viihde /
Eri mieltä oleva somekaveri voi ruokkia luovuuttasi – kokeile nämä 3 asiaa ennen poistamista
Ärsyttävän mielipiteen julkaisevan tuttavan poistaminen somesta voi tuntua helpottavalta. Samalla saatamme kuitenkin kaventaa omaa ajatteluympäristöämme ja menettää kitkan, joka pakottaa ideat kehittymään.
Sosiaalisen median algoritmeja syytetään usein kaikukammioista, joissa käyttäjä kohtaa yhä uudelleen omia näkemyksiään muistuttavaa sisältöä. Algoritmi ei kuitenkaan rakenna kuplaa yksin.
Piilotamme, mykistämme ja poistamme itse ihmisiä, joiden mielipiteet tuntuvat ärsyttäviltä. Jokainen tällainen valinta voi tehdä syötteestä miellyttävämmän, mutta samalla hieman kapeamman.
Psychology Todayssa luovuuden tutkija Jeff DeGraff arvioi, että tavallisen eriävän mielipiteen poistaminen voi heikentää luovaa ajattelua. Hänen keskeinen rajauksensa on tärkeä: erimielisyys ei ole sama asia kuin vihamielisyys, uhkailu, syrjintä tai häirintä.
Kaikukammio syntyy myös omista valinnoista
Facebookin, LinkedInin ja muiden palvelujen suosittelujärjestelmät oppivat siitä, mitä käyttäjä avaa, ohittaa ja piilottaa. Kun poistamme eri mieltä olevat ihmiset, annamme samalla algoritmille entistä selvemmän ohjeen näyttää vain tuttua sisältöä.
Miljoonien Facebook-käyttäjien uutisaltistusta tarkastellut tutkimus on osoittanut, että sekä algoritmit että käyttäjien omat valinnat vaikuttavat siihen, kuinka monipuolisia poliittisia näkemyksiä he kohtaavat.
Ongelma ei ole vain se, että kuplan sisällä olevat ajatukset voisivat olla vääriä. Ilman vastaväitteitä myös hyvä ajatus voi muuttua älyllisesti laiskaksi, koska sen heikkoja kohtia ei tarvitse perustella.
Luovuus tarvitsee rakentavaa vastarintaa
DeGraff käyttää politiikasta tuttua käsitettä uskollinen oppositio. Sillä tarkoitetaan ihmistä, joka vastustaa näkemystä voimakkaasti mutta ei muutu henkilökohtaiseksi viholliseksi.
Luovat ratkaisut syntyvät usein, kun kaksi keskenään kilpailevaa ideaa joutuu törmäyskurssille. Molempien oletuksia koetellaan, ja niiden väliin voi löytyä kolmas vaihtoehto, jota kumpikaan osapuoli ei aluksi nähnyt.
Psykologi Charlan Nemethin työ on tuonut esiin vähemmistönäkökulmien yhteyden laajempaan vaihtoehtojen etsimiseen. Eriävä mielipide ei välttämättä saa ihmistä hyväksymään vastapuolen kantaa, mutta se voi pakottaa hänet tutkimaan useampia mahdollisuuksia.
Samalla on syytä välttää liian yksinkertaista johtopäätöstä. Luovuuden vuoksi ei tarvitse pitää omassa syötteessä ihmistä, joka loukkaa, uhkaa tai kuluttaa jatkuvasti voimavaroja. Rajojen asettaminen voi olla täysin perusteltua.
1. Erota erimielisyys vahingollisesta käytöksestä
Ensimmäinen kysymys on, ärsyttääkö ihmisen näkemys vai rikkooko hänen toimintansa turvallisia rajoja. Tavallinen poliittinen, teknologinen tai elämäntapaan liittyvä erimielisyys on eri asia kuin häirintä, rasismi, uhkailu tai hyväksikäyttö.
Jos keskustelu on vahingollista, yhteyden katkaisemista ei tarvitse perustella luovuuden näkökulmasta. Jos kyse on asiallisesta mutta epämukavasta mielipiteestä, kohtaaminen voi vielä tarjota ajattelulle hyödyllistä vastusta.
2. Kysy ennen kuin ryhdyt väittelemään
DeGraff suosittelee aloittamaan yhdellä aidolla kysymyksellä: mikä sai toisen näkemään asian juuri tällä tavalla? Kysymys ei tarkoita hyväksymistä, vaan yritystä löytää väitteen taustalla oleva kokemus tai oletus.
Kun tavoite ei ole välitön voitto, keskustelussa voi huomata poikkeuksia ja heikkoja kohtia molempien perusteluissa. Joskus oma kanta vahvistuu, joskus se tarkentuu ja joskus sitä joutuu muuttamaan.
3. Testaa ensin omaa kantaasi
Erimielisyyteen lähdetään helposti etsimällä tilastoa tai artikkelia, joka viimein saisi vastapuolen myöntämään tappionsa. Ihmisen päättely ei kuitenkaan toimi aina puolueettoman tuomarin tavoin, vaan tulkitsemme tietoa aiempien uskomustemme kautta.
Hyödyllisempi kysymys voi olla se, mitä kohtaaminen paljastaa omasta ajattelusta. Pystyykö oma väite vastaamaan kritiikkiin, perustuuko se luotettavaan tietoon ja onko siinä tilanteita, joissa se ei päde?
Poistaminen saa silti olla oikea ratkaisu
Psychology Today ei väitä, että jokainen tuttava pitäisi säilyttää kaverilistalla. Henkinen hyvinvointi ja omat rajat ovat tärkeämpiä kuin velvollisuus ylläpitää loputonta väittelyä.
Ennen asiallisen erimielisen poistamista kannattaa silti huomata, mitä muuta samalla katoaa. Vastakkaisen mielipiteen arvo ei aina ole siinä, että se olisi oikea, vaan siinä, että se pakottaa oman näkemyksen perustelemaan olemassaolonsa.