Yli puolet suomalaisista pääsee mökille – seitsemän prosenttia ei maksaisi ylläpidosta euroakaan

Mökkeily kuuluu edelleen suuren osan suomalaisista kesään, vaikka mökki ei olisikaan omissa nimissä. Uuden kyselyn mukaan hieman yli puolella suomalaisista on mahdollisuus käyttää mökkiä, mutta ylläpitokulujen maksaminen jakaa käyttäjiä voimakkaasti.

Hieman yli puolella suomalaisista on käytössään mökki tai muu vapaa-ajan asunto, selviää S-Pankin teettämästä Mökkikysely 2026 -tutkimuksesta.

Kaikilla mökkeilijöillä ei kuitenkaan ole omaa vapaa-ajan asuntoa. Joka viides suomalainen omistaa mökin itse, kun taas joka neljännellä on mahdollisuus käyttää vanhempien tai muun suvun omistamaa mökkiä.

Yhteiskäytössä olevat ja vuokratut mökit ovat kyselyn perusteella selvästi harvinaisempia.

Tutkimuksen kiinnostavimpiin havaintoihin kuuluu se, kuinka erilaisia summia suomalaiset ovat valmiita käyttämään mökin ylläpitoon. Osa pitää kuukausittaista menoerää luonnollisena osana mökkeilyä, mutta kaikki eivät haluaisi osallistua kuluihin lainkaan.

Mökki on monelle käytössä ilman omistamista

Suomalaisesta mökkikansasta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti mökinomistajiin. Kysely osoittaa kuitenkin, että suuri osa mökkeilystä perustuu perheen ja suvun yhteisiin vapaa-ajan asuntoihin.

Vanhempien tai suvun omistama mökki voi olla useiden sukupolvien käytössä. Tällainen järjestely tarjoaa mahdollisuuden mökkeilyyn ilman mökin ostamiseen liittyvää suurta taloudellista päätöstä.

Samalla yhteinen käyttö voi nostaa esiin kysymyksiä siitä, kuka maksaa kiinteät kulut, hankkii polttopuut, korjaa rakennukset ja tekee vuosittaiset huoltotyöt.

Mökin omistajalle vastuu on tavallisesti selkeä. Sukumökillä kustannusten ja työn jakamisesta voidaan joutua sopimaan useiden ihmisten kesken.

Kysely ei kerro, kuinka moni mökin käyttäjä osallistuu tällä hetkellä todellisiin kustannuksiin. Siinä selvitettiin, kuinka paljon vastaajat olisivat valmiita maksamaan.

Lähes 60 prosenttia hyväksyisi alle 200 euron kuukausikulut

Mökin käyttäjistä lähes 60 prosenttia olisi valmis maksamaan ylläpidosta alle 200 euroa kuukaudessa.

Neljännes mökin käyttäjistä pitäisi sopivana alle sadan euron kuukausittaista summaa.

Vuodessa sadan euron kuukausikulu tarkoittaisi 1 200 euroa ja 200 euron kuukausikulu 2 400 euroa. Todellinen kustannus ei kuitenkaan jakaudu välttämättä tasaisesti eri kuukausille.

Kiinteistövero, vakuutus ja tie- tai jätemaksut voidaan laskuttaa kerran tai muutaman kerran vuodessa. Suuri remontti voi puolestaan kasvattaa yhden vuoden kustannuksia huomattavasti.

Lisäksi mökille matkustaminen, sähkö, polttopuut, jätevesijärjestelmät, veneet ja muut vapaa-ajan hankinnat voivat muodostaa oman menoeränsä.

Alle 200 euron maksuhalukkuus ei siksi välttämättä vastaa sitä, mitä oman mökin ylläpitäminen todellisuudessa maksaa.

Seitsemän prosenttia ei maksaisi mitään

Kyselyn mukaan seitsemän prosenttia mökin käyttäjistä ei olisi valmis maksamaan mökin ylläpitokuluja lainkaan.

Vastaus voi tarkoittaa erilaisia asioita. Osa saattaa käyttää mökkiä vain satunnaisesti vieraana eikä koe olevansa vastuussa omistajan kustannuksista.

Toinen voi osallistua huoltotöihin rahallisen maksun sijasta. Sukumökillä yksi voi maksaa kiinteistöveron, toinen tehdä remontit ja kolmas vastata esimerkiksi polttopuista.

Kysymys voi muuttua vaikeaksi, jos mökkiä käyttävät aktiivisesti myös sellaiset sukulaiset, jotka eivät osallistu rahallisiin kuluihin tai töihin.

Selkeä sopimus auttaa ehkäisemään ristiriitoja. Mökin käyttäjien kannattaa keskustella ainakin kiinteistä maksuista, remonteista, käyttövuoroista ja siitä, mitä tapahtuu, jos joku ei enää pysty osallistumaan entiseen tapaan.

Ylläpitokuluihin kuuluu paljon muutakin kuin sähkö

S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius muistuttaa tiedotteessa, että mökin kustannuksia pitäisi tarkastella kokonaisuutena jo ennen ostopäätöstä.

Hankintahinnan ja mahdollisen lainan lisäksi maksettavaksi voivat tulla esimerkiksi kiinteistövero, vakuutukset, yksityistien maksut, jätehuolto ja rakennusten kunnossapito.

Vesikatto, terassi, laituri, savupiippu ja jätevesijärjestelmä eivät kestä ikuisesti. Metsäisellä tontilla kustannuksia voi syntyä myös vaarallisten puiden poistamisesta ja myrskyvahinkojen korjaamisesta.

Vanhemmassa mökissä korjaustarpeita voi olla useita samanaikaisesti. Halpa ostohinta ei siksi aina tarkoita edullista kokonaisuutta.

Mökkibudjetissa kannattaa varautua myös yllätyksiin. Yksi kosteusvaurio, rikkoutunut pumppu tai myrskyn vaurioittama katto voi maksaa enemmän kuin usean vuoden tavalliset käyttökulut.

Viisi prosenttia oli luopunut mökistä

Viisi prosenttia kyselyn vastaajista kertoi luopuneensa mökistä viimeisten viiden vuoden aikana.

Keskeisiksi syiksi nousivat mökin vaatimat kunnossapitotyöt sekä korkeat kustannukset. Päätökseen vaikuttivat sekä mökin omat menot että muun elämän kallistuminen.

Mökistä luopuminen ei välttämättä tarkoita, että kiinnostus mökkeilyyn loppuisi. Omistamisen sijasta ihminen voi käyttää läheisten mökkiä tai vuokrata vapaa-ajan asunnon vain haluamakseen ajaksi.

Vuokraaminen siirtää suuret remontit ja kiinteät kulut omistajan vastuulle. Vastineeksi käyttäjälle ei synny omaisuutta eikä mahdollisuutta päättää mökin muutoksista samalla tavalla kuin omistajalla.

Ikääntyminen voi myös muuttaa suhdetta mökkiin. Pitkä ajomatka, raskaat pihatyöt ja jatkuvat korjaukset voivat alkaa tuntua liian kuormittavilta, vaikka paikalla olisi vahva tunnearvo.

Mökkien ostamisesta kiinnostuneiden määrä kasvoi

S-Pankin kyselyssä 14 prosenttia vastaajista kertoi kiinnostuksensa mökin ostamiseen kasvaneen edellisvuodesta.

Kiinnostus kohdistui aiempaa useammin edullisiin, enintään 20 000 euroa maksaviin mökkeihin. Samalla yli 150 000 euroa maksavasta mökistä kiinnostuneiden osuus pieneni.

Yleisimmin sopivana pidetty mökin hintahaarukka oli 40 000–80 000 euroa.

Edullinen mökki voi kuitenkin vaatia enemmän korjauksia, eikä sijainti välttämättä vastaa ostajan ensisijaisia toiveita.

Ennen kauppaa on tärkeää selvittää rakennusten kunto, tontin rakennusoikeus, tieyhteys, jätevesijärjestelmä ja mahdolliset yhteisomistukseen liittyvät sopimukset.

Suomessa on lähes puoli miljoonaa mökkiä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 485 475 vapaa-ajan asuinrakennusta.

Mökkien määrällä mitattuna Suomen suurin mökkikunta oli Kuopio, jossa oli 10 261 vapaa-ajan asuinrakennusta. Seuraavina tulivat Mikkeli 9 567 mökillä ja Parainen 8 994 mökillä.

Suomalaisten mökkikanta on monin paikoin melko vanhaa. Eniten käytössä on 1970-luvulla rakennettuja mökkejä, joita oli vuoden 2025 lopussa yli 90 000.

Vanha rakennuskanta voi osaltaan selittää ylläpito- ja korjauskulujen merkitystä. Vuosikymmeniä vanhassa mökissä esimerkiksi katto, tulisija, sähköjärjestelmä tai perustukset voivat kaivata perusteellista kunnostamista.

Mökillä vietetään keskimäärin 85 vuorokautta vuodessa

Mökkibarometrin perusteella suomalaisilla mökeillä vietettiin vuonna 2024 keskimäärin 85 vuorokautta.

Määrä vastaa lähes kolmea kuukautta vuodesta, vaikka käyttö jakautuu luonnollisesti hyvin epätasaisesti mökkien välillä.

Yhdellä mökillä voidaan viettää koko kesä ja tehdä etätöitä, kun taas toisella käydään vain muutamana viikonloppuna.

Työssäkäyvistä mökinomistajista 27 prosenttia kertoi tekevänsä etätöitä vapaa-ajan asunnoltaan.

Mökin käyttömäärä vaikuttaa siihen, millaiselta ylläpitokustannus tuntuu. Jos mökkiä käytetään 85 vuorokautta vuodessa, 2 400 euron vuotuinen ylläpito vastaisi noin 28 euroa käyttövuorokautta kohden ennen matkoja ja muita henkilökohtaisia menoja.

Harvoin käytetyllä mökillä sama vuosikustannus voi tuntua huomattavasti suuremmalta.

Kevyempi lupamenettely lisäsi rakennusintoa

S-Pankin kyselyn mukaan lähes joka neljäs mökkeilijä oli toteuttanut tai harkinnut lisärakentamista uuden, kevennetyn lupamenettelyn avulla.

Kuusi prosenttia kertoi hyödyntäneensä mahdollisuutta jo vuoden 2025 aikana.

Lisärakennusta suunnittelevien tai sellaisen jo toteuttaneiden keskuudessa suosituin vaihtoehto oli vierasmaja. Sen mainitsi 41 prosenttia tästä vastaajaryhmästä.

Sauna kiinnosti 34 prosenttia ja vaja 21 prosenttia.

Lisärakennukset voivat tehdä mökistä toimivamman suuremmalle perheelle tai useille sukupolville. Vierasmaja tuo nukkumatilaa, sauna voi parantaa käyttömukavuutta ja vaja helpottaa työkalujen sekä harrastusvälineiden säilyttämistä.

Alle 30 neliötä ei tarkoita täysin vapaata rakentamista

Rakentamislaki muuttui vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi erillinen alle 30 neliömetrin varasto tai pihasauna voidaan tietyin ehdoin rakentaa ilman rakentamislupaa.

Helpotus ei kuitenkaan tarkoita, että minkä tahansa rakennuksen voisi pystyttää vapaasti haluamaansa paikkaan.

Rakentamisessa on edelleen noudatettava kaavaa, kunnan rakennusjärjestystä, paloturvallisuusmääräyksiä, rantarakentamisen sääntöjä ja tontin rakennusoikeutta.

Kaikki asuinrakennukset tarvitsevat rakentamisluvan koosta riippumatta. Vierasmajan käyttötarkoituksella ja varustelulla voi siksi olla merkitystä luvan tarpeeseen.

Jos rakennusoikeutta ei ole jäljellä tai hanke poikkeaa kaavasta, rakentamiseen voidaan tarvita poikkeamislupa, vaikka rakennus jäisi alle 30 neliömetrin.

Mökkiläisen kannattaa tarkistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta ennen rakentamista, miten suunniteltua rakennusta arvioidaan juuri kyseisellä tontilla.

Säästöt ovat yleisin tapa rahoittaa lisärakennus

Lisärakentamista harkitsevat rahoittaisivat hankkeen yleisimmin säästöillä tai palkkatuloilla.

Viidennes käyttäisi rakentamiseen ainakin osittain lainaa.

Lisärakennuksen kokonaiskuluissa pitää huomioida rakennusmateriaalien lisäksi perustukset, kuljetukset, sähkötyöt, mahdolliset maanrakennustyöt ja kalusteet.

Itse rakentaminen voi pienentää työvoimakuluja, mutta vaativat sähkö-, tulisija- ja rakennesuunnittelutyöt on tehtävä asianmukaisesti.

S-Pankin tiedotteessa arvioidaan, että onnistunut lisärakentaminen voi parantaa mökin käyttömahdollisuuksia ja nostaa sen kiinnostavuutta mahdollisessa myynnissä tai vuokrauksessa.

Kaikki rakennushankkeet eivät kuitenkaan nosta kiinteistön arvoa kustannuksia vastaavalla määrällä. Arvoon vaikuttavat esimerkiksi sijainti, rakennusten kunto, ranta, tieyhteys ja alueen kysyntä.

Pihasaunojen kysyntä kasvoi voimakkaasti

Rakennusinnostus on S-Pankin mukaan näkynyt myös S-ryhmän myyntitiedoissa.

Prismojen pihasaunojen myynti oli tiedotteen mukaan alkuvuonna nelinkertaistunut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Puukiukaiden myynti oli kasvanut 30 prosenttia.

S-ryhmä toi keväällä valikoimiinsa myös kaivinkoneita. Ensimmäisen erän kerrottiin myyneen loppuun.

Myyntiluvut koskevat yhden kaupparyhmän tuotteita, joten niiden perusteella ei voi tehdä kattavaa arviota koko Suomen rakentamisesta. Ne tukevat kuitenkin kyselyssä näkyvää havaintoa mökkiprojektien kiinnostavuudesta.

Mökkikauppa kasvoi vuonna 2025

Tilastokeskuksen kokoamien tietojen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2025 yhteensä 6 135 rakennetun tai rakentamattoman lomakiinteistön kauppaa.

Kauppojen määrä kasvoi lähes yhdeksän prosenttia vuodesta 2024.

Kaava-alueilla sijaitsevien rantamökkien kauppahinnan mediaani oli 92 000 euroa. Haja-asutusalueiden rantamökkien mediaanihinta oli 74 000 euroa.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2025 uusia mökkilainoja sadan miljoonan euron edestä. Summa oli 27 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Mökkilainojen kokonaiskanta oli kesäkuun 2025 lopussa 4,4 miljardia euroa.

Luvut kertovat, että mökkien omistamiseen ollaan edelleen valmiita käyttämään huomattavia summia, vaikka kyselyssä suuri osa käyttäjistä toivoi ylläpitokulujen pysyvän melko matalina.

Kysely mittasi mielipiteitä eikä todellisia kustannuksia

Mökkikysely 2026:n toteutti Kantar Finland S-Pankin toimeksiannosta.

Kyselyyn vastasi 1 017 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista eri ammattiasemista ja tuloluokista. Vastaukset kerättiin 6.–22. huhtikuuta 2026.

Tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa.

Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomioida, että kyse on pankin tilaamasta kyselystä ja vastaajien ilmoittamasta maksuhalukkuudesta.

Vastaus siihen, kuinka paljon ihminen olisi valmis maksamaan, ei välttämättä vastaa hänen nykyisen mökkinsä todellisia kuluja tai summaa, jonka hän käytännössä maksaa.

Myös mökkien välillä on suuria eroja. Sähkötön pieni mökki ilman omaa tietä voi olla selvästi edullisempi ylläpitää kuin ympärivuotiseen käyttöön varustettu suuri vapaa-ajan asunto.

Mökkihaaveessa kannattaa laskea koko vuosikustannus

Kyselyn perusteella mökkeily kiinnostaa suomalaisia edelleen, mutta omistamisen taloudellista puolta ei voi erottaa haaveesta.

Ostohinta on vasta ensimmäinen menoerä. Mökin todelliseen vuosikustannukseen kuuluvat lainanhoito, verot, vakuutukset, energia, matkat, tie- ja jätemaksut sekä tuleviin remontteihin varautuminen.

Sukumökillä tärkeäksi nousee puolestaan kustannusten ja töiden oikeudenmukainen jakaminen.

Parhaimmillaan mökki tarjoaa vuosikymmenten ajan yhteisiä kokemuksia, luontoa ja rauhaa. Jos talous vedetään liian tiukalle, vapaa-ajan paikasta voi kuitenkin tulla palautumisen sijasta jatkuva huolenaihe.