Elämässä pärjääminen ei aina tarkoita sitä, että tietää enemmän kuin muut. Joskus se tarkoittaa sitä, että suhtautuu omaan mieleen, kehoon ja pelkoon hieman viisaammin.

Mastery Den -blogin kirjoittaja Alex Mathers pohtii, miksi kaksi ihmistä voi elää ulkoisesti hyvin samanlaista elämää, mutta kokea sen täysin eri tavalla. Yksi väsyy, toinen etenee. Yksi jää kiinni vertailuun, toinen keskittyy omaan suuntaansa.

Mathersin mukaan ero voi löytyä elämänfilosofioista eli niistä perusajatuksista, joiden varassa ihminen tekee arjen valintoja. Taustalla on myös tuttu psykologinen ilmiö: ihmisillä on taipumus arvioida omat kykynsä keskivertoa paremmiksi, vaikka se ei tilastollisesti voi päteä kaikkiin. Tätä kutsutaan usein "better-than-average effect" -ilmiöksi.

1. "Nopein tie kurjuuteen on yliajatella ja alitoimia"

Moni jää odottamaan täydellistä varmuutta ennen kuin tekee mitään. Ongelma on, että täydellistä varmuutta ei yleensä tule.

Mathersin ajatus on yksinkertainen: liika analysointi voi muuttua tekosyyksi olla toimimatta. Intuitio saattaa näyttää suunnan, mutta ego alkaa usein vaatia loputtomia perusteluja, takuita ja varmistuksia.

Askeleen edellä oleva ihminen ei välttämättä ole muita rohkeampi. Hän vain tunnistaa, milloin ajattelu ei enää selkeytä tilannetta, vaan pitää häntä paikallaan.

2. "Epätasapainoinen keho ruokkii turhaa ahdistusta"

Mieli ei elä irrallaan kehosta. Jos uni, ravinto, palautuminen ja kehon kuormitus ovat jatkuvasti pielessä, myös ajatukset alkavat helposti synkistyä.

Mathers nostaa esiin stimulanttien, kuten energiajuomien, vaikutuksen. Tutkimuskirjallisuudessa energiajuomiin on yhdistetty esimerkiksi sydämen sykkeen, verenpaineen ja sydämen sähköisen toiminnan muutoksia, etenkin runsaassa käytössä tai riskiryhmissä.

Tämä ei tarkoita, että jokainen kahvikuppi olisi ongelma. Kyse on siitä, ettei omaa hermostoa kannata pitää jatkuvasti kierroksilla ja sitten ihmetellä, miksi olo on levoton.

3. "Älä uhraa itseäsi säästääksesi jonkun tunteet"

Ihmissuhteissa on hyvä olla huomaavainen, mutta ihmiseksi ei pidä kadota muiden odotuksiin.

Mathersin mukaan moni muokkaa itseään jatkuvasti sen mukaan, millaisena kuvittelee muiden haluavan hänet nähdä. Tämä näkyy erityisen helposti sosiaalisessa mediassa, jossa oma elämä muuttuu helposti esitykseksi.

Tutkimuksissa onkin havaittu yhteyksiä korostuneen some-minäkuvan rakentamisen ja heikomman hyvinvoinnin välillä, erityisesti nuorilla.

Askeleen edellä oleva ihminen ei ole tyly. Hän vain ymmärtää, että totuus ja aitous ovat pitkällä aikavälillä parempi perusta kuin jatkuva miellyttäminen.

4. "Joku näyttää aina pärjäävän sinua paremmin"

Aina löytyy joku, jolla näyttää olevan enemmän rahaa, parempi ura, kauniimpi koti, onnellisempi parisuhde tai kiinnostavampi elämä.

Vertailu on inhimillistä, mutta se voi tehdä omasta polusta näkymättömän. Jos katse on jatkuvasti muiden saavutuksissa, oma eteneminen alkaa tuntua vähäiseltä.

Mathersin neuvo on käytännöllinen: hae muista inspiraatiota, mutta jos vertailu alkaa tehdä sinusta pienemmän, sulje se näkymä hetkeksi.

Toisen elämä ei ole mittari sille, oletko itse oikeassa kohdassa.

5. "Elämä helpottuu, kun lakkaat odottamasta sen olevan helppoa"

Moni pettymys syntyy siitä, että elämä ei toimi kuten sen "pitäisi" toimia.

Ihmiset eivät aina käyttäydy odotustemme mukaan. Työ ei aina palkitse heti. Läheiset eivät aina osaa tukea oikealla tavalla. Suunnitelmat muuttuvat.

Askeleen edellä oleva ihminen ei välttämättä odota vähemmän elämältä, mutta hän odottaa realistisemmin. Hän ymmärtää, että vaikeus ei ole merkki siitä, että kaikki on pielessä. Se kuuluu usein reittiin.

6. "Et ole ketään alempi etkä ketään ylempi"

Tämä ajatus on yksinkertainen, mutta vapauttava.

Ihminen voi helposti heilua kahden ääripään välillä. Joko hän kokee olevansa muita huonompi tai yrittää todistella olevansa muita parempi. Kumpikin vie energiaa.

Mathers muistuttaa, että kaikki ovat ihmisiä: keskeneräisiä, epävarmoja, omituisia ja matkalla johonkin. Sosiaalinen media voi vääristää tätä, koska ihmiset julkaisevat usein enemmän onnistumisiaan kuin epävarmuuksiaan.

Kun tämän muistaa, muiden elämä ei tunnu yhtä uhkaavalta. Eikä omaakaan tarvitse jatkuvasti puolustaa.

7. "Pelko on hyödyllisempi kuin miltä se tuntuu"

Pelkoa pidetään usein merkkinä siitä, että jotakin pitää välttää. Joskus se onkin tärkeä varoitus. Mutta joskus pelko osoittaa kohti asiaa, joka todella merkitsee.

Psykologi Sherrie Campbell kuvaa Mathersin siteeraamana: "Pelko kertoo sinulle, että nykyinen versio sinusta on vanhentunut, ja on aika muuttua ja siirtyä seuraavalle elämisen tasolle."

Tämä ei tarkoita vaaran ihannointia. Se tarkoittaa eron huomaamista: onko pelko suojelemassa minua todelliselta uhalta vai yrittääkö se pitää minut poissa kasvusta?

Jos esiintyminen, uuden työn hakeminen, vaikea keskustelu tai luova projekti pelottaa, pelko voi joskus olla merkki siitä, että asia on tärkeä.

Askeleen edellä oleminen on usein sisäistä selkeyttä

Mathersin seitsemän ajatusta eivät lupaa täydellistä elämää. Ne eivät tee kenestäkään immuunia pettymyksille, epävarmuudelle tai virheille.

Ne voivat kuitenkin muuttaa sitä, miten ihminen suhtautuu itseensä ja ympäristöönsä. Hän toimii enemmän, vatvoo vähemmän. Hän huolehtii kehostaan, koska ymmärtää sen vaikutuksen mieleen. Hän ei rakenna elämäänsä pelkän miellyttämisen tai vertailun varaan.

Ehkä askeleen edellä oleminen ei lopulta tarkoita sitä, että olisi muita parempi. Se voi tarkoittaa vain sitä, että ei enää kävele jatkuvasti itseään vastaan.