Alamy / AOP
14:10 - 04.05.2021 / viihde / Findance
Helsingin yliopisto: Koirien ihmisiin kohdistuva aggressiivinen käytös johtuu usein pelosta

Helsingin yliopiston noin 9000 koiran tutkimuksessa selvisi, että pelokkuudella, iällä, rodulla, lajikumppanien seuralla ja omistajan aiemmalla koirakokemuksella on yhteys ihmisiin kohdistuvaan aggressiiviseen käytökseen. Tulokset saattavat tarjota työkaluja aggressiivisen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja ehkäisemiseen.

Koiran aggressiivinen käyttäytyminen voi sisältää esimerkiksi murinaa, haukkumista, näykkimistä ja puremista. Nämä eleet ovat osa koiran normaalia kommunikaatiota ja niitä esiintyy myös aggressiivisten tilanteiden ulkopuolella, kuten esimerkiksi leikin yhteydessä. Aggressiivinen käytös voi olla kuitenkin liiallista, jolloin koira on terveysuhka niin ihmisille kuin muillekin eläimille.

– Aggressiivisen käyttäytymisen taustatekijöiden tunteminen on tärkeää. Millaisissa tilanteissa aggressiivista käyttäytymistä esiintyy ja mikä on juuri kyseisen koiran motiivi kyseiselle käytökselle? Tavallisessa perhekoirassa aggressiivinen käyttäytyminen on usein epätoivottua, mutta osalta virkakäytössä olevista koirista vaaditaan valmius aggressiivisuuteen. Toisaalta aggressiivisuuden taustalla voi olla myös hyvinvointiongelma kuten krooninen kipu, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston koirien geenitutkimusryhmä kartoitti useiden mahdollisten riskitekijöiden yhteyttä aggressiiviseen käyttäytymiseen yli 9 000 koiran aineiston avulla, joka on otos suuremmasta, lähes 14 000 koiran käyttäytymiskyselyaineistosta. Tutkimuksessa selvitettiin sekä omistajiin että vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Koira luokiteltiin aggressiiviseksi, jos se murisi usein ja/tai oli yrittänyt näykätä tai purra ihmistä ainakin silloin tällöin kyselyssä kuvatuissa tilanteissa.

– Koiran pelokkuus oli vahvasti yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Pelokkailla koirilla oli moninkertainen todennäköisyys käyttäytyä aggressiivisesti. Lisäksi vanhemmat koirat käyttäytyivät nuoria koiria todennäköisemmin aggressiivisesti. Tämän taustalla voi olla esimerkiksi sairaudesta johtuva kipu. Aistien heikentyminen voi osaltaan vaikeuttaa lähestyvien ihmisten havaitsemista ja koiralle äkilliset tilanteet voivat aiheuttaa aggressiivisen reaktio, jatkaa Mikkola.

Pienikokoiset koirat käyttäytyvät todennäköisemmin aggressiivisesti kuin keskikokoiset tai suuret koirat, mutta niiden aggressiivista käyttäytymistä ei välttämättä pidetä yhtä uhkaavana kuin suurikokoisten koirien, joten käytökseen ei puututa. Myös uroskoirat käyttäytyivät aggressiivisemmin kuin nartut - steriloinnilla ei sen sijaan ollut vaikutusta aggressiivisuuteen.

Omistajilleen ensimmäiset koirat käyttäytyivät todennäköisemmin aggressiivisesti, kuin koirat joiden omistajilla oli jo aiempaa koirakokemusta. Tutkimuksessa selvisi myös, että lajitoveriensa seurasta nauttivat koirat käyttäytyvät vähemmän aggressiivisesti kuin yksin elävät kumppaninsa. Sama ilmiö on havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta ilmiön syy-seuraussuhde on epäselvä.

– Jos koiralla on jo ennestään taipumusta aggressiivisuuteen, omistaja ei välttämättä halua ottaa riskiä mahdollisesta konfliktista uuden koiran kanssa, pohtii Mikkola.


Koirarotujen välillä merkittäviä eroja aggressiivisen käyttäytymisen suhteen

Erot koirarotujen aggressiivisuudessa voivat viitata taustalla vaikuttaviin geeneihin.

– Aggressiivisempaan päähän aineistossamme nousivat pitkäkarvainen collie, villakoira (toy, kääpiö ja keskikokoinen) ja kääpiösnautseri. Aiempien tutkimusten mukaan pitkäkarvaisessa colliessa esiintyy pelokkuutta ja kahdella muulla rodulla on havaittu vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa aggressiivista käyttäytymistä. Toisessa ääripäässä olivat vähemmän yllättävästi suositut rodut labradorin- ja kultainennoutaja. Koiraa harkitsevan kannattaa perehtyä rodun taustaan ja tarpeisiin. Kasvattajien kannattaa jalostusvalintoja pohtiessaan kiinnittää huomiota myös emoehdokkaiden luonteeseen, sillä sekä pelokkuus että aggressiivisuus periytyvät, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

Tutkimus on osa laajempaa akatemiahanketta, jossa selvitetään koirien käyttäytymisen epidemiologiaa, ympäristö- ja perintötekijöitä sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Professori Hannes Lohen tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tätä tutkimusta ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia (308887), ERCStG, ERA-NET NEURON ja Jane ja Aatos Erkon Säätiö.

artikkelin avainsanat:
eläimet Helsingin yliopisto koira koirat