Alamy / AOP
05:10 - 22.09.2021 / viihde / Findance
Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset -raportti: Muistisairauksia ei vieläkään tunnisteta

Muistisairaudet ovat kansansairauksia, ja ne aiheuttavat mittavia – ja jatkuvasti kasvavia – kustannuksia Suomen kansantaloudelle väestön ikääntyessä. Keskimäärin muistisairaan hoidon kokonaiskustannuksien arvioidaan olevan noin 30 000 euroa vuodessa. Muistiliiton ja Biogenin raportin mukaan kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa, jos muistioireet tunnistetaan mahdollisimman varhain. Nyt muistisairauden erityispiirteitä ei aina tunnisteta, taudin diagnosointi saattaa viivästyä tai siihen päädytään väärien diagnoosien kautta. Raportissa kannustetaan varhaisen löytämisen tehostamiseen esimerkiksi ottamalla muistitestejä käyttöön työterveyshuollossa.

Muistiliitto ry:n ja Biogen Finland Oy:n Maailman Alzheimer-päivänä julkistamassa Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset -raportissa tarkastellaan muistisairaan hoito- ja palvelupolkua sekä poliittisen päätöksenteon keinoja, joilla voidaan hallita ja ennaltaehkäistä kustannuksia. Raportissa keskeiseksi kehityskohteeksi nousee muistisairauksien varhaisen vaiheen diagnosointi, joka on haasteellista ja vaatii erityisasiantuntemusta. Erityisen vaikeaa se on työikäisten kohdalla. Myös työikäisten muistisairaiden erityistarpeisiin kuten työssä jatkamiseen ja perheelle tarjottavaan tukeen ja ohjaukseen pitäisi panostaa.

”Aikaista diagnosointia hidastavat muistisairauksiin liittyvät ennakkoluulot ja tiedonpuute, sillä ne nostavat kynnystä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon. Monesti ajatellaan, että muistisairaus estää sairastuneita elämästä itsenäistä ja täyttä elämää. Kun sairaudesta koetaan häpeää, hoitoon hakeutumisen kynnys kasvaa ja hoitoon pääsy hidastuu”, sanoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

”Tämä niin kutsuttu stigma johtuu yleisesti tietämättömyydestä muistisairauksien luonteesta. Raportissa suositellaankin tietoisuuden lisäämistä muistisairauksista ja Alzheimerin taudista jakamalla tietoa eri toimijoille siitä, mitä palveluita ja tukea muistisairauksiin voi saada.”


Oikealle hoito- ja palvelupolulle pääseminen ei ole itsestäänselvyys

Muistisairauksien hoitoon, diagnosointiin ja ennaltaehkäisyyn liittyvien haasteiden ja kehityskohteiden ja niihin liittyvien politiikkasuosituksien lisäksi raportissa on kuvattu Alzheimerin tautia sairastavan hoito- ja palvelupolku.

“Raportissa suositellaan, että Suomeen otettaisiin käyttöön yhteinen, kansallinen muistisairauksien hoitopolku, jota myös noudatetaan kaikkialla maassa. Oikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan viivästyttää sairastuneiden siirtymistä ympärivuorokautiseen hoivaan. Samoin hoidon yhdenvertaisuutta voitaisiin lisätä,” kertoo Biogen Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikko Fernström.

Raportin mukaan tällä hetkellä ohjaukseen ja palveluiden saantiin vaikuttaa diagnosoinnista vastannut taho sekä paikkakuntakohtaiset erot eri palveluiden tarjonnassa. Koska paikallista hoito- ja palvelupolkua ei ole kuvattu, läheisille on usein epäselvää, kenen ammattilaisen pitäisi tukea heitä hoidon eri vaiheissa. Esimerkiksi kontrollikäynnit voivat jäädä välistä, jos niihin ei tule automaattisesti kutsua.


Tulevilla hyvinvointialueilla mahdollisuus kehittää palvelupolkua

Muistisairaiden määrä ja hoitotarve kasvavat tulevaisuudessa. Sairastuneiden määrän lisääntyessä myös yhteiskunnan kulut kasvavat, etenkin jos palvelupolut eivät toimi, eivätkä sairastuneet saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea.

Muistisairauksien hoitoa parantamalla voidaan yrittää hallita yhteiskunnan kuluja. Kansallisen muistisairauksien hoitopolun lisäksi raportti ehdottaa muun muassa läheisten jaksamisen tukemista kehittämällä omaishoidon sääntelyä joustavammaksi. Tulevilla hyvinvointialueilla muistisairauksiin liittyvää kehittämistyötä kannattaisi suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä sairastuneiden, omaishoitajien ja järjestöjen kanssa.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa kaikissa ikävaiheissa tuomalla esille aivoterveyden merkitys ihmisen terveydelle. Tärkeää on myös panostaa ammattilaisten osaamiseen muistisairauksista sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa.