Emotionaalisesti pinnallisen ihmisen kanssa keskusteleminen tuntuu usein yllättävän raskaalta.

Keskustelu ei etene, empatia puuttuu ja aiheet jäävät pintaan. Kyse ei ole vain siitä, mistä he puhuvat, vaan siitä, miten he välttelevät tunteita, vastuuta ja aitoa vuorovaikutusta.

Psykologien mukaan kielenkäyttö paljastaa paljon ihmisen tunne-elämästä. Jos kuulet samoja lauseita toistuvasti, kyse voi olla tunne-elämän pinnallisuudesta, kertoo Your Tango.

1. "Kai sitten"

Tämä lause sulkee keskustelun. Se viestii haluttomuutta pohtia omia tunteita tai ottaa kantaa. Keskustelu jää turvallisesti pintaan.

2. "Tällainen minä vain olen"

Kun oma käytös satuttaa muita, tämä lause toimii suojakilpenä. Se estää vastuunoton ja itsereflektiivisen keskustelun.

3. "En pidä draamasta"

Usein juuri ne, jotka sanovat näin, elävät draaman keskellä. Lause toimii yrityksenä pestä kädet omasta osuudesta ristiriidoissa.

4. "Olet liian herkkä"

Tämä on tunteiden mitätöintiä. Sen sijaan että kuunneltaisiin, vastuu siirretään tunteiden kokijalle.

5. "En ymmärrä, miksi sillä on väliä"

Emotionaalinen invalidointi. Toisen kokemus kuitataan merkityksettömäksi, jotta keskustelua ei tarvitse jatkaa.

6. "Jatketaanko eteenpäin"

Vaikeat aiheet katkaistaan nopeasti. Kasvu ja syvempi ymmärrys vaativat epämukavuutta, jota pinnallinen ihminen välttelee.

7. "Sinä teet aina näin"

Yleistykset siirtävät huomion pois omasta toiminnasta ja tekevät toisesta ongelman.

8. "Ihan sama"

Yksi pinnallisuuden tunnusmerkeistä. Lause tappaa vuorovaikutuksen ja osoittaa välinpitämättömyyttä.

9. "En puhu siitä"

Rajat ovat tärkeitä, mutta toistuva torjunta viittaa usein haluttomuuteen kohdata itseään.

10. "Mä olen ihan kunnossa"

Kun tähän vastaukseen palataan aina, se estää läheisyyden syntymisen. Haavoittuvuus tuntuu liian uhkaavalta.

Jos huomaat näitä lauseita toistuvasti...

Emotionaalinen syvyys ei tarkoita jatkuvaa raskaiden asioiden käsittelyä, vaan kykyä olla avoin, kuunteleva ja vastuullinen vuorovaikutuksessa. Jos huomaat näitä lauseita toistuvasti, kyse ei ole keskustelutaidoista vaan tunne-elämän rajoitteista.

Syvyys syntyy halusta kohdata sekä itsensä että toinen ihminen – myös silloin, kun se tuntuu epämukavalta.