Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus muistuttaa, että koulumenestys voi peittää alleen masennusoireet, uupumuksen ja tuen tarpeen. Ulospäin pärjäävä nuori voi jäädä yksin juuri siksi, että kaikki näyttää paperilla olevan kunnossa.

Nuoren hyvä koulumenestys voi joskus toimia suojakuorena, jonka läpi aikuiset eivät huomaa pahaa oloa. Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan tuore tutkimus tuo esiin, miten toisen asteen opintojen aikana masennusoireita kokeneet nuoret aikuiset kuvaavat jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea.

Tutkimuksessa haastateltiin 19 nuorta aikuista, joilla kaikilla oli ollut kohonnut masennusriski toisen asteen opintojen aikana. Heidän kertomuksistaan piirtyy kuva koulupoluista, joilla ulkoinen pärjääminen, perheen odotukset ja koulun arjen kuormittavuus saattoivat peittää alleen nuoren todellisen tilanteen.

"Että jos numerot on fine niin sitten ei ihmisiä näytä kiinnostavan", eräs haastateltava kuvasi.

Hyvä koulumenestys voi hämätä aikuisia

Moni nuori voi saada hyviä arvosanoja, palauttaa tehtävät ajallaan ja näyttää ulospäin vastuulliselta. Silti sama nuori voi olla sisäisesti uupunut, masentunut tai jatkuvasti liian kovien odotusten alla.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osa nuorista kertoi, että juuri hyvä koulumenestys vaikeutti tuen saamista. Kun numerot näyttivät hyviltä, aikuiset eivät välttämättä pysähtyneet kysymään, millä hinnalla tulokset syntyivät.

Tämä on tärkeä havainto, sillä mielenterveyden oireilu ei aina näy koulussa poissaoloina, huonoina arvosanoina tai häiriökäyttäytymisenä. Joskus se näkyy päinvastoin yliyrittämisenä, täydellisyyden tavoitteluna ja jatkuvana suorittamisena.

Nuori saattoi kuulla vain kehotuksen yrittää enemmän

Tutkimuksen mukaan osa nuorista koki, että heidän pahaa oloaan ei tunnistettu, vaan heitä kannustettiin lähinnä ponnistelemaan lisää. Tällöin viesti saattoi olla nuorelle raskas: ongelma ei ole kuormituksessa, vaan siinä, ettei hän muka yritä tarpeeksi.

Tällainen asetelma voi lisätä yksinäisyyttä. Jos nuori yrittää jo äärirajoillaan, lisäponnisteluun kannustaminen ei välttämättä auta, vaan voi vahvistaa kokemusta siitä, ettei kukaan ymmärrä.

Nuoren oma kokemus voi jäädä sivuun, jos aikuiset katsovat vain tuloksia, poissaolomääriä tai sitä, täyttyvätkö koulun ulkoiset tavoitteet.

Vääriksi koetut valinnat lisäsivät kuormaa

Kaikki tutkimukseen osallistuneet eivät olleet löytäneet omaa suuntaansa koulupolun aikana. Osa oli tehnyt koulutusvalintoja, jotka myöhemmin tuntuivat vääriltä tai ulkopuolisten odotusten sanelemilta.

Erityisen kuormittavaa oli se, jos nuoren omat kiinnostuksenkohteet olivat ristiriidassa perheen odotusten kanssa. Tällöin nuori saattoi yrittää täyttää muiden toiveita, vaikka oma motivaatio ja hyvinvointi kärsivät.

Vääräksi koettu koulutusvalinta saattoi lopulta johtaa opintojen keskeyttämiseen. Keskeyttäminen ei tällöin näyttäydy vain yksittäisenä epäonnistumisena, vaan seurauksena pidemmästä tuen, kuulluksi tulemisen ja suunnan puutteesta.

Perheen ja koulun tuki saattoi ratkaista paljon

Tutkimus ei kuvaa nuoria pelkästään avuttomina, vaan myös selviytyjinä. Osa oli oppinut hakemaan apua ja rakentamaan omia selviytymiskeinojaan.

"Perheen tarjoama käytännön tuki ja oma-aloitteinen avun hakeminen auttoivat kehittämään toimivia selviytymiskeinoja, joita he hyödynsivät vielä nuorina aikuisina", väitöskirjatutkija Arto Lehtola Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta kertoo.

Kaikilla nuorilla tällaista tukea ei kuitenkaan ollut. Tutkimuksen mukaan riittämättömäksi jäänyt tuki sekä kotona että koulussa saattoi johtaa ongelmien kasautumiseen ja opintojen keskeytymiseen.

Koulun tuki voi tuntua kontrollilta, jos luottamus puuttuu

Osa haastatelluista koki koulun tarjoaman tuen kontrolloivana. Tämä on herkkä mutta tärkeä näkökulma: apu ei tunnu avulta, jos nuori kokee, ettei häntä kuulla tai ymmärretä.

Jos koulun tuki näyttäytyy lähinnä valvontana, velvoitteina tai pakottamisena, se voi lisätä etääntymistä koulusta. Nuori ei välttämättä koe tulevansa kohdatuksi ihmisenä, vaan ongelmana, joka pitää saada takaisin järjestykseen.

Joidenkin haastateltavien elämästä puuttuivat vielä 23-vuotiaina selkeät odotukset ja suunta. Eräs tutkimukseen osallistunut kuvasi tilannettaan näin:

"Aina tiettyinä päivinä Kelalta tulloo joku raha nimeltään mikä hyvänsä."

Lause kuvaa pysähtynyttä arkea, jossa suunta ei ole rakentunut koulun, kodin tai palveluiden tuella ajoissa.

Mielenterveyttä ei voi katsoa vain yksilön ominaisuutena

Jyväskylän yliopiston tiedotteen mukaan aiemmissa tutkimuksissa nuorten mielenterveysoireilua on usein tarkasteltu yksittäisen nuoren tai hänen kotitaustansa kautta. Koulun arjen kuormittavuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämä tutkimus muistuttaa, että nuoren paha olo syntyy ja näkyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Koulu, koti, odotukset, valinnat ja tuen saatavuus muodostavat kokonaisuuden, jossa yksittäinen nuori yrittää selviytyä.

Jos nuorta katsotaan vain suoritusten kautta, pahoinvointi voi jäädä piiloon. Silloin apua haetaan vasta myöhemmin, kun ongelmat ovat jo ehtineet syventyä.

Nuoren oma kokemus pitää ottaa vakavasti ajoissa

Tutkimuksen keskeinen viesti on yksinkertainen mutta painava: hyvä koulumenestys ei saa olla syy ohittaa nuoren pahaa oloa.

"Tuki tulisi kohdistaa ajoissa ja nuoren oma kokemus tulisi ottaa vakavasti, myös silloin kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä", Lehtola summaa.

Tämä koskee kouluja, koteja ja kaikkia nuorten kanssa toimivia aikuisia. Jos nuori kertoo olevansa väsynyt, ahdistunut tai hukassa, arvosanat eivät saa mitätöidä viestiä.

Joskus juuri se nuori, joka näyttää pärjäävän parhaiten, tarvitsee aikuiselta eniten pysähtymistä.