Alamy / AOP
04:10 - 16.04.2021 / viihde / Findance
Suomen Psykologiliitto: Pandemian jälkihoidossa painotettava mielenterveyttä ja sosiaalista hyvinvointia

Psykologiliitto kiittää hallituksen exit-suunnitelmaa. Covid-19-pandemia on ollut Suomessa haaste ennen kaikkea mielenterveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Exit-suunnitelma on tärkeä tuodessaan näkymää ja toivoa tulevaisuuteen. Samaan aikaan on vielä ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että suunnitelmien muuttumiseen pitää varautua.

Exit-suunnitelmassa ei kuitenkaan vielä ole otettu kantaa erilaisiin jälkihoidon kysymyksiin. Pandemia ja sen aiheuttamat poikkeusolot ovat aiheuttaneet mittavaa hoitovelkaa kaikissa sote-palveluissa. Lisäksi on syntynyt psykososiaalisia ja taloudellisia haasteita ja näin uutta tuen ja palvelun tarvetta.

Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen keskeistä

Yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden vahvistaminen on nostettava keskiöön pandemian jälkihoitoa suunniteltaessa. Pitkään jatkunut poikkeustilanne on vaikuttanut suomalaisiin hyvin eri tavoin. Etäyhteydet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat kuormittaneet osaa kansalaisista enemmän kuin muita, esimerkiksi ikääntyneiden sekä opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ovat erityisesti kärsineet. Kriisi myös kuormittaa enemmän, jos mielenterveyden ja jaksamisen haasteita oli jo aiemmin.

Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, lastensuojelu- ja hoitolaitokset sekä työpaikat ovat ratkaisevassa roolissa, niissä arjen hyvinvointi rakentuu. Ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä ryhmien ja yhteisöjen toimivuutta on vahvistettava. Tarvitsemme jälleen iloa, yhdessäoloa, luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. On myös tarjottava riittävästi yksilöllistä ja perhekohtaista apua, tukea ja hoitoa. Yhteisöissä ja palveluissa on tehtävä jälkihoidon suunnitelma.


Psykologin osaamista jälkihoitoon

Psykologi on mielenterveyden, ihmissuhteiden, oppimisen sekä kriisien asiantuntija. Psykologeja tarvitaan suunnittelemaan vaikuttavaa jälkihoitoa, voimavarojen oikeaa suuntaamista ja toimenpiteiden valintaa sekä ohjaamaan työtä.

Psykologi pystyy arvioimaan ja tutkimaan psyykkistä vointia, hoidon tarvetta ja oppimista, antamaan tukea ja hoitoa sekä toimimaan monialaisessa tiimissä ja ohjaamaan mielenterveystyötä.

Psykologien osaamista tarvitaan pandemian jälkihoidossa erityisesti

- päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten yhteisöissä sekä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tukena (varhaiskasvatuksen ja opiskeluhuollon psykologit, opintopsykologit, YTHS)

- lapsiperheille äitiys- ja lastenneuvolassa, perheneuvolassa, lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa

- työterveyshuollossa sekä työyhteisöjen, johdon että työntekijöiden tukena

- sote-keskuksissa matalan kynnyksen apuna työikäisille ja ikääntyville sekä suunnittelemassa ja ohjaamassa muiden toimijoiden työtä.

Hoitotakuun tiukennus tuo myös psykologin palvelut sote-keskukseen kansalaisten ulottuville. Hoitotakuun tiukennuksen valmistelua ja voimaantuloa on kiirehdittävä.


Koulupsykologit kuuluvat peruskuntiin

Osana Suomen exit-suunnitelmaa ja pandemian jälkihoitoa on huomioitava koulujen ja oppilaitosten keskeinen rooli lasten ja nuorten kasvuyhteisönä, jonka vahvistamiseen tarvitaan nyt erityisiä voimavaroja. Sote-uudistuksen osana oleva esitys, jonka mukaan opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit siirretään osaksi hyvinvointialueita, on peruttava. Koronakriisin myötä on entistä selvemmin tullut esille, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Poikkeusoloissa ja niiden jälkeen lapsilla ja nuorilla on oltava saatavilla kynnyksetöntä psykososiaalista tukea oppimisen tuen lisäksi. Toimiessaan osana koulua oppilas- ja opiskelijahuolto tekee vaikuttavaa työtä koko yhteisön kanssa ja hyväksi.

Pandemian jälkihoito tulee vaatimaan kouluissa ja oppilaitoksissa paljon osaamista ja työvoimaa, joten nyt ei ole oikea aika isoille organisaatiouudistuksille. Uudistus vie jo sinällään voimavaroja ja heikentää toteutuessaan psykologien ja kuraattorien mahdollisuuksia toimia koulu- ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin rakentajina. Yhteisöllisyyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen.

Opiskeluhuollon resurssit pitää laittaa viipymättä kuntoon. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien työn sitovan mitoituksen tulee olla 500 oppilasta/opiskelijaa työparia kohden.

artikkelin avainsanat:
koronavirus Suomen Psykologiliitto terveys