Hyvä avioliitto ei synny vain rakkaudesta, vaan myös arjen valinnoista. Kestävä suhde tarvitsee kunnioitusta, hyväksyntää, yhteisiä arvoja ja taitoa puhua vaikeistakin asioista.
Your Tango kirjoittaa, että nykyinen julkinen keskustelu antaa paljon tilaa julkkisten eroille, paluille ja uusille suhteille. Se voi luoda vaikutelman, että kumppania voi vaihtaa aina, kun elämä muuttuu. Parisuhdevalmentaja Akua Bediakon mukaan pitkä suhde vaatii työtä, mutta juuri siksi se voi olla myös erityisen arvokas.
Kestävässä avioliitossa ei ole kyse täydellisyydestä. Kyse on siitä, että molemmat ihmiset haluavat rakentaa suhdetta tietoisesti ja pitävät tietyt perusasiat tärkeämpinä kuin hetkelliset tunteenpurkaukset, ylpeyden tai arjen kiireen.
1. Molemminpuolinen rakkaus
Rakkaus kuulostaa itsestään selvältä, mutta sitä se ei aina ole. Ihmiset menevät edelleen naimisiin syistä, jotka liittyvät enemmän turvallisuuteen, odotuksiin, tapoihin tai pelkoon kuin aitoon rakkauteen.
Bediakon mukaan avioliitolla on parhaat mahdollisuudet kestää silloin, kun rakkaus on todella läsnä. Se voi olla olemassa jo alussa tai kasvaa ajan myötä, mutta jonkinlaiseksi vahvaksi perustaksi sen täytyy muodostua.
Rakkaus ei kuitenkaan ole vain tunne. Se näkyy siinä, miten ihminen kohtelee kumppaniaan silloin, kun on kiire, väsyttää tai harmittaa. Se näkyy siinä, pysähtyykö ihminen miettimään, satuttaako hänen sanansa tai tekonsa toista.
Pariterapeutti Dan Neuharth kuvaa rakkauden ja kunnioituksen rakentamista arkiseksi harjoitukseksi: "Rakenna rakkautta ilmaisemalla sitä. Et voi koskaan sanoa 'rakastan sinua' liian usein. Rakenna luottamusta pitämällä lupauksesi tai älä anna lupausta lainkaan. Rakenna kunnioitusta löytämällä kumppanistasi hyvää ja arvostamalla sitä."
Tämä muuttaa rakkauden sadusta käytännöksi. Hyvä avioliitto ei pysy kasassa vain siksi, että ihmiset joskus rakastuivat, vaan siksi, että he tekevät rakkaudesta toistuvan valinnan.
2. Kunnioitus
Rakkauden rinnalla kulkee kunnioitus. Ilman sitä läheisyys alkaa helposti muuttua valtapeliksi, arvosteluksi tai itsestäänselvyytenä pitämiseksi.
Kunnioitus tarkoittaa sitä, että kumppania ei kohdella projektina. Häntä ei rakasteta vain sen vuoksi, millaiseksi hän ehkä joskus muuttuu, vaan myös sellaisena kuin hän on nyt.
Bediako muistuttaa ajatuksesta, jonka mukaan ihmiseen kannattaa rakastua, ei hänen potentiaaliinsa. Tämä on tärkeä huomio, sillä moni suhde alkaa hiljaisesta oletuksesta: kunhan hän vähän muuttuu, kaikki on hyvin.
Terveessä avioliitossa muutosta saa tapahtua, mutta sen ei pitäisi olla rakkauden ehtona. Kumppani saa kasvaa, oppia ja kehittyä, mutta hänen ei tarvitse ansaita ihmisarvoaan tulemalla jonkun toisen ihanneversioksi.
3. Hyväksyntä
Hyväksyntä menee vielä pidemmälle kuin kunnioitus. Se tarkoittaa, että kumppanin epätäydellisyys ei ole jatkuva pettymyksen aihe.
Jos suhde rakentuu ajatukselle, että toinen pitäisi korjata, seurauksena on usein katkeruutta. Kumppani ei ehkä laihdu, muutu sosiaalisemmaksi, ansaitse enemmän, innostu samoista asioista tai käyttäydy juuri niin kuin mielikuvissa toivottiin.
Hyväksyntä ei tarkoita huonon käytöksen sietämistä. Se tarkoittaa eroa ihmisen perusolemuksen ja vahingollisten tekojen välillä. Toisen persoonallisuutta, tapoja ja keskeneräisyyttä ei käytetä jatkuvana aseena häntä vastaan.
Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi sellaisena kuin on, suhteeseen syntyy turvallisuutta. Silloin ei tarvitse esittää täydellistä versiota itsestään joka päivä. Juuri tämä voi olla yksi aidon läheisyyden tärkeimmistä muodoista.
4. Yhteiset arvot
Yhteiset arvot eivät tarkoita, että puolisoiden pitäisi olla kaikesta samaa mieltä. Heillä voi olla erilaiset harrastukset, temperamentit, mieltymykset ja tavat ratkaista arjen asioita.
Tärkeintä on, että suhteen ydinasioissa on riittävästi yhteistä maaperää. Bediako nostaa esiin esimerkiksi uskollisuuden, rehellisyyden ja perheen kaltaiset arvot. Jos näissä ollaan täysin eri suunnissa, ristiriidat voivat kasvaa ajan mittaan raskaiksi.
Arvot vaikuttavat siihen, mitä ihminen pitää hyväksyttävänä ja mitä ei. Ne ohjaavat rahankäyttöä, lasten kasvatusta, suhtautumista työhön, vapaa-aikaan, ystäviin, uskollisuuteen ja siihen, miten kriiseissä toimitaan.
Siksi arvoista kannattaa puhua ajoissa. Ei vain juhlapuheiden tasolla, vaan konkreettisesti: mitä rehellisyys tarkoittaa meille, mitä uskollisuus tarkoittaa, millaista elämää haluamme rakentaa ja mikä on meille aidosti tärkeää?
5. Terveet rajat
Terveet rajat kertovat, missä kohtaa jokin ei enää tunnu oikealta. Ne ovat sisäisiä ja yhdessä sanoitettuja rajoja sille, millaista käytöstä suhteessa hyväksytään.
Rajojen puute voi johtaa siihen, että ihminen sietää yhä enemmän asioita, jotka satuttavat häntä. Liian jäykät rajat taas voivat tehdä suhteesta kylmän ja puolustautuvan. Terve raja ei ole muuri, vaan tieto siitä, missä oma ja toisen hyvinvointi tarvitsevat suojaa.
Bediako yhdistää rajat arvoihin. Jos rehellisyys on ihmiselle keskeinen arvo, valehtelu voi olla raja, jonka ylittäminen muuttaa suhdetta pysyvästi. Jos kunnioitus on tärkeää, pilkkaaminen tai vähättely ei voi olla vain "huonoa huumoria".
Hyvässä avioliitossa rajat eivät ole uhkauksia. Ne ovat yhteistä tietoa siitä, miten toista kohdellaan niin, ettei luottamus murene.
6. Yhteiset tavoitteet
Rakkaus ei yksin riitä, jos kaksi ihmistä kulkee täysin eri suuntiin eikä kumpikaan uskalla sanoa sitä ääneen.
Yhteiset tavoitteet voivat liittyä lapsiin, asumiseen, rahaan, työhön, elämäntyyliin, eläkevuosiin tai siihen, millaista arkea pari haluaa elää. Kaikkeen ei tarvitse olla valmista vastausta, mutta keskustelun pitäisi olla mahdollista.
Bediako varoittaa, että osa pareista vain ajelehtii eteenpäin ja olettaa rakkauden ratkaisevan loput. Joskus niin käykin, mutta usein vuosien päästä huomataan, että molemmilla oli aivan erilainen käsitys tulevaisuudesta.
Erityisen tärkeää on puhua myös rahasta. Taloudelliset tavoitteet, velat, kulutustottumukset ja säästäminen voivat aiheuttaa parisuhteessa paljon jännitteitä, jos niitä käsitellään vasta kriisin keskellä.
Yhteiset tavoitteet eivät tarkoita, että yksilölliset unelmat katoavat. Hyvässä suhteessa molemmilla saa olla omia päämääriä, mutta niiden pitäisi mahtua samaan elämään.
7. Viestintä ja riitojen ratkaiseminen
Lopulta moni avioliiton vahvuus tai heikkous näkyy siinä, miten pari puhuu toisilleen silloin, kun kaikki ei ole hyvin.
Hyvä viestintä ei tarkoita, että pari ei koskaan riitele. Se tarkoittaa, että vaikeistakin asioista voidaan puhua niin, ettei suhde vaurioidu joka kerta lisää.
Bediako kehottaa lähestymään vakavia keskusteluja rakkauden ja arvostuksen kautta. Jos se ei onnistu juuri sillä hetkellä, joskus viisainta on pitää tauko ja palata asiaan myöhemmin.
Psykologi Stan Tatkin tiivistää turvallisen suhteen pohjan näin: "Turvallinen toiminta perustuu herkkyyteen, reiluuteen, luottamukseen ja molemminpuoliseen kunnioitukseen."
Tämä on erityisen tärkeää ristiriidoissa. Riidan keskellä mitataan, pystyykö pari pitämään kiinni samasta joukkueesta. Ajatus ei ole "minä voitan", vaan "me joko voitamme tai häviämme yhdessä".
Kun molemmat voivat puhua totta, kuunnella ja ottaa vastuuta omasta osuudestaan, konflikti ei välttämättä tuhoa yhteyttä. Se voi jopa vahvistaa sitä.
Hyvä avioliitto rakentuu toistuvista valinnoista
Vahva avioliitto ei ole sellainen, jossa kaikki on aina helppoa. Se on suhde, jossa vaikeatkin hetket kohdataan tavalla, joka ei tuhoa perustaa.
Rakkaus, kunnioitus, hyväksyntä, yhteiset arvot, rajat, tavoitteet ja toimiva viestintä eivät ole irrallisia vinkkejä. Ne muodostavat yhdessä juuriston, joka auttaa suhdetta kestämään elämän muutoksia.
Parhaimmillaan avioliitto on paikka, jossa molemmat voivat kasvaa ilman pelkoa siitä, että rakkaus katoaa ensimmäiseen säröön. Se ei synny sattumalta, vaan arjen pienistä teoista, keskusteluista ja päätöksestä kohdella toista ihmisenä, jota ei halua voittaa vaan jonka kanssa haluaa rakentaa elämää.
