Tekoälyn arvostuspäivää vietetään 16. heinäkuuta – mutta mitä päivällä oikeastaan tarkoitetaan?

Tekoälyn arvostuspäivää vietetään vuosittain 16. heinäkuuta. Kyse ei ole virallisesta juhlapäivästä, vaan aloitteesta, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota tekoälyn vaikutuksiin, mahdollisuuksiin ja riskeihin.

Tekoälylle on omistettu oma teemapäivänsä. AI Appreciation Day eli tekoälyn arvostuspäivä osuu vuosittain 16. heinäkuuta, mutta kyse ei ole virallisesta juhlapäivästä, eikä päivään liity julkisten instituutioiden vahvistamaa asemaa.

Päivän ympärille rakennetun verkkosivuston mukaan tarkoituksena on pysähtyä tarkastelemaan ihmisten ja tekoälyjärjestelmien välistä suhdetta. Huomion kohteena eivät ole vain teknologian saavutukset, vaan myös tekoälyn kehittäjien vastuu ja käyttäjien tekemät valinnat.

Kaikki eivät kuitenkaan pidä ajatuksesta. Engadgetin Jackson Chen suhtautuu tekoälyn arvostuspäivään tuoreessa kirjoituksessaan selvästi kriittisesti ja kyseenalaistaa, tarvitseeko jo valmiiksi valtavasti huomiota saava teknologia vielä oman juhlapäivän.

Engadget valitsisi tekoälyn sijasta ihmiset ja luonnon

Engadgetin kirjoituksessa teemapäivää verrataan erilaisiin kaupallisiin ja epävirallisiin merkkipäiviin. Chen pitää päivän virallisten verkkosivujen ehdotuksia, kuten tekoälyn kehittäjän kiittämistä ja teemapäivän lisäämistä kalenteriin, keinotekoisina.

Hänen mukaansa 16. heinäkuuta voisi käyttää tekoälyn juhlimisen sijasta esimerkiksi paikallisen taiteilijan tukemiseen, ystävien tapaamiseen tai luonnossa liikkumiseen.

Kirjoituksen sävy on tarkoituksellisen kärjekäs. Sen taustalla on kuitenkin laajempi kysymys: pitäisikö tekoälyä kohdella juhlimisen arvoisena saavutuksena vai työkaluna, jonka vaikutuksia on arvioitava samalla tavoin kuin mitä tahansa muuta voimakasta teknologiaa?

Teemapäivän järjestäjät korostavat myös vastuuta

Tekoälyn arvostuspäivän nykyinen verkkosivusto ei kuvaile päivää pelkästään teknologian ylistämiseksi. Sen kolme keskeistä teemaa ovat tunnustaminen, vastuu ja ihmisen sekä tekoälyn välinen suhde.

Sivuston mukaan tekoälyn arvostaminen voi tarkoittaa sen huomaamista, kuinka monessa arkisessa palvelussa ja työtehtävässä tekoälyä jo käytetään. Samalla pitäisi pohtia, kuka järjestelmiä rakentaa, millaisella aineistolla niitä koulutetaan ja millä ehdoilla niitä otetaan käyttöön.

Päivän viettämiseksi ehdotetaan esimerkiksi omien tekoälytottumusten tarkastelua, yhden käytössä olevan järjestelmän toimintaperiaatteisiin tutustumista ja henkilökohtaisen tekoälyn käyttöä koskevan säännön laatimista.

Muita ehdotuksia ovat keskustelu tekoälyyn kriittisesti suhtautuvan ihmisen kanssa, kehittäjien ja ylläpitäjien työn huomioiminen sekä sellaisen näkökulman lukeminen, joka haastaa oman mielipiteen.

Arvostaminen ei tarkoita kritiikittömyyttä

Tekoälyn arvostuspäivän voi tulkita myös tilaisuudeksi arvioida teknologiaa rauhallisesti ilman ajatusta siitä, että sen puolesta tai sitä vastaan pitäisi asettua kokonaan.

Axios on aiemmin käsitellyt teemapäivää tästä näkökulmasta. Julkaisun mukaan generatiivisessa tekoälyssä on huomattavia mahdollisuuksia, mutta se ei ole yleisratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Tekoäly voi auttaa esimerkiksi suurten tietomäärien jäsentämisessä, luonnosten tekemisessä, toistuvien tehtävien automatisoinnissa ja vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimisessä. Käytännön hyöty riippuu kuitenkin tehtävästä, käytetystä järjestelmästä ja siitä, osaako ihminen arvioida saamansa tuloksen laatua.

Generatiivinen tekoäly voi tuottaa vakuuttavalta kuulostavia mutta virheellisiä vastauksia. Siksi ihmisen tekemää tarkistusta, lähdekritiikkiä ja tervettä harkintaa tarvitaan edelleen erityisesti uutisissa, terveydessä, taloudessa, juridiikassa ja muissa seurauksiltaan merkittävissä asioissa.

Taustalla ovat myös työ, tekijänoikeudet ja ympäristö

Tekoälyn nopea yleistyminen on tuonut esiin kysymyksiä siitä, miten järjestelmät vaikuttavat työtehtäviin, luoviin aloihin ja ihmisten toimeentuloon.

Kirjoittajat, kuvataiteilijat, valokuvaajat ja muusikot ovat vaatineet avoimuutta siihen, käytetäänkö heidän töitään tekoälymallien kouluttamiseen ja millä ehdoilla. Keskustelua käydään myös siitä, kenelle tekoälyn tuottaman sisällön taloudellinen hyöty kuuluu.

Toinen keskeinen huoli liittyy energiankulutukseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA muistuttaa, ettei tekoälyä ole ilman datakeskusten tarvitsemaa sähköä. Samalla tekoälyä voidaan käyttää myös energiaverkkojen, teollisuuden ja muiden järjestelmien toiminnan tehostamiseen.

Ympäristövaikutuksista puhuttaessa kyse ei siten ole yksinkertaisesti siitä, että tekoäly olisi aina haitallista tai aina hyödyllistä. Olennaista on, kuinka paljon laskentaa käytetään, millä energialla palvelut toimivat ja tuottaako käyttö todellista hyötyä.

Tekoälypäivänä voi tarkistaa omat käyttötavat

Teemapäivää ei tarvitse viettää juhlimalla tekoälyä tai kohtelemalla järjestelmiä ihmisen kaltaisina toimijoina. Neutraalimpi tapa on tarkastella omaa käyttöä ja kysyä, missä tilanteissa tekoäly aidosti auttaa.

Käyttäjä voi esimerkiksi selvittää, mitkä päivittäin käytetyt palvelut hyödyntävät tekoälyä ja millaisia tietoja niille luovutetaan. Samalla voi tarkistaa, syöttääkö keskustelurobotteihin henkilötietoja, luottamuksellista työaineistoa tai muiden ihmisten yksityisiä tietoja.

Hyödyllinen kysymys on myös se, tekeekö tekoäly työstä parempaa vai siirtääkö se tarkistamisen ja virheiden korjaamisen myöhemmäksi. Nopeasti syntynyt teksti, kuva tai suunnitelma ei välttämättä säästä aikaa, jos lopputulos vaatii laajaa korjaamista.

Tekoälyn käytölle voi asettaa yksinkertaisia rajoja. Järjestelmää voi käyttää ideoiden keräämiseen mutta ei lähteenä, luonnoksen tekemiseen mutta ei lopullisena kirjoittajana tai rutiinitehtäviin mutta ei arkaluonteisten päätösten tekemiseen.

Myös tekoälystä pidättäytyminen on mahdollinen valinta

Engadgetin kritiikki muistuttaa, ettei teknologian käyttäminen ole joka tilanteessa välttämätöntä. Joskus suora keskustelu toisen ihmisen kanssa, itse tehty luova työ tai hetki ilman digitaalisia palveluja voi olla arvokkaampi vaihtoehto.

Tekoälyn käyttämättä jättäminen ei silti automaattisesti tarkoita teknologian vastustamista. Se voi olla tietoinen päätös tilanteessa, jossa ihminen haluaa harjoitella omaa osaamistaan, suojella yksityisyyttään tai tukea ihmisen tekemää työtä.

Vastaavasti tekoälyn hyödyntäminen ei tarkoita, että käyttäjä hyväksyisi kritiikittä kaiken siihen liittyvän kehityksen. Teknologiaa voi käyttää ja samalla vaatia läpinäkyvyyttä, turvallisuutta, tekijöiden oikeuksien huomioimista ja ympäristövaikutusten vähentämistä.

Teemapäivä kertoo ennen kaikkea tekoälyn asemasta

Tekoälyn arvostuspäivä ei vielä ole laajasti tunnettu tai vakiintunut merkkipäivä. Sen olemassaolo kertoo silti siitä, kuinka nopeasti tekoäly on siirtynyt teknologia-alan erityiskysymyksestä osaksi tavallista työtä, opiskelua, viestintää ja vapaa-aikaa.

Engadgetin näkökulmasta tekoäly ei tarvitse lisää juhlintaa. Teemapäivän järjestäjät puolestaan katsovat, että teknologian merkitys on niin suuri, että sen vaikutuksia pitäisi pysähtyä tarkastelemaan vähintään kerran vuodessa.

Näkemysten väliin mahtuu neutraali vaihtoehto. Heinäkuun 16. päivän voi käyttää sen pohtimiseen, milloin tekoäly palvelee ihmistä, milloin se aiheuttaa uusia ongelmia ja millaisia rajoja sen käytölle pitäisi asettaa.