Yhä useampi muistutettu lasku päätyy perintään – pienetkin maksut tuottavat vaikeuksia

Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 38,5 prosenttia Intrumin käsittelemistä muistutetuista saatavista eteni perintään. Edellisellä vuosipuoliskolla osuus oli 29,2 prosenttia. Kehitys kertoo maksamisen paineista, mutta ei tarkoita, että yli kolmannes kaikista laskuista päätyisi perintään.

Suomalaisten maksamisesta saadaan tällä hetkellä keskenään ristiriitaisilta näyttäviä tietoja.

Luotonhallintayhtiö Intrumin aineistossa aiempaa useampi maksumuistutuksen saanut saatava siirtyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla perintään. Myös kuluttajaperintään rekisteröityjen tapausten määrä jatkoi kasvuaan toisella vuosineljänneksellä.

Samaan aikaan Intrumin perintätulokset viittaavat kuluttajien maksukyvyn kohenemiseen. Myös Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori nousi kesäkuussa korkeimmalle tasolleen yli neljään vuoteen.

Tilanne ei siis ole yksiselitteisesti paranemassa tai heikkenemässä. Osa kuluttajista selviää laskuistaan ja aikaisemmista veloistaan paremmin, mutta toisilla taloudellinen liikkumavara on niin kapea, että pienetkin laskut jäävät maksamatta.

Tiedot perustuvat Intrumin omiin laskunvälitys- ja perintäaineistoihin. Ne tarjoavat laajan näkymän maksukäyttäytymiseen, mutta eivät kata kaikkia Suomessa lähetettyjä laskuja tai kaikkien perintäyhtiöiden tapauksia.

Muistutetuista saatavista 38,5 prosenttia eteni perintään

Intrumin laskunvälitysaineistossa muistutuksen saaneista saatavista 38,5 prosenttia siirtyi perintään vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Edellisellä vuosipuoliskolla vastaava osuus oli 29,2 prosenttia. Nousua kertyi siten 9,3 prosenttiyksikköä.

Muutos tarkoittaa, että maksumuistutus pysäytti velan etenemisen aiempaa harvemmin. Laskua ei joko pystytty tai muistettu maksaa vielä muistutuksen jälkeenkään, eikä siitä mahdollisesti sovittu ajoissa laskuttajan kanssa.

Intrumin perintäpalvelujen osastopäällikkö Reetta Lehessaari pitää kehitystä huolestuttavana.

"Muistutusta vaativien laskujen osuuden pieneneminen voi olla merkki tilanteen kohenemisesta loppuvuotta kohden, mutta perintään siirtyvien muistutettujen laskujen kasvu kertoo, että maksamisen arjessa on edelleen painetta", Lehessaari sanoo Intrumin tiedotteessa.

Luku ei koske kaikkia laskuja

38,5 prosentin osuus voidaan ymmärtää helposti väärin. Se ei tarkoita, että yli kolmannes kaikista suomalaisille lähetetyistä laskuista päätyisi perintään.

Luku koskee vain niitä Intrumin laskunvälityksessä olleita saatavia, joista oli jo lähetetty maksumuistutus.

Kaikista Intrumin käsittelemistä saatavista perintään siirtyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 2,6 prosenttia. Myös tämä osuus oli yhtiön mukaan korkein viiteen vuoteen.

Laskunvälityksen aineistossa ei erotella kuluttajilta ja yrityksiltä perittäviä saatavia. Sen perusteella ei siten voida päätellä suoraan, että juuri 2,6 prosenttia kuluttajalaskuista olisi siirtynyt perintään.

Intrumin erillinen kuluttajaperinnän aineisto kertoo kuitenkin, että myös kuluttajien perintätapausten määrä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä.

Muistutusta vaatineiden laskujen osuus pieneni

Kaikki aineiston muutokset eivät osoita heikompaan suuntaan.

Intrumin mukaan muistutusta vaatineiden laskujen osuus laski alkuvuonna. Entistä suurempi osa laskuista siis hoidettiin eräpäivään mennessä ilman muistutusta.

Tämä voi ennakoida kotitalouksien tilanteen vähittäistä kohenemista. Myönteistä tulkintaa heikentää kuitenkin se, että muistutukseen päätyneistä tapauksista aiempaa suurempi osa jatkoi perintään.

Mahdollinen selitys on maksukykyisten ja maksuvaikeuksissa olevien kuluttajien tilanteiden eriytyminen. Taloutensa tasapainoon saaneet maksavat laskut ajoissa, mutta vaikeuksiin joutuneelle maksumuistutus ei auta, jos tilillä ei yksinkertaisesti ole rahaa.

Intrumin aineisto ei yksin pysty osoittamaan, miksi muistutettu lasku jäi maksamatta. Taustalla voi olla rahan puutteen lisäksi unohdus, puutteellinen laskutusosoite, epäonnistunut automaattinen maksu tai epäselvyys itse laskusta.

Perintätapauksia on enemmän, mutta niiden summat pienenivät

Kuluttajaperintään rekisteröityjen tapausten määrä jatkoi Intrumin mukaan kasvuaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä.

Perintään siirtyneiden laskujen yhteenlaskettu pääoma kuitenkin pieneni hieman. Perintään päätyi siis enemmän tapauksia, mutta yksittäiset summat olivat keskimäärin aikaisempaa pienempiä.

Pienen laskun päätyminen perintään voi olla huolestuttava signaali. Jos kuluttajalla ei ole mahdollisuutta maksaa edes vähäistä summaa, hänen taloudessaan ei välttämättä ole lainkaan puskuria yllättäville menoille.

"Se voi kertoa siitä, että pieniäkään laskuja ei ole varaa maksaa. Tämä voi viitata siihen, että nyt nähtävä maksukyvyn koheneminen voi kääntyä loppuvuonna laskuun. Toisaalta kyse voi olla myös unohduksista ja huolimattomuuden kasvusta laskujen maksussa", Lehessaari arvioi.

Pieni alkuperäinen lasku ei myöskään pysy saman suuruisena, jos sen hoitaminen viivästyy. Summaan voi kertyä viivästyskorkoa sekä lain sallimia muistutus-, perintä- ja mahdollisia oikeudenkäyntikuluja.

Kuluttajien maksukyky näyttää silti kohentuneen

Intrum mittaa kuluttajien maksukykyä myös sillä, kuinka suuri osa perintään siirtyneistä saatavista onnistutaan maksamaan.

Näiden perintäonnistumien perusteella maksukyky vahvistui vuoden 2026 alkupuolella. Myönteinen kehitys alkoi yhtiön aineistossa jo vuoden 2024 loppupuolella.

Mittari kuvaa kuitenkin vain Intrumin perinnässä olevien saatavien hoitamista. Se ei ole sama asia kuin koko väestön käytettävissä olevat tulot tai riippumaton arvio suomalaisten yleisestä taloudellisesta hyvinvoinnista.

Intrumin helmikuussa julkaisemassa pidemmän aikavälin analyysissa tarkasteltiin lähes 1,1 miljoonan vuosina 2021–2025 kuluttajaperintään rekisteröidyn henkilön maksukäyttäytymistä.

Vuonna 2025 perintään rekisteröityjen henkilöiden ja tapausten kokonaismäärät olivat pienemmät kuin vuonna 2021. Henkilöiden määrä väheni kuitenkin tapausten määrää enemmän, mikä viittaa maksuvaikeuksien kasautumiseen osalle kuluttajista.

Vuonna 2025 perintään rekisteröidyistä kuluttajista 34 prosentilla oli Intrumin määritelmän mukaan toistuvia maksuvaikeuksia. Vakavia maksuvaikeuksia oli 11 prosentilla.

Toistuvissa maksuvaikeuksissa oleva henkilö pystyi tekemään velkoihinsa joitakin suorituksia, mutta hänellä oli uuden velan siirtyessä perintään ennestään avoimia saatavia. Vakavassa ryhmässä aikaisempiin velkoihin ei ollut kyetty tekemään vuoden aikana lainkaan suorituksia.

Kuluttajien luottamus nousi mutta pysyi heikkona

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori nousi kesäkuussa arvoon -5,3. Toukokuussa lukema oli -10,5 ja huhtikuussa -12,5.

Kesäkuun tulos oli paras sitten helmikuun 2022. Luottamus oli tästä huolimatta edelleen heikompaa kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin, sillä indikaattorin pitkäaikainen keskiarvo on -2,9.

Kuluttajat suhtautuivat aiempaa valoisammin sekä oman taloutensa että Suomen talouden tulevaan kehitykseen. Tämänhetkinen oma talous arvioitiin kuitenkin edelleen hyvin heikoksi.

Kyselyssä 28 prosenttia arvioi oman taloutensa olevan huonompi kuin vuotta aikaisemmin ja 25 prosenttia parempi. Työssäkäyvien kokema henkilökohtainen työttömyyden tai lomautuksen uhka pysyi korkeana.

Myös kalliiden kestotavaroiden ostamista pidettiin edelleen hyvin epäedullisena. Kuluttajien parantunut luottamus ei siis vielä näy laajana haluna lisätä suuria hankintoja.

Korkojen nousu voi hidastaa kotitalouksien toipumista

Euroopan keskuspankki nosti kesäkuussa 2026 kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Talletuskorko nousi 2,25 prosenttiin, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,40 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,65 prosenttiin.

EKP perusteli päätöstä Lähi-idän sodan synnyttämillä energian hinnan ja inflaation paineilla. Pankki nosti euroalueen vuoden 2026 inflaatioennusteensa kolmeen prosenttiin.

Korkeammat markkinakorot eivät siirry kaikkiin kotitalouksiin samalla tavalla tai välittömästi. Vaikutus riippuu esimerkiksi asuntolainan viitekorosta, koron tarkistuspäivästä, lainamäärästä ja siitä, onko korko suojattu.

Velallisille korkeampi korkotaso voi kuitenkin viedä osan palkkojen ja muun ostovoiman vahvistumisesta. Samalla energia- ja ruokahintojen nousu voi kasvattaa välttämättömiä menoja.

EKP ei ole luvannut ennalta tulevaa korkopolkua, vaan ilmoittaa tekevänsä ratkaisut kokous kerrallaan talous- ja inflaatiotietojen perusteella.

Perintään siirtyminen ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää

Maksumuistutuksen tai perintätoimiston maksuvaatimuksen saaminen ei itsessään merkitse maksuhäiriömerkintää.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan perintä alkaa, kun lasku tai muu velka on erääntynyt eikä sitä ole maksettu. Vapaaehtoisen perinnän tavoitteena on saada velka hoidetuksi ilman tuomioistuinta ja ulosottoa.

Maksuhäiriömerkintä syntyy tavallisten kuluttajalaskujen kohdalla yleensä vasta, jos velkoja hakee saatavalle käräjäoikeudesta velkomustuomion. Merkintä voi syntyä myös ulosottovaiheessa.

Poikkeuksen voivat muodostaa tietyt kuluttajaluotot. Maksamaton kuluttajaluotto voi johtaa luotonantajan ilmoittamaan maksuhäiriömerkintään 60 päivän viivästyksen jälkeen, jos tästä mahdollisuudesta on kerrottu luottosopimuksessa ja kuluttajalle on lähetetty asianmukainen ennakkovaroitus.

Perintäkirjettä ei silti kannata jättää avaamatta sillä perusteella, ettei merkintää synny heti. Velka kasvaa ajan myötä, ja maksamisesta sopiminen on tavallisesti helpointa prosessin varhaisessa vaiheessa.

Perintä kasvattaa pienenkin laskun kustannuksia

Maksamatta jääneeseen laskuun kertyy viivästyskorkoa eräpäivän jälkeiseltä ajalta. Lisäksi velalliselta voidaan periä laissa rajattuja ja kohtuullisia perintäkuluja.

Oikeuspalveluviraston mukaan perintä etenee tavallisesti noin kahden viikon jaksoissa. Maksumuistutus voidaan lähettää kahden viikon kuluttua alkuperäisestä eräpäivästä, ja perintätoimiston ensimmäinen maksuvaatimus aikaisintaan noin neljän viikon kuluttua eräpäivästä.

Vuoden 2026 jälkipuoliskolla yleinen viivästyskorko on 9,5 prosenttia. Se muodostuu 2,5 prosentin viitekorosta ja korkolain seitsemän prosenttiyksikön lisäkorosta.

Viivästyskorko ei vielä kasvata muutaman kymmenen euron laskua nopeasti valtavaksi. Toistuvat perintäkirjeet ja oikeudelliseen perintään siirtyminen voivat kuitenkin lisätä kustannuksia suhteessa paljon alkuperäistä laskua enemmän.

Jos velka etenee käräjäoikeuteen ja ulosottoon, mukaan voi tulla perintäkulujen lisäksi oikeudenkäynti- ja ulosottomaksuja.

Yhteydenotto kannattaa tehdä ennen eräpäivää

Jos laskua ei pysty maksamaan eräpäivänä, KKV suosittelee ottamaan heti yhteyttä velkojaan.

Uudesta aikataulusta voidaan sopia esimerkiksi siirtämällä eräpäivää. Pidempään jatkuvissa vaikeuksissa voidaan neuvotella kuukausierien pienentämisestä, laina-ajan pidentämisestä, lyhennysvapaasta tai muusta maksusuunnitelmasta.

Sopimuksen pitää olla realistinen. Liian suuri kuukausierä voi siirtää ongelmaa vain muutamalla viikolla ja johtaa uuden suunnitelman rikkoutumiseen.

Maksamisesta voi neuvotella myös sen jälkeen, kun lasku on siirtynyt perintätoimistolle. Yhteydenottoa ei siksi ole liian myöhäistä tehdä heti ensimmäisen perintäkirjeen saavuttua.

Jos lasku on virheellinen, se pitää riitauttaa kirjallisesti perusteluineen. Perintäkirjettä ei pidä vain sivuuttaa, sillä perintäyhtiö ei muuten tiedä, että saatavan peruste tai määrä on kiistetty.

Yksittäinen unohtunut lasku ja jatkuva rahapula vaativat eri ratkaisut

Jos lasku on jäänyt maksamatta vahingossa ja rahaa on käytettävissä, asia kannattaa hoitaa viipymättä maksuohjeiden mukaisesti. Samalla on syytä tarkistaa, miksi lasku jäi huomaamatta.

Syynä voi olla vanhentunut sähköpostiosoite, e-laskun hyväksymättä jääminen, suoramaksun epäonnistuminen tai laskun päätyminen roskapostikansioon.

Toistuvissa maksuvaikeuksissa pelkkä muistutusjärjestelmä ei ratkaise ongelmaa. Silloin tarvitaan kokonaiskuva tuloista, välttämättömistä menoista ja kaikista avoimista veloista.

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista apua arjen talouteen, velkojen selvittämiseen ja mahdollisiin järjestelyihin.

Apua kannattaa hakea ennen kuin useat pienet laskut muuttuvat samanaikaisiksi maksusuunnitelmiksi, joita ei enää pysty noudattamaan.

Keskimääräinen koheneminen voi peittää suuret erot

Intrumin katsauksen tärkein viesti on kaksijakoinen.

Perinnässä olevat kuluttajat pystyvät keskimäärin hoitamaan saatavia aikaisempaa paremmin, ja kuluttajien odotukset tulevaisuudesta ovat kohentuneet. Tämä viittaa siihen, että elinkustannuskriisin vaikeimmasta vaiheesta on päästy ainakin osittain eteenpäin.

Samalla yhä useampi jo muistutettu lasku jatkaa perintään, perintätapausten määrä kasvaa ja perittävät summat pienenevät. Tämä kertoo ryhmästä, jolle pienikin lisälasku voi olla liikaa.

Kuluttajien luottamuskin on korkeimmillaan yli neljään vuoteen, mutta edelleen pitkäaikaista keskiarvoa heikompi. Korkojen ja inflaation uusi nousu voi lisäksi hidastaa ostovoiman palautumista.

Suomalaisten taloustilannetta ei siksi voi kuvata yhdellä sanalla paremmaksi tai huonommaksi. Keskimääräisen maksukyvyn vahvistuminen ja pienten laskujen lisääntyvä päätyminen perintään voivat olla totta samanaikaisesti.