Joka toinen suomalainen vähentäisi yritystukia – tärkeimmät perusteet ovat työpaikat ja huoltovarmuus

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä 50 prosenttia suomalaisista oli valmis vähentämään yritystukien määrää ainakin jonkin verran. Suurinta karsintahalukkuus oli vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajien keskuudessa.

Joka toinen suomalainen vähentäisi yritystukien määrää ainakin jonkin verran. Yritystukien kasvattamista kannattaa sen sijaan alle joka kymmenes.

Tulos käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön eli KAKS:n Ilmapuntari-tutkimuksesta, jossa selvitettiin täysi-ikäisten suomalaisten suhtautumista yritystukiin.

Kyselyssä vastaajille kerrottiin taustaksi, että Suomessa jaetaan vuosittain noin neljä miljardia euroa yritystukia ja että suuri osa tuista toteutetaan verotukina. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, pitäisikö tukien määrää lisätä, vähentää vai säilyttää nykyisellään.

Puolet vähentäisi tukia

Vastaajista 31 prosenttia vähentäisi yritystukia jonkin verran ja 19 prosenttia paljon. Yritystukien vähentämistä kannatti siten yhteensä tasan 50 prosenttia vastaajista.

Nykyisen tukitason säilyttäisi 27 prosenttia. Tukia lisäisi jonkin verran seitsemän prosenttia ja paljon kaksi prosenttia. Kysymykseen ei osannut ottaa kantaa 14 prosenttia vastaajista.

Tulos kertoo yritystukien karsimisen saavan selvästi enemmän kannatusta kuin tukien kasvattamisen. Samalla vain kuusi prosenttia ilmoitti toisessa kysymyksessä, ettei yritystuille ole yhtäkään hyvää perustelua.

Suomalaisten suhtautuminen ei siis näyttäydy yritystukien täydellisenä vastustamisena. Moni hyväksyy tuet tietyissä tilanteissa, mutta pitää nykyistä kokonaismäärää liian suurena.

Miehet karsisivat tukia naisia useammin

Miesten ja naisten näkemyksissä näkyi selvä ero. Miehistä 56 prosenttia vähentäisi yritystukia, kun naisista samalla kannalla oli 45 prosenttia.

Myös ikä vaikutti vastauksiin. Nuorimmassa, 18–30-vuotiaiden ryhmässä tukia vähentäisi 35 prosenttia. Yli 70-vuotiaista vähentämisen kannalla oli jo 59 prosenttia.

Korkeakoulutettujen keskuudessa yritystukien vähentämistä kannatti 57 prosenttia. Peruskoulutuksen saaneista samalla kannalla oli 41 prosenttia.

Ammattiryhmistä karsimista kannattivat voimakkaimmin yrittäjät ja eläkeläiset. Molemmissa ryhmissä tukia vähentäisi 60 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä vähentämistä kannatti 58 prosenttia.

Työntekijöiden näkemykset poikkesivat tästä. Heistä 39 prosenttia säilyttäisi yritystuet nykyisellään, kun vähentämistä kannatti yhteensä 38 prosenttia.

Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat karsisivat eniten

Puoluekanta jakoi vastaajia selvästi. Vasemmistoliiton kannattajista 63 prosenttia vähentäisi yritystukia ainakin jonkin verran. SDP:n tukijoista tätä mieltä oli 61 prosenttia.

Vihreiden kannattajista vähentämistä tuki 50 prosenttia ja keskustan kannattajista 43 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista yritystukia vähentäisi 44 prosenttia.

Perussuomalaisten kannattajien joukossa vähentämisen kannatus jäi 37 prosenttiin. Heistä peräti 47 prosenttia säilyttäisi yritystuet nykyisellä tasolla, mikä oli puolueiden kannattajaryhmistä suurin osuus.

Hallituspuolueiden kannattajista yritystukia vähentäisi yhteensä 43 prosenttia. Oppositiopuolueiden kannattajien keskuudessa osuus nousi 57 prosenttiin.

Työpaikat ovat hyväksytyin peruste yritystuille

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin valitsemaan enintään kolme parasta perustetta yritystukien myöntämiselle. Selvästi suosituimmaksi nousi työpaikkojen säilyttäminen Suomessa.

Työpaikkojen turvaamisen valitsi 57 prosenttia vastaajista. Suomen huoltovarmuuden turvaamista piti tärkeänä perusteena 50 prosenttia.

Suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisen nosti kolmen tärkeimmän syyn joukkoon 35 prosenttia. Talouskasvun edistämisen valitsi 32 prosenttia ja alueellisen kehityksen sekä elinvoiman vahvistamisen 30 prosenttia.

Innovaatioiden edistämistä piti yhtenä parhaista perusteista 20 prosenttia ja vihreän siirtymän edistämistä 17 prosenttia. Energiainvestointien vahvistamisen valitsi vain seitsemän prosenttia.

Naiset painottavat työpaikkoja

Työpaikkojen säilyttäminen korostui erityisen voimakkaasti naisten vastauksissa. Naisista 68 prosenttia nosti työpaikat yritystukien tärkeimpien perustelujen joukkoon, kun miehistä näin teki 46 prosenttia.

Miehet puolestaan painottivat naisia useammin innovaatioiden edistämistä. Miehistä sen valitsi 25 prosenttia ja naisista 15 prosenttia.

Huoltovarmuuden kohdalla sukupuolten näkemykset olivat lähes yhteneväiset. Naisista perusteen valitsi 49 prosenttia ja miehistä 50 prosenttia.

Puolueet perustelevat tukia eri tavoin

Hallituspuolueiden kannattajat korostivat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja talouskasvua. Kansainvälisen kilpailukyvyn valitsi hallituspuolueiden tukijoista 49 prosenttia, mutta oppositiopuolueiden kannattajista vain 27 prosenttia.

Talouskasvun edistämistä piti tärkeänä 46 prosenttia hallituspuolueiden kannattajista. Opposition tukijoiden vastaava osuus oli 24 prosenttia.

Oppositiopuolueiden kannattajat painottivat puolestaan työpaikkojen säilyttämistä, alueellista kehitystä ja vihreää siirtymää. Työpaikat valitsi opposition tukijoista 60 prosenttia ja hallituspuolueiden kannattajista 52 prosenttia.

Puoluekohtaisissa tuloksissa keskustan kannattajista peräti 69 prosenttia piti huoltovarmuutta yhtenä parhaista perusteista yritystuille. Vihreiden kannattajista 46 prosenttia nosti esiin vihreän siirtymän, kun kokoomuksen tukijoista näin teki 11 prosenttia ja perussuomalaisten tukijoista yhdeksän prosenttia.

Yritystuet hyväksytään vain selkeää hyötyä vastaan

KAKS:n kyselyn perusteella suomalaiset eivät suhtaudu yritystukiin yksiselitteisen kielteisesti. Tukien hyväksyttävyys näyttää kuitenkin olevan vahvasti sidoksissa siihen, voidaanko niillä osoittaa olevan konkreettista hyötyä Suomelle.

Työpaikkojen ja huoltovarmuuden vahva asema kertoo, että tukia perustellaan mieluiten suorilla yhteiskunnallisilla vaikutuksilla. Abstraktimmiksi tai pidemmän aikavälin tavoitteiksi koetut energiainvestoinnit, innovaatiot ja vihreä siirtymä eivät saaneet yhtä laajaa kannatusta.

Tutkimuksen toteutti Verian Gallup Kanavalla 1.–4. kesäkuuta 2026. Kyselyyn vastasi 1 027 täysi-ikäistä suomalaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.