Tuttu sana alkaa näyttää oudolta, kun sitä kirjoittaa uudelleen – mistä on kyse?

Sanan osaa kirjoittaa ja tietää täsmälleen, mitä se tarkoittaa. Silti kirjainjono voi alkaa näyttää vieraalta, kun sitä toistaa tarpeeksi. Tutkijat ovat saaneet samankaltaisen kokemuksen syntymään yksinkertaisessa kirjoitustehtävässä.

Ajatellaan tavallista sanaa, kuten ”ikkuna”. Ensimmäisellä kerralla se on vain sana muiden joukossa. Jos sen kirjoittaa paperille yhä uudelleen, huomio voi alkaa kiinnittyä kirjainten muotoon ja siihen, miksi juuri tämä kirjainjono tarkoittaa ikkunaa.

St Andrewsin yliopiston kuvaamassa tutkimuksessa osallistujat kopioivat sanoja toistuvasti. Osa kertoi, että sana alkoi tuntua oudolta, vaikka he tiesivät edelleen sen olevan oikea ja tuttu sana.

Tutkijat kutsuivat kokemusta nimellä jamais vu. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tutuksi tiedetty asia tuntuu vieraalta.

Tieto säilyy, mutta tuttuuden tunne muuttuu

Ilmiön kiinnostava piirre on ristiriita: ihminen ei välttämättä unohda sanaa tai sen merkitystä. Muutos koskee sitä, miltä sanan kohtaaminen tuntuu.

Tätä eroa voi havainnollistaa kahdella kysymyksellä. ”Tiedänkö, mitä tämä tarkoittaa?” kysyy sanan merkitystä. ”Näyttääkö tämä tällä hetkellä tutulta?” kysyy omaa kokemusta. Vastaukset voivat poiketa toisistaan.

Yliopiston tutkija Akira O’Connor kuvaa kokemusta juuri niin, että tieto sanan oikeellisuudesta voi pysyä ennallaan samalla kun subjektiivinen tuttuuden tunne alkaa horjua.

Toistaminen tuotti kokemuksen osalle osallistujista

Memory-lehdessä julkaistun tutkimuksen kahdessa kokeessa noin kaksi kolmasosaa osallistujista raportoi outoja kokemuksia tehtävän aikana. Kokemus ilmaantui keskimäärin noin 30 toiston tai minuutin kohdalla.

Luku ei tarkoita, että jokainen sana muuttuisi jokaiselle oudoksi täsmälleen kolmannellakymmenennellä kirjoituskerralla. Kyse on koetuloksen kuvauksesta, ei laskurista, joka takaisi tietyn tuntemuksen.

Tutkimuksessa tehtävä sai päättyä myös muusta syystä. Siksi pelkkä lopettaminen ei ollut sama asia kuin jamais vu -kokemus.

Oikeinkirjoitusta ei tarvitse ratkaista tuntemuksen perusteella

Jos tuttu sana alkaa omaa tekstiä korjatessa näyttää kummalliselta, kaksi kysymystä kannattaa erottaa: onko kirjoitusasu oikein ja tuntuuko se juuri nyt oikealta?

Ensimmäisen voi tarkistaa sanakirjasta. Toiseen vastaus voi silti olla hetken aikaa ei. Sanaa ei tarvitse muuttaa vain siksi, että sen ulkonäkö alkoi pitkän tarkastelun jälkeen epäilyttää.

Samalla kyse on kiinnostavasta arkisesta havainnosta. Tuttuuden tunne vaikuttaa itsestään selvältä niin kauan kuin se on paikallaan. Kun se hetkeksi muuttuu, aivan tavallinen sana voi näyttää siltä kuin sen näkisi ensimmäistä kertaa.