Pixabay
14:05 - 21.09.2022 / viihde / Findance
THL: kosteusvauriot ovat yleisiä Suomen omakotitaloissa - "15 prosentissa on varma kosteusvaurio"

Kosteusvauriot ovat yleisiä suomalaisissa pientaloissa. THL:n selvityksen mukaan 15 prosentissa pientaloista on varma kosteusvaurio ja noin 40 prosentissa on joko vaurioita tai ne vaativat lisätutkimuksia riskirakenteissa. Riskirakenne on rakennusaikansa tyypillinen rakenne, joka on myöhemmin todettu vaurioalttiiksi.

Rakenteisiin voi kertyä kosteutta vuosikymmenten kuluessa rakennuksen elinkaaren aikana. Kosteusvaurioita esiintyy jonkin verran kaikissa rakennustyypeissä, ja niiden määrä vaihtelee hyvin vähäisestä vakavaan. Kosteusvaurioille altistavia tekijöitä ovat muun muassa suunnittelu- ja rakennusvirheet, lämpö- ja vedeneristevauriot sekä huollon laiminlyönti.

- Tutkimuksemme antaa uutta tietoa kosteusvaurioiden yleisyydestä suomalaisissa omakotitaloissa. Kiinteistönomistajat voivat ehkäistä kosteusvaurioita ja samalla parantaa asuntojensa sisäilman laatua seuraamalla rakennuksensa kuntoa ja huoltamalla sitä säännöllisesti, sanoo THL:n erikoistutkija Anniina Salmela.

Vanhimmissa taloissa eniten lisätutkimustarvetta

Tutkimuksen mukaan mitä vanhemmasta pientalosta on kyse, sitä todennäköisemmin siinä on kosteusvaurioita.

- Uudemmissa rakennuksissa esimerkiksi kosteudenhallinta on parantunut ja tunnetut riskirakenteet ovat vähentyneet. Luonnollisesti myös rakenteiden ikääntyminen vaikuttaa vaurioihin, Salmela sanoo.

Eniten vaurioituneita riskirakenteita ja lisätutkimustarvetta löytyi ennen vuotta 1980 rakennetuista pientaloista. Esimerkiksi ennen vuotta 1940 rakennetuista taloista 80 prosentissa oli vaurioita tai lisätutkimustarvetta yleisimmissä riskirakenteissa. 2000-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa vaurioita tai lisätutkimustarvetta oli 5 prosentissa tarkastetuista kohteista.

- Jos rakennuksessa on riskirakenne, riski kosteusvaurion syntymiselle on suurempi. Riskirakenne pientalossa ei kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että kosteusvaurio syntyy, Salmela toteaa.

THL:n tutkimus perustuu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys Raksystems insinööritoimisto Oy:n vuosina 2016-2020 keräämään aineistoon, joka kattaa lähes 15 000 rakennuksen kuntotarkastusta. Luvuissa ei ole mukana märkätilojen, kellarirakenteiden tai ei-riskirakenteiden vaurioita. Vastaavia tietoja ei ole aiemmin julkaistu tässä mittakaavassa.

Lue myös: Onko kotisi ilmanvaihto kunnossa? "Liian monessa asunnossa on puutteita ja korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta"