Vuokrat laskevat yhä pääkaupunkiseudulla – näissä kolmessa kaupungissa kehitys on täysin toinen

Suomen vuokramarkkinat jakautuvat yhä selvemmin kahteen suuntaan. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat jatkavat laskuaan, mutta Rovaniemellä vuokrat nousivat vuodessa kaksi prosenttia ja myös Vaasassa sekä Joensuussa kehitys pysyi selvästi plussalla.

Vuokra-asuntojen hintakehitys jatkuu Suomessa hyvin alueellisena.

Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat vuoden 2026 huhti–kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Muualla Suomessa vuokrat nousivat keskimäärin 0,4 prosenttia.

Koko maan tasolla vapaarahoitteisten vuokrien nousu jäi 0,1 prosenttiin.

Suomen Vuokranantajien STT Infossa julkaisema tiedote nostaa esiin erityisesti kolme kaupunkia, jotka ovat pysyneet vuokrien nousukärjessä jo useamman vuosineljänneksen ajan.

Rovaniemellä vapaarahoitteiset vuokrat nousivat vuoden takaisesta 2,0 prosenttia, Vaasassa 1,3 prosenttia ja Joensuussa 1,1 prosenttia.

Samaan aikaan vuokrat laskivat Porvoossa 1,9 prosenttia, Keravalla 1,6 prosenttia ja Vantaalla 1,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla vuokralaisella on edelleen valinnanvaraa

Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson arvioi kehityksen johtuvan ennen kaikkea vuokra-asuntojen kysynnän ja tarjonnan suhteesta.

”Vuokramarkkinoilla ratkaisee tällä hetkellä tarjonnan ja kysynnän tasapaino, ei kaupungin koko tai tulevaisuuden kasvulupaukset”, Karlsson toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun vuokralaiset voivat edelleen valita kymmenistä vaihtoehdoista, kun monissa muissa kaupungeissa kilpailu parhaista asunnoista on kiristynyt.

Runsas tarjonta rajoittaa vuokranantajien mahdollisuuksia korottaa vuokria.

Jos samalla alueella on tarjolla useita keskenään samankaltaisia asuntoja, liian korkealle hinnoiteltu asunto voi jäädä pitkäksi aikaa ilman vuokralaista.

Vuokranantaja voi tällaisessa tilanteessa joutua laskemaan vuokrapyyntöä, tarjoamaan ensimmäisen kuukauden alennuksella tai hyväksymään sen, ettei vuokraa voida korottaa aikaisempaan tapaan.

Helsingin vuokrat laskivat hieman

Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat huhti–kesäkuussa 0,2 prosenttia vuoden takaisesta.

Lasku on maltillinen, mutta se jatkaa pääkaupunkiseudulla jo pidempään nähtyä poikkeuksellista kehitystä.

Vuonna 2025 vapaarahoitteiset vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla kokonaisuutena 0,5 prosenttia, vaikka muualla Suomessa ne nousivat 0,6 prosenttia.

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun vuokrat laskivat 0,4 prosenttia.

Toisella neljänneksellä lasku hidastui hieman 0,3 prosenttiin, mutta selvää käännettä nousuun ei vielä tapahtunut.

Vuokraoven alkuvuoden ilmoitusdatan perusteella vuokra-asuntojen hakumäärät kasvoivat Helsingissä, mutta tarjontaa oli edelleen paljon.

Kysynnän kasvu ei siis ole ainakaan toistaiseksi riittänyt nostamaan yleistä vuokratasoa.

Vantaa kuuluu jälleen suurimpiin laskijoihin

Vantaalla vapaarahoitteiset vuokrat laskivat 1,2 prosenttia.

Kaupunki oli myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suurimpien laskijoiden joukossa, jolloin vuokrat laskivat 1,3 prosenttia.

Vuokraovi.comin maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan vuokra-asuntojen hakujen määrä väheni Vantaalla tammi–helmikuussa peräti 27 prosenttia vuodentakaisesta.

Samaan aikaan kysyntä kasvoi Espoossa 17 prosenttia ja Helsingissä 9 prosenttia.

Vantaan kaksioiden keskimääräinen markkinointiaika oli alkuvuonna 36 päivää. Helsingissä vastaava aika oli 23 päivää ja Espoossa 28 päivää.

Markkinointiaika ei kerro suoraan asunnon todellisesta kysynnästä tai solmitun vuokrasopimuksen hinnasta.

Se antaa kuitenkin viitteitä siitä, kuinka nopeasti ilmoitettu asunto poistuu markkinapaikalta ja kuinka paljon tarjontaa vuokralaisilla on vertailtavana.

Porvoossa ja Keravalla jyrkin lasku

Suurin vuokrien lasku nähtiin Porvoossa, jossa vapaarahoitteiset vuokrat olivat 1,9 prosenttia alempana kuin vuotta aikaisemmin.

Keravalla laskua kertyi 1,6 prosenttia.

Kaupungit olivat laskukärjessä myös vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tuolloin Porvoon vuokrat laskivat 2,1 prosenttia ja Keravan 1,8 prosenttia.

Kahden peräkkäisen vuosineljänneksen samansuuntainen kehitys viittaa siihen, ettei kyse ole vain yhden lyhyen ajanjakson satunnaisesta muutoksesta.

Vuokrien laskuun voivat vaikuttaa runsaan tarjonnan lisäksi esimerkiksi uusien asuntojen valmistuminen, muuttoliike sekä se, millaisia ja minkä kokoisia asuntoja tilastossa on mukana.

Rovaniemi pysyy selvänä nousukärkenä

Rovaniemi oli jälleen Suomen vahvin vuokrakaupunki, kun kehitystä tarkastellaan vuokrien vuosimuutoksella.

Kaupungin vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 2,0 prosenttia.

Rovaniemi johti kehitystä myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin nousua kertyi 1,7 prosenttia.

Kaupungissa vuokrien nousua nähtiin kaikissa keskeisissä asuntotyypeissä.

Yksiöiden vuokrat nousivat 1,9 prosenttia, kaksioiden 2,1 prosenttia ja kolmioiden sekä suurempien asuntojen vuokrat 1,7 prosenttia.

Rovaniemen vuokramarkkinoihin vaikuttavat korkeakoulujen lisäksi matkailu ja lyhytaikaisen majoituksen kysyntä.

Lyhytaikaiseen vuokraukseen siirtyvät asunnot voivat vähentää pitkäaikaiseen asumiseen tarjolla olevien kotien määrää, mutta yksittäisen tekijän osuutta vuokrien noususta ei voida päätellä Tilastokeskuksen luvuista.

Vaasa ja Joensuu seuraavat perässä

Vaasassa vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 1,3 prosenttia ja Joensuussa 1,1 prosenttia.

Molemmat kaupungit olivat kärjessä jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Vaasassa nousua oli tuolloin 1,4 prosenttia ja Joensuussa 1,2 prosenttia.

Karlsson pitää samojen kaupunkien toistuvaa sijoittumista kärkeen merkkinä siitä, että vuokramarkkina on näillä alueilla tällä hetkellä vuokranantajan puolella.

”Asunnot menevät erittäin nopeasti vuokralle ja vuokrakehitys on positiivisen puolella”, Karlsson sanoo.

Vaasa ja Joensuu ovat korkeakoulukaupunkeja, joissa opiskelijoiden vuosittainen muuttoliike kasvattaa erityisesti pienten asuntojen kysyntää.

Kaikki korkeakoulukaupungit eivät kuitenkaan kehity samalla tavalla.

Esimerkiksi Oulussa vapaarahoitteiset vuokrat laskivat toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia.

Tampereella vuokrat nousivat prosentin

Tampereella vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden takaisesta 1,0 prosenttia.

Kehitys oli siis selvästi vahvempaa kuin koko maan keskimääräinen 0,1 prosentin nousu.

Erityisen nopeasti Tampereella nousivat kolmioiden ja niitä suurempien asuntojen vuokrat.

Niissä nousua kertyi 1,2 prosenttia.

Tampere on kasvanut voimakkaasti, ja kaupunkiin muuttaa opiskelijoiden lisäksi työssäkäyviä sekä lapsiperheitä.

Samalla kaupunkiin on rakennettu paljon uusia asuntoja.

Vuokrakehitys riippuu siitä, pysyykö uusien vuokra-asuntojen tarjonta muuttoliikkeen ja kotitalouksien kysynnän tahdissa.

Turussa nousua, Oulussa laskua

Turussa vapaarahoitteiset vuokrat nousivat 0,7 prosenttia.

Oulussa ne puolestaan laskivat 0,2 prosenttia.

Kaupungit ovat molemmat suuria korkeakoulu- ja kasvukeskuksia, mutta vuokramarkkinoiden tilanne poikkeaa toisistaan.

Luvut tukevat Karlssonin näkemystä siitä, ettei kaupungin koko tai yleinen kasvumaine yksin ratkaise vuokrien kehitystä.

Jos uusia asuntoja on valmistunut kysyntään nähden runsaasti, väestönkasvu ei välttämättä johda vuokrien nousuun.

Vastaavasti pienemmässä kaupungissa niukka tarjonta voi nostaa vuokria, vaikka kaupungin väkiluku kasvaisi vain maltillisesti.

Yksiöt palasivat vahvimpaan kehitykseen

Asuntotyyppien välillä nähtiin jälleen eroja.

Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat laskivat 0,2 prosenttia, kaksioiden 0,3 prosenttia ja kolmioiden sekä suurempien asuntojen vuokrat 0,4 prosenttia.

Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat nousivat keskimäärin 0,6 prosenttia.

Kaksioissa nousua oli 0,3 prosenttia ja kolmioissa sekä suuremmissa asunnoissa 0,2 prosenttia.

Yksiöt olivat näin jälleen vahvimmin kallistunut asuntotyyppi pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Pienten asuntojen kysyntää ylläpitävät muun muassa opiskelijat, yksinasuvat ja henkilöt, jotka muuttavat uudelle paikkakunnalle työn vuoksi.

Yksiöiden neliövuokra on yleensä suurempia asuntoja korkeampi, vaikka kokonaisvuokra jäisi pienemmäksi.

Opiskelijoiden vilkkain asunnonhakukausi on käynnissä

Kesä ja alkusyksy ovat vuokramarkkinoilla erityisen vilkasta aikaa.

Uudet opiskelijat saavat kesän aikana tiedon opiskelupaikastaan ja etsivät asuntoa ennen lukuvuoden alkamista.

Karlsson kehottaa aloittamaan asunnonhaun korkeakoulukaupungeissa viimeistään nyt.

”Monessa korkeakoulukaupungissa parhaat vuokra-asunnot on jo vuokrattu ja valinnanvara kaventuu nopeasti”, hän toteaa.

Opiskelijan kannalta parhaalla asunnolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kohtuuhintaista yksiötä tai soluasuntoa lähellä oppilaitosta ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä.

Rovaniemellä, Vaasassa ja Joensuussa kysynnän kasvu voi näkyä sekä pienempänä valinnanvarana että lyhyempänä aikana tehdä päätös.

Pääkaupunkiseudulla vaihtoehtoja voi olla enemmän, mutta edullisimmat ja parhaiten sijaitsevat kohteet voivat sielläkin mennä nopeasti.

Vuokrailmoituksen pyynti ei ole aina lopullinen vuokra

Tilastokeskuksen vuokratilasto perustuu toteutuneisiin vuokriin eikä pelkästään verkkopalveluissa näkyviin vuokrapyyntöihin.

Tämä erottaa sen markkinapaikkojen ilmoitusdatasta.

Vuokraovi.comin kaltaisista palveluista voidaan nähdä, kuinka paljon asuntoja on tarjolla, millä hinnalla niitä markkinoidaan ja kuinka pitkään ilmoitukset pysyvät näkyvissä.

Lopullisessa vuokrasopimuksessa hinta voi kuitenkin olla ilmoitettua alempi.

Vuokranantaja voi myös tarjota kampanjan, jossa ensimmäinen kuukausi on ilmainen tai normaalia halvempi.

Tällaiset edut eivät välttämättä näy suoraan kuukausivuokran nimellishinnassa, vaikka ne alentavat asumisen ensimmäisen vuoden todellista kustannusta.

Vuokrien pieni nousu jää inflaatiota hitaammaksi

Suomen kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 2026 Tilastokeskuksen mukaan 2,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Vapaarahoitteisten vuokrien 0,1 prosentin keskimääräinen nousu jäi siten selvästi yleistä hintakehitystä hitaammaksi.

Myös Rovaniemen kahden prosentin vuokrannousu oli hieman kesäkuun inflaatiota hitaampaa.

Inflaation ja vuokrien vuosimuutokset eivät koske täysin samaa mittausjaksoa, joten vertailu on vain suuntaa antava.

Se kertoo kuitenkin siitä, että vuokrat eivät juuri nyt ole kotitalouksien nopeimmin kallistuvia menoja.

Vuokralaisen todellinen maksukyky riippuu ennen kaikkea tulojen, tukien ja kaikkien muiden elinkustannusten kehityksestä.

Vuokran pieni nousu voi tuntua raskaalta, jos ruoka, sähkö, liikkuminen ja muut välttämättömät menot kallistuvat samanaikaisesti.

Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat nopeammin

Valtion tukemien eli ARA-asuntojen vuokrat nousivat edelleen vapaarahoitteisia asuntoja nopeammin.

Pääkaupunkiseudulla nousua kertyi 2,0 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia.

Suurimmat korotukset nähtiin Vaasassa, jossa ARA-vuokrat nousivat 3,3 prosenttia.

Rovaniemellä nousua oli 2,8 prosenttia ja Joensuussa 2,7 prosenttia.

ARA-asuntojen vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Vuokriin vaikuttavat esimerkiksi kiinteistöjen ylläpito-, korjaus-, rahoitus- ja energiakulut.

Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokra määräytyy puolestaan markkinoilla kysynnän, tarjonnan ja vuokrasopimuksen perusteella.

Suomen Vuokranantajien mukaan vuokraero valtion tukemien ja vapaarahoitteisten asuntojen välillä kaventuu monilla alueilla.

Tyhjien valtion tukemien asuntojen määrä kasvoi

Suomen Vuokranantajien tiedotteen mukaan tyhjien valtion tukemien asuntojen määrä nousi vuonna 2025 yhteensä 11 069 asuntoon.

Tyhjät asunnot eivät jakaudu tasaisesti Suomen eri alueille.

Kasvukeskuksessa kohtuuhintaisen vuokra-asunnon saaminen voi olla vaikeaa, kun samanaikaisesti muuttotappioalueella asuntoja jää ilman käyttäjää.

Valtion tukemien asuntojen kustannukset eivät katoa, vaikka osa huoneistoista olisi tyhjillään.

Käyttöasteen heikkeneminen voi lisätä jäljelle jäävien vuokralaisten maksettavaksi tulevaa kustannuspainetta.

Toisaalta kaikkia tyhjiä asuntoja ei voida helposti siirtää alueille, joilla kysyntää olisi enemmän.

Laskeva vuokrataso antaa vuokralaiselle neuvotteluvaraa

Alueella, jossa vuokrat laskevat ja vapaita asuntoja on runsaasti, vuokralaisella voi olla tavallista parempi asema.

Asuntoa etsivän kannattaa vertailla kokonaisuutta eikä vain ilmoitettua kuukausivuokraa.

Merkitystä on esimerkiksi vesimaksulla, internetyhteydellä, autopaikalla, sähkölämmityksellä ja sillä, sisältyykö sopimukseen vuosittainen automaattinen vuokrankorotus.

Pitkään tyhjillään olleesta asunnosta voi olla mahdollista neuvotella vuokraa tai muita sopimusehtoja.

Nykyinen vuokralainen voi puolestaan vertailla oman asuntonsa hintaa alueen vastaaviin kohteisiin.

Vuokranantajalla ei ole yleistä velvollisuutta laskea jo voimassa olevan sopimuksen vuokraa markkinan mukana.

Asiallinen neuvottelu voi silti olla molempien etu, jos vaihtoehtona on hyvän vuokralaisen lähteminen ja asunnon jääminen tyhjäksi.

Vuokranantajalle tyhjä kuukausi voi olla korotusta kalliimpi

Runsaan tarjonnan alueella vuokranantajan on arvioitava tarkkaan asunnon hinnoittelu.

Jos 800 euron kuukausivuokralla oleva asunto jää yhdeksi kuukaudeksi tyhjäksi, menetetty vuokratulo on 800 euroa ennen muita kustannuksia.

Vuokran nostaminen esimerkiksi 20 eurolla kuukaudessa toisi vuodessa vain 240 euroa lisää.

Yksi tyhjä kuukausi voi siten syödä useiden vuosien pienistä vuokrankorotuksista saatavan hyödyn.

Vuokran lisäksi vuokralaiset vertailevat asunnon kuntoa, energiatehokkuutta, sijaintia ja sitä, kuinka sujuvasti vuokranantaja hoitaa yhteydenpidon.

Markkinatilanteeseen nähden liian korkea vuokra voi pidentää ilmoituksen näkyvyyttä, vaikka itse asunto olisi muuten hyvä.

Kaupungin sisällä voi olla hyvin erilaisia markkinoita

Kaupunkikohtainen keskiarvo ei kerro kaikkien kaupunginosien tilanteesta.

Helsingin keskustan, lähiöiden ja uusien merenranta-alueiden vuokratasot voivat erota toisistaan merkittävästi.

Samoin uuden hyväkuntoisen yksiön kysyntä voi poiketa vanhemman, suuremman ja syrjemmällä sijaitsevan asunnon kysynnästä.

Joukkoliikenneyhteydet, oppilaitosten läheisyys ja alueen palvelut vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti asunto löytää vuokralaisen.

Vuokraoven alkuvuoden hakudatassa Helsingin haetuimpia kaupunginosia olivat Lauttasaari, Töölö ja Kalasatama.

Espoossa kärkeen nousivat Tapiola, Matinkylä ja Leppävaara sekä Vantaalla Tikkurila, Kivistö ja Myyrmäki.

Koko kaupungin laskeva vuokrakehitys ei siis tarkoita, etteikö yksittäisellä suositulla alueella voisi esiintyä kovaa kilpailua asunnoista.

Tilasto kuvaa vuosimuutosta eikä yhden kuukauden liikettä

Tilastokeskuksen ilmoittamat prosentit vertaavat vuoden 2026 huhti–kesäkuuta vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon.

Kyse ei ole muutoksesta pelkästään edelliseen kuukauteen tai vuosineljännekseen nähden.

Vuokrat muuttuvat tavallisesti asuntojen myyntihintoja hitaammin, koska suuri osa vuokrasopimuksista jatkuu samoilla asukkailla pitkään.

Kaikkien sopimusten vuokria ei tarkisteta samanaikaisesti.

Tilasto sisältää sekä uusia että jo pitkään jatkuneita vuokrasuhteita, joten uusien ilmoitusten markkinamuutos voi näkyä kokonaisluvuissa viiveellä.

Vuokramarkkinoiden kahtiajako jatkuu

Tuoreiden lukujen perusteella Suomen vuokramarkkinoilla ei ole yhtä koko maata koskevaa suuntaa.

Pääkaupunkiseudulla ja useissa Uudenmaan kehyskunnissa suuri tarjonta pitää vuokrat laskussa.

Rovaniemellä, Vaasassa ja Joensuussa vuokra-asuntojen kysyntä suhteessa tarjontaan mahdollistaa edelleen hintojen nousun.

Tampere ja Turku sijoittuvat näiden väliin maltillisella mutta positiivisella vuokrakehityksellä.

Vuokralaiselle tilanne voi tarkoittaa pääkaupunkiseudulla aikaisempaa suurempaa valinnanvaraa.

Opiskelijan on puolestaan toimittava nopeasti niissä korkeakoulukaupungeissa, joissa parhaat pienet asunnot ovat jo katoamassa markkinoilta.

Vuokranantajalle viesti on yhtä selvä: kaupungin yleinen kasvutarina ei yksin takaa vuokrien nousua, jos asuntoja on tarjolla enemmän kuin maksavia vuokralaisia.