Pixabay
07:10 - 26.10.2021 / viihde / Findance
Vammaisuus ei ole este hyvälle lapsuudelle - "Lapset kohtaavat vammaisuuteen liittyviä kielteisiä rakenteita, asenteita, normeja ja syrjintää"

Lapsiasiavaltuutetun toimiston uusi teos, Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa, käsittelee vamman kanssa elävien lasten yhdenvertaisuutta Suomessa.

Teos on 12 artikkelin kokoelma, ja se käsittelee vammaisuutta ja lapsen oikeuksia moniäänisesti, lasten omia näkemyksiä ja kokemustietoa unohtamatta. Lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa vamman kanssa elävät lapset ja nuoret ovat toivoneet, että heidät kohdattaisiin ensisijaisesti tavallisina lapsina, joilla on erilaisia ominaisuuksia, kuten meillä kaikilla.

Lapsuutta vammaisuuden ja vamman kanssa

- Kirjaa toimittaessa kävi pian ilmi, että vammaisuuteen liittyvistä käsitteistä neuvotellaan aktiivisesti ja keskustelu on paikoin jännitteistä, teoksen toinen toimittaja, erikoistutkija (vs.) Anton Schalin lapsiasiavaltuutetun toimistosta kertoo.

- Teoksen nimessä Vammaisuus ja lapsen oikeudet: Lapsen elämää vamman kanssa haluamme tuoda esiin oikeusnäkökulman, mutta myös lapsen, hänen elämänsä ja kokemuksensa, Schalin toteaa.

Kirjaa toimittaessa ja lasten kanssa keskustellessa huomio kiinnittyi siihen, miten keskittyminen vammaisuuteen voi viedä huomion lapsista, lapsuudesta ja arjesta vammaisuuden kanssa.

- Kirjan artikkeleissa sekä lasten kanssa käydyissä keskusteluissa nousi toistuvasti esille se, miten lapset haluaisivat tulla kohdatuksi omana itsenään ja elää tavallista lapsen elämää. Lapsille mahdollinen vamma oli yksi ominaisuus muiden joukossa siinä missä ulkonäkö tai vaikkapa etninen tausta – asioita, jotka eivät määrittele ihmistä kokonaan ja joihin ei itse voi vaikuttaa. Lapsille erilaisuus näyttäytyi rikkautena ja yhdenvertaisuus oli luonteva ja keskeinen arvo, Schalin jatkaa.


Osallistumisen esteet ja kielteiset asenteet ovat merkittävä ongelma

Vamman kanssa elävien lasten asema Suomessa on vuosien varrella hiljalleen parantunut vammaisaktivistien sinnikkään työn tuloksena ja YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin myötä. Lainsäädäntö ja etenkään sen tulkinnat eivät kaikilta osin kuitenkaan tue vamman kanssa elävien lasten oikeuksia. Lapset kohtaavat vammaisuuteen liittyviä kielteisiä asenteita ja esteellisiä rakenteita palveluissa ja instituutioissa, ja heidän mahdollisuutensa toimijuuteen ja osallisuuteen ovat usein hyvin rajallisia.

- Perheet joutuvat taistelemaan monista oikeuksistaan. Kuljetukset, apuvälineet ja henkilökohtainen apu ovat asioita, joita ilman arki ei rullaa – ja joista moni joutuu taistelemaan toistuvasti, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.

Lapset kohtaavat myös syrjintää. Se voi olla lapsen ohi puhumista lääkärin vastaanotolla tai vammaissosiaalipalvelujen tapaamisessa. Syrjintä voi olla kielteisiä asenteita perhekerhossa tai vaikeuksia osallistua opetukseen viittomakielellä. Toisinaan syrjintä ilmenee ulossulkemisena, kiusaamisena ja väkivaltana. Vaikka suomalainen yhteiskunta on hiljalleen muuttunut inklusiivisemmaksi, vamman kanssa elävien lasten kohdalla yhdenvertaisuus jää vielä monin paikoin toteutumatta.


Toimiva arki ja yhdessäolo ovat kaikille lapsille tärkeitä

Vamman kanssa elävien lasten elämään kuuluu myös paljon myönteisiä ja iloisia asioita ja ihan tavallista arkea. Ongelmien esiin nostaminen ja syrjivien rakenteiden haastaminen on kuitenkin tärkeä vammaistutkimuksen tehtävä, ja huoli lasten oikeuksien toteutumisesta on perusteltu.

- Olisi erittäin tärkeää saada nykyistä enemmän lasten omia näkemyksiä ja kokemustietoa heitä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, Pekkarinen korostaa.

Vamman kanssa eläville lapsille on tärkeää saada elää tavallista lapsen elämää yhdessä muiden kanssa ja olla osa yhteiskuntaa. Keinoja lasten aseman parantamiseksi ja oikeuksien toteutumiseksi on paljon, mutta ne edellyttävät lainsäädännön tarkentamista, rakenteellisia muutoksia ja asenteiden päivittämistä monilla yhteiskunnan osa-alueilla.

- Ehkä seuraavan kerran, kun lapsiasiavaltuutettu julkaisee vammaisuutta ja lapsen oikeuksia käsittelevän teoksen, voimme kertoa todellisuudesta, jossa lasten tai heidän läheistensä ei tarvitse taistella perus- ja ihmisoikeuksiensa puolesta. Ehkä voimme silloin kertoa, millaista on tavallinen lapsuus vamman kanssa, Pekkarinen sanoo.