Yritysten maksuviiveet helpottivat keväällä - suuryrityksistä joka kolmannella oli viiveitä

Suomalaisten yritysten maksuviiveissä näkyy varovaista helpotusta, mutta tilanne ei ole palautunut ongelmattomaksi. Suurimpien yritysten viivästyneet maksut voivat heijastua laajasti alihankkijoihin ja muihin pk-yrityksiin, joiden kassavirta riippuu laskujen oikea-aikaisesta maksamisesta.

Yritysten maksuviiveet vähenivät vuoden 2026 toisella neljänneksellä alkuvuoteen verrattuna.

Luotonhallintayhtiö Intrumin aineistossa maksuviiveitä oli huhti-kesäkuussa 18 729 yrityksellä.

Se vastasi 5,56 prosenttia tutkimusaineistoon sisältyneistä yrityksistä.

Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus laski 2,5 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna osuus oli käytännössä ennallaan.

Intrumin STT Infon kautta julkaiseman tiedotteen mukaan muutos on myönteinen, sillä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä maksuviiveellisten yritysten osuus nousi korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen.

Alkuvuoden jyrkkä nousu tasaantui

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä maksuviiveitä oli Intrumin aineistossa 19 133 yrityksellä.

Niiden osuus oli tuolloin 5,7 prosenttia kaikista tarkastelluista yrityksistä.

Osuus oli kasvanut yli 19 prosenttia vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä ja yli seitsemän prosenttia vuoden takaisesta.

Keväällä maksuviiveellisten yritysten määrä väheni 404 yrityksellä ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Samalla myös yritysperinnän toimeksiantojen määrä ja perintään siirtyneiden saatavien pääoma laskivat alkuvuodesta.

Intrum huomauttaa, että neljännesten välisessä muutoksessa on osittain kyse tavanomaisesta kausivaihtelusta.

Ensimmäisen vuosineljänneksen luvut voivat olla tavallista korkeampia esimerkiksi vuodenvaihteen laskutuksen ja yritysten kulujen ajoittumisen vuoksi.

Pidemmän aikavälin kehitys ei ole yhtä myönteinen

Yhden neljänneksen lasku ei vielä tarkoita, että yritysten maksuvaikeudet olisivat väistyneet.

Intrumin mukaan yritysperinnän toimeksiantojen määrä ja niihin liittyvien saatavien yhteenlaskettu pääoma ovat olleet pitkällä aikavälillä noususuunnassa vuodesta 2022 lähtien.

Vuoden 2026 toisen neljänneksen luvut kertovat siten ennen kaikkea alkuvuoden piikin tasaantumisesta.

Ne eivät vielä osoita pysyvää käännettä parempaan.

Maksuviiveellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yrityksen lasku jää maksamatta sovittuun eräpäivään mennessä.

Yksittäinen viive ei automaattisesti tarkoita vakavaa maksukyvyttömyyttä.

Syynä voi olla esimerkiksi laskun käsittelyn viivästyminen, epäselvyys tilauksessa tai hallinnollinen virhe.

Toistuvat ja pitkittyvät viiveet voivat kuitenkin olla varhainen merkki kassavirran heikkenemisestä.

Suuryrityksistä joka kolmannella oli maksuviiveitä

Maksuviiveet eivät jakautuneet tasaisesti erikokoisten yritysten kesken.

Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 27,1 prosentilla oli maksuviiveitä.

Liikevaihdoltaan suurimmassa ryhmässä osuus oli vielä korkeampi.

Yli 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevistä yrityksistä maksuviiveitä oli 33,5 prosentilla.

Tämä tarkoittaa, että noin joka kolmannella Intrumin aineistoon kuuluneella suuryrityksellä esiintyi maksuviiveitä.

Tulos ei tarkoita, että joka kolmas suuri yritys olisi lähellä konkurssia tai pysyvästi maksukyvytön.

Se osoittaa kuitenkin, että viivästyneet maksut eivät ole ainoastaan pienten ja taloudellisesti heikkojen yritysten ongelma.

Suuren asiakkaan viive voi osua moneen pk-yritykseen

Suuryrityksiä on lukumääräisesti huomattavasti vähemmän kuin pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Niiden ostot ja laskut ovat kuitenkin usein suuria, ja niiden ympärillä voi toimia laaja alihankkijoiden, tavarantoimittajien ja palveluyritysten verkosto.

Yhden suuren asiakkaan viivästynyt maksu voi siksi vaikuttaa usean pienemmän yrityksen talouteen.

Pk-yrityksellä voi olla vain muutamia merkittäviä asiakkaita ja vähän ylimääräistä käyttöpääomaa.

Jos suuri lasku maksetaan sovittua myöhemmin, yrityksen on silti maksettava omat palkkansa, veronsa, vuokransa ja toimittajiensa laskut ajallaan.

"Monelle pk-yritykselle asiakkaiden oikea-aikaiset maksut ovat kassavirran kannalta kriittisiä, joten viivästykset voivat nopeasti kasvattaa käyttöpääoman tarvetta ja vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua", Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo tiedotteessa.

Majoitus- ja ravitsemisalalla viiveitä oli eniten

Toimialoista suurin maksuviiveellisten yritysten osuus havaittiin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Alan yrityksistä 13,9 prosentilla oli maksuviiveitä.

Osuus oli yli kaksinkertainen kaikkien aineistoon kuuluneiden yritysten keskiarvoon verrattuna.

Majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat olleet viime vuosina monien samanaikaisten paineiden keskellä.

Kustannuksia ovat kasvattaneet muun muassa ruoan, energian, vuokrien ja työvoiman hinnat.

Samaan aikaan kuluttajien varovaisuus voi vähentää ravintoloihin, matkailuun ja muihin vapaa-ajan palveluihin käytettävää rahaa.

Intrumin aineisto ei kuitenkaan kerro yksittäisten maksuviiveiden tarkkoja syitä.

Toimialan korkeaa osuutta ei siksi voida selittää vain yhdellä tekijällä.

Myös rakentamisessa viiveet olivat keskimääräistä yleisempiä

Keskimääräistä enemmän maksuviiveitä esiintyi myös rakentamisessa sekä vesi-, jäte- ja ympäristöhuollon yrityksissä.

Rakennusala on kärsinyt pitkään vähäisestä uudisrakentamisesta, korkeista rahoituskustannuksista ja asuntojen heikosta kysynnästä.

Alan projektit muodostavat lisäksi pitkiä maksuketjuja, joissa tilaajan viivästynyt suoritus voi vaikuttaa pääurakoitsijaan, alihankkijoihin ja materiaalitoimittajiin.

Maksuviive voi näin siirtyä yritykseltä toiselle.

Intrumin erillisen vuoden 2026 maksutaparaportin kyselyssä 59 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä kertoi maksuviiveiden johtavan siihen, ettei yritys pysty maksamaan omia ostolaskujaan ajoissa.

Tämä havainnollistaa, miksi yhden yrityksen ongelma voi synnyttää laajemman ketjureaktion.

Maksuviive ja maksuhäiriö eivät tarkoita samaa asiaa

Maksuviiveitä koskevia lukuja ei pidä sekoittaa yritysten maksuhäiriömerkintöihin.

Maksuviive syntyy heti, kun laskua ei makseta sovittuun eräpäivään mennessä.

Maksuhäiriömerkintä edellyttää pidemmälle edennyttä ja tietyt ehdot täyttävää maksun laiminlyöntiä.

Myöskään konkurssihakemus ei ole sama asia kuin maksuviive tai maksuhäiriö.

Kaikki maksuviiveelliset yritykset eivät päädy perintään, maksuhäiriöihin tai konkurssiin.

Maksuviiveiden seuraaminen voi silti auttaa havaitsemaan yrityksen tilanteen muutoksia aikaisemmin kuin viralliset maksuhäiriömerkinnät.

Siksi maksukäyttäytymistä käytetään yhtenä tietolähteenä yritysten luottoriskien arvioinnissa.

Konkurssien määrä pysyy korkeana

Maksuviiveiden lievä helpottuminen tapahtuu tilanteessa, jossa yritysten konkurssimäärät ovat edelleen korkealla.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa pantiin tammi-toukokuussa 2026 vireille 1 832 konkurssia.

Vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona niitä oli 1 758 ja vuonna 2024 yhteensä 1 536.

Toukokuussa 2026 vireille pantiin 320 konkurssia.

Määrä oli 46 pienempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta viimeisten 12 kuukauden aikana konkurssihakemuksia oli jätetty yhteensä 3 980.

Tilastokeskuksen mukaan konkurssien 12 kuukauden liukuva vuosimuutos oli toukokuussa seitsemän prosenttia.

Konkurssien määrä on siis pysynyt korkeana, vaikka yksittäisen kuukauden luvussa nähtiin laskua.

Kevään lukuihin liittyy myös varovaista optimismia

Intrumin katsauksen mukaan yritysten maksukyvyssä näkyi keväällä myös myönteistä kehitystä perintäonnistumalla mitattuna.

Perintäonnistuma kuvaa sitä, kuinka hyvin perintään siirtyneitä saatavia saadaan maksettua.

Kolmen kuukauden keskimääräinen kehitys oli katsauksessa aiempaa parempi.

Samalla Suomen talouskasvu oli alkuvuonna odotettua vahvempaa ja elinkeinoelämän luottamus vahvistui.

Toipumista hidastavat kuitenkin edelleen korkotaso, työmarkkinoiden vaikea tilanne ja kansainvälisen talouden epävarmuus.

Yritysten tulevasta maksukyvystä ei siksi voida tehdä pitkälle meneviä päätelmiä yhden vuosineljänneksen perusteella.

Maksuehtojen pidentäminen voi siirtää rahoitusta toimittajan vastuulle

Yritysten välisessä kaupassa sovitaan tavallisesti maksuaika, jonka kuluessa lasku on maksettava.

Pitkä maksuehto voi helpottaa ostavan yrityksen kassavirtaa.

Samalla se siirtää rahoituksen tarvetta tavaran tai palvelun toimittaneelle yritykselle.

Jos maksu viivästyy vielä sovitun maksuajan jälkeen, toimittaja joutuu odottamaan rahojaan entistä pidempään.

Intrumin vuoden 2026 eurooppalaisessa maksutaparaportissa suomalaisyritysten arvioima keskimääräinen viive yritysten välisessä kaupassa oli 21 päivää sovitun maksuajan lisäksi.

Raportissa yritysten välisen kaupan keskimääräisen maksuviiveen kerrottiin yli kaksinkertaistuneen vuodesta 2022.

Luvut perustuivat yrityspäättäjien kyselyvastauksiin, joten niitä ei pidä sekoittaa nyt julkaistun Intrum Insight -katsauksen lasku- ja perintädataan.

Yritys voi pienentää riippuvuutta yksittäisestä asiakkaasta

Maksuviiveiden vaikutuksiin voidaan varautua huolehtimalla siitä, ettei yrityksen kassavirta ole kohtuuttoman riippuvainen yhdestä asiakkaasta.

Asiakkaiden maksukäyttäytymistä ja avoimia saatavia kannattaa seurata säännöllisesti eikä vasta siinä vaiheessa, kun lasku on ollut pitkään maksamatta.

Laskutuksen nopeus, selkeät sopimukset ja oikeat laskutustiedot voivat vähentää hallinnollisista virheistä syntyviä viiveitä.

Yritykset voivat käyttää myös ennakkomaksuja, osalaskutusta, vakuuksia ja asiakkaan riskin mukaan määriteltyjä maksuehtoja.

Kaikki tiukemmat ehdot eivät kuitenkaan sovi jokaiseen asiakassuhteeseen.

Luottopäätösten ja maksuehtojen pitäisi perustua ajantasaisiin tietoihin sekä asiakkaan todelliseen maksukykyyn.

Intrumin aineisto ei kata täydellisesti koko yrityskenttää

Intrum Insight perustuu yhtiön omaan laskunvälitys- ja perintädataan.

Se tarjoaa laajan näkymän yritysten maksukäyttäytymiseen, mutta ei ole sama asia kuin kaikkien Suomessa toimivien yritysten kattava viranomaistilasto.

Luvuissa näkyvät Intrumin aineistoon kuuluvat yritykset ja maksutapahtumat.

Yritysten koko- ja toimialajakauma voi vaikuttaa tuloksiin.

Myös yhden yrityksen luokitteleminen maksuviiveelliseksi kertoo viiveen esiintymisestä, mutta ei välttämättä sen rahamäärästä, kestosta tai vakavuudesta.

Suuryritysten 33,5 prosentin osuus ei siksi tarkoita, että kolmannes suuryritysten kaikista laskuista maksettaisiin myöhässä.

Se tarkoittaa, että maksuviiveitä havaittiin noin joka kolmannella tarkasteltuun suuryritysryhmään kuuluneella yrityksellä.

Helpotus on myönteinen mutta hauras

Vuoden 2026 toisen neljänneksen luvut ovat yritysten näkymien kannalta parempia kuin alkuvuoden jyrkkä nousu.

Maksuviiveellisten yritysten osuus palasi lähelle vuotta aikaisemmin nähtyä tasoa, ja myös yritysperinnän määrissä havaittiin laskua edellisestä neljänneksestä.

Taustalla olevat ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet.

Suuryritysten viiveet, tiettyjen toimialojen korkeat osuudet, pitkän aikavälin perintätrendin nousu ja konkurssien suuri määrä pitävät tilanteen epävarmana.

"Viimeisimmän vuosineljänneksen positiivinen kehitys ei kuitenkaan poista tarvetta tarkkaan riskien seurantaan, sillä maksuviiveet kertovat usein maksukyvyn muutoksista jo varhaisessa vaiheessa", Lehessaari tiivistää.

Kevään kehitystä voikin kuvata helpotukseksi, mutta vielä ei pysyväksi käänteeksi.