Auton pysähtyminen suojatielle voi tuntua yllättävän kiusalliselta, vaikka tilanne on arkinen ja kuljettaja tekee ystävällisen teon. Moni reagoi vaistomaisesti: askel nopeutuu, syntyy pieni "muka-hölkkä", ikään kuin pitäisi todistaa, ettei halua olla vaivaksi.

Tuo pikainen spurtti näyttää mitättömältä, mutta se voi heijastaa useita persoonallisuuteen liittyviä taipumuksia. Ei diagnooseja eikä varmoja leimoja. Enemmänkin tunnistettavia sävyjä siitä, miten ihminen on oppinut toimimaan muiden katseiden alla.

Your Tango listasi 11 mahdollista piirrettä tällaisesta ihmisestä.

1. Miellyttämisen tarve

Pieni "juoksu" voi olla tapa varmistaa, ettei kuljettaja koe odottamista harmillisena.

Miellyttäjälle muiden mukavuus tuntuu helposti omalta vastuulta, vaikka tilanteessa riittäisi pieni nyökkäys tai kiitoskäden heilautus.

2. Itsetietoisuus

Suojatien ylitys tuntuu joillekin kuin lyhyt esiintyminen: katseet ovat hetken "sinussa".

Itsetietoinen ihminen tarkkailee itseään: miltä näytän, mitä muut ajattelevat, hidastanko liikaa? Nopeuttaminen voi olla yritys poistua valokeilasta mahdollisimman nopeasti.

3. Korostunut kohteliaisuus

Toiset ovat aidosti hyvin huomaavaisia ja haluavat osoittaa arvostusta.

Kohteliaisuus voi näkyä juuri siinä, ettei "oteta tilaa" turhaan, vaan hoidetaan oma osuus nopeasti ja siististi.

4. Konfliktien välttely

Vaikka kuljettaja tuskin suuttuu normaalista kävelyvauhdista, konfliktin välttelijä pelkää silti pientäkin kitkaa.

Nopeuttaminen on ennakoivaa sovittelua: tehdään kaikki, ettei kukaan vain ärsyynny.

5. Taipumus ahdistukseen

Tilanne voi laukaista pienen stressipiikin: "Teen varmasti jotain väärin" tai "nyt minua arvioidaan".

Ahdistusherkälle kehollinen reaktio (kiirehtiminen) voi tulla ennen kuin järki ehtii sanoa, ettei mitään uhkaa ole.

6. Sääntöjen ja "sosiaalisten sopimusten" noudattaminen

Kaikilla yhteisöillä on kirjoittamattomia sääntöjä. Moni kokee, että kun toinen joustaa, pitää vastata "oikein".

Tässä mielessä feikkihölkkä on kuin automaattinen kiitosrituaali: minäkin teen oman osuuteni.

7. Sosiaalinen kömpelyys

Osa ei tiedä, mikä reaktio on "oikea": hymy, nyökkäys, kädenheilautus vai nopeutus.

Kun tilanteessa on epävarmuutta, ihminen tekee helposti vähän kaikkea ja lopputulos näyttää siltä, että ylitetään suojatie pienessä kiireessä.

8. Aikatietoisuus

Jotkut ovat herkkiä ajalle: omalle ja muiden. Vaikka odotus on sekunteja, se tuntuu heistä silti "velalta".

Heille feikkihölkkä on tapa minimoida toisen ajankäyttö, vaikka todellista haittaa ei olisikaan.

9. Vähäinen oikeutuksen tunne

Vaikka jalankulkijalla olisi etuajo-oikeus, kaikki eivät halua käyttää sitä "täysillä".

Ei koeta olevansa muita tärkeämpi, joten ylitetään nopeasti, ettei toisen tarvitse "palvella".

10. Sosiaalinen tilannetaju

Tilannetajuinen ihminen huomaa, että joku teki pienen palveluksen (tai ainakin eleen), ja haluaa vastata siihen.

Feikkihölkkä on yksi tapa viestiä: "Huomasin, kiitos."

11. Tunnollisuus

Moni tekee niin, kuten on oppinut: lapsuudesta, ympäristöstä, mallista.

Tunnollinen ihminen toimii usein "hyvän kansalaisen" käsikirjalla, ja suojatie-etiketti on osa sitä.

Lopuksi

Pieni "pikajuoksu" suojatiellä ei kerro, että ihmisessä olisi jotain vialla. Usein se kertoo vain siitä, että hän on herkkä sosiaalisille tilanteille, ajattelee toisia ja haluaa hoitaa kohtaamiset kitkattomasti.

Jos tapa tuntuu itsestä rasittavalta, sitä voi harjoitella kevyemmin: rauhallinen kävely, katsekontakti ja pieni nyökkäys ovat aivan yhtä toimiva "kiitos", ilman suoritusfiilistä.