Pixabay
14:10 - 02.04.2020 / viihde / Findance
Suomalainen uutuuskirja Arvoituksia avaruudesta pohtii ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena

Artikkeli sisältää mainoslinkin, mainoslinkki merkitty *-merkillä.

Lentävistä lautasista tai ufoista on puhuttu jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan. Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyy niin uutisissa kuin populaarikulttuurissakin. Kohtaamme ufoja ja humanoideja kaikkialla: elokuvissa, televisio-ohjelmissa, sarjakuvissa ja mainoksissa. Ufouskomukset ylittävät kansalliset rajat, sillä suurin osa maapallon väestöstä tuntee ufon käsitteen.

Jaakko Närvän ja Jussi Sohlbergin toimittama Arvoituksia avaruudesta kokoaa yhteen ufouskomusten erilaiset ilmentymät havainnoista kontaktiliikkeeseen. Teos pohtii ufouskonnollisuutta kokonaisena inhimillisenä elämänalueena sekä sen yhtymäkohtia ja suhdetta kristinuskoon. Se muun muassa kartoittaa, miten avaruusolentoja on kuvattu kirjallisuudessa, kuinka ufoelokuvat ovat muuttuneet yhteiskunnan mukana ja miksi isopäiset harmaat humanoidit ovat suositumpia kuin muut avaruusrodut.

Arvoituksia avaruudesta on ensimmäinen suomenkielinen ihmistieteellisellä otteella kirjoitettu perusteos ufouskomuksista ja -kokemuksista, niiden tiedehistoriallisista yhteyksistä sekä perusteista ja taustoista.

” – – sekä virallisten että epävirallisten ufotutkimusten, psykologisten ja kulttuuritieteellisten tarkastelujen perusteella tiedetään, että vain pieni osa ufouskomuksista on esimerkiksi yhteydessä mielenterveyden häiriöihin. Kuten todettu, ufouskomukset edustavat keskeisesti tavallisten ihmisten ajatusmaailmaa.” Jaakko Närvä & Jussi Sohlberg

”Samoin kuin mutkin maailmanloppua kuvaavat populaarielokuvat myös 1990–2000-luvun ufoapokalypsit ovat muuttuneet 1970–1980-lukujen ehdottoman fatalistisista ydintuhoelokuvista ja dystopioista. Synkkäsävyisistä maailman tuhon kuvauksista siirryttiin kohti ihmiskunnan osittaista selviytymistä ja toivoa.” Heikki Pesonen

”On – – epäselvää, tarvitseeko äly lainkaan eläimenkaltaista biologista perustaa. Miksipä ei kasvimainen tai jopa kaasumainen elämänmuoto voisi kehittyä vähitellen älylliseksi ja oppia muokkaamaan ympäristöään esimerkiksi kemikaaleja ja muita ympäristönsä ominaisuuksia sekä eläintyövoimaa hyödyntämällä?” Saara Reiman

Kirjan voi tilata *täältä.