaminen on vaikeaa. Joskus ulkopuolinen ihminen näkee selkeämmin, mitkä ajatukset tukevat kasvua ja mitkä pitävät ihmistä pienenä.

Myös APA muistuttaa, että resilienssiä voi rakentaa monin tavoin, eikä kyse ole pysyvästä ominaisuudesta, jota joko on tai ei ole.

Resilienssi on valinta palata ratkaisuun

Elämässä tulee vastaan vaikeuksia, joita ei voi kiertää. Osa niistä on pieniä pettymyksiä, osa raskaita menetyksiä, osa kokemuksia, jotka muuttavat ihmistä pysyvästi.

Resilienssi ei tarkoita, että kaikki olisi helppoa. Se tarkoittaa, että ihminen harjoittelee palaamaan ratkaisuun ongelman sijaan.

Hän kysyy: mitä voin oppia, keneltä voin pyytää tukea, mikä on seuraava askel ja millaisen ihmisen haluan olla tämän jälkeen?

Ehkä juuri siksi resilienssi on niin vahva piirre. Se ei lupaa suojella vaikeuksilta, mutta se voi auttaa kantamaan itsensä niiden läpi.