Keskuskauppakamari haluaa uudistaa perintöverotuksen Ruotsin mallilla – valtiolle vero tuo yli miljardin

Keskuskauppakamari katsoo, että Ruotsin perintö- ja lahjaverouudistus voisi vahvistaa myös Suomessa yritysten investointeja ja kotimaista omistajuutta. Ruotsissa verosta luovuttiin vuodenvaihteessa 2004–2005, mutta mallin siirtäminen Suomeen ei olisi yksinkertainen veronalennus: nykyinen vero tuo valtiolle vuosittain noin miljardin euron tulot.

Suomen pitäisi ottaa oppia Ruotsista ja uudistaa perintö- ja lahjaverotustaan tavalla, joka tukee yritysten kasvua, kotimaista omistajuutta ja sukupolvenvaihdoksia.

Näin esittää Keskuskauppakamari 14. heinäkuuta julkaisemassaan tiedotteessa. Järjestö viittaa Ruotsiin, jossa perintö- ja lahjavero poistettiin vuodenvaihteessa 2004–2005.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan kansainväliset kokemukset jäävät Suomen verokeskustelussa liian vähälle huomiolle.

"Ruotsi luopui perintö- ja lahjaverosta jo vuosikymmenten takaa, ja vaikutukset ovat olleet myönteiset yritysten kasvuun ja omistajuuden säilymiseen. Ei ole mitään syytä, miksei vastaava kehitys olisi mahdollinen myös Suomessa", Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

Keskuskauppakamari ei kuitenkaan kuvaa lyhyessä tiedotteessaan tarkkaa suomalaista veromallia. Siitä ei käy ilmi, pitäisikö perintö- ja lahjavero poistaa kokonaan, korvata toisella verolla vai rajata uudistus esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdoksiin.

Tällä erolla on suuri merkitys. Perintöveron poistaminen ilman korvaavaa veroa olisi aivan toisenlainen ratkaisu kuin järjestelmä, jossa verotus siirtyisi perinnön vastaanottamisesta omaisuuden myöhempään myyntiin.

Ruotsi poisti perintö- ja lahjaveron vuodenvaihteessa 2004–2005

Ruotsissa oli pitkään progressiivinen perintö- ja lahjavero, jonka taso riippui omaisuuden arvosta ja perillisen sukulaisuussuhteesta.

Veroa arvosteltiin muun muassa vaikeasta ennakoitavuudesta, verosuunnittelumahdollisuuksista ja perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa syntyvistä maksuvaikeuksista.

Ruotsalaisissa selvityksissä havaittiin myös, että vero tuotti valtiolle verrattain vähän suhteessa siihen liittyneisiin hallinnollisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Varakkaimmilla kotitalouksilla oli muita paremmat mahdollisuudet suunnitella omistustensa siirtoa etukäteen, kun taas asuntoon tai perheyritykseen sidottua omaisuutta perineet saattoivat joutua maksamaan veron ilman käytettävissä olevaa käteistä.

Ruotsi poisti veron lopulta vuoden 2004 lopussa. Käytännössä perinnön tai lahjan vastaanottamisesta ei sen jälkeen ole maksettu erillistä perintö- tai lahjaveroa.

Poistaminen ei kuitenkaan tarkoittanut, että perittyyn omaisuuteen liittyvä arvonnousu olisi muuttunut aina verovapaaksi.

Ruotsin mallissa vanha hankintahinta siirtyy perilliselle

Ruotsissa perinnöksi tai lahjaksi saatujen osakkeiden vastaanottamisesta ei synny välitöntä luovutusvoittoveroa.

Perillinen ottaa kuitenkin lähtökohtaisesti vastuulleen aikaisemman omistajan verotukselliset arvot. Osakkeiden alkuperäinen hankintameno ja muut niihin liittyvät verotiedot siirtyvät uudelle omistajalle.

Jos perillinen myöhemmin myy osakkeet, luovutusvoitto voidaan laskea vanhan hankintahinnan perusteella. Vero ei siten välttämättä katoa kokonaan, vaan sen maksaminen lykkääntyy siihen asti, kun omaisuus muutetaan rahaksi.

Esimerkiksi pitkään omistetun yrityksen osakkeiden alkuperäinen hankintahinta voi olla hyvin pieni suhteessa niiden myyntihintaan. Tällöin myöhemmin realisoituva verotettava voitto voi olla suuri.

Järjestelmän etuna on, ettei perillisen tarvitse välttämättä hankkia käteistä heti omistajan kuoleman jälkeen. Haittapuolena on, että verotus voi lykkääntyä vuosikymmeniksi tai jäädä kokonaan toteutumatta, jos omaisuutta ei koskaan myydä.

Tuore tutkimus yhdistää veron poistamisen yritysten kasvuun

Keskuskauppakamarin ulostulon taustalla on keväällä 2026 julkaistu ruotsalainen tutkimus, jossa tarkasteltiin perintö- ja lahjaveron poistamisen vaikutuksia yksityisiin yrityksiin.

Stockholm School of Economicsin tiedotteen mukaan tutkimusaineistossa oli noin 37 000 yritystä. Niiden taloudellista kehitystä verrattiin kolmen vuoden ajalta ennen veron poistamista ja kolmen vuoden ajalta sen jälkeen.

Tutkijat vertasivat yrityksiä, joiden omistajilla oli lapsia, yrityksiin, joiden omistajat olivat lapsettomia. Lapsia käytettiin merkkinä siitä, että omistajalla saattoi olla mahdollinen perheensisäinen seuraaja.

Veron poistamisen jälkeen mahdollisen perillisen omistamat yritykset kasvattivat vertailuryhmää enemmän liikevaihtoaan, tulostaan ja varallisuuttaan. Niiden investoinnit lisääntyivät ja yhteisöveron maksut kasvoivat.

Tutkimuksen tulkinnan mukaan perintöveron uhka oli voinut saada omistajat säilyttämään yrityksissä vähemmän pääomaa tai valmistautumaan tulevaan verolaskuun tavalla, joka rajoitti investointeja.

Kun vero poistui, yritykseen voitiin jättää enemmän voittoja kasvua varten.

Tutkimus ei todista kaikkien vaikutusten olleen myönteisiä

Ruotsalaistutkimus tarjoaa kiinnostavaa näyttöä yritysten käyttäytymisestä, mutta sen perusteella ei voi päätellä perintöveron poistamisen kaikkia vaikutuksia koko kansantalouteen.

Tutkimuksessa omistajan lapsia käytettiin mahdollisen sukupolvenvaihdoksen mittarina. Kaikki lapset eivät jatka vanhempiensa yritystä, ja myös lapsettomalla yrittäjällä voi olla yritykselle ennalta suunniteltu seuraaja.

Tarkastelu ulottui vain muutaman vuoden päähän uudistuksesta. Pitkän aikavälin vaikutukset yritysten elinkaareen, omistuksen keskittymiseen, varallisuuseroihin ja julkisiin verotuloihin voivat olla erilaisia.

Kyseessä on tutkimusryhmän white paper eli tutkimuksellinen työpaperi. Se vahvistaa näyttöä yritysvaikutuksista, mutta ei yksin ratkaise sitä, olisiko samanlainen uudistus Suomelle kokonaisuutena hyödyllinen.

Ruotsin talous muuttui 2000-luvulla monella muullakin tavalla. Perintöveron lisäksi maassa poistettiin myöhemmin varallisuusvero, yritys- ja pääomaverotusta muutettiin ja rahoitusmarkkinoita kehitettiin.

Ruotsin yritysten kasvua ei siksi voida kokonaisuudessaan selittää yhdellä veromuutoksella.

Suomessa perintövero tuo valtiolle yli miljardin euroa

Suomen vuoden 2026 talousarviossa perintö- ja lahjaveron tuotoksi arvioidaan noin 1,03 miljardia euroa.

Summa on valtiontaloudessa merkittävä. Se vastaa esimerkiksi useiden keskisuurten hallinnonalojen vuosittaisia menoja.

Perintö- ja lahjaveron poistaminen ilman korvaavia toimia kasvattaisi siten julkisen talouden alijäämää tai edellyttäisi muiden verojen korottamista ja menojen leikkaamista.

Veron poistamisen kannattajat arvioivat, että osa menetyksestä palautuisi ajan myötä yhteisöverona, pääomatuloverona, investointeina ja talouskasvuna.

Ruotsalaistutkimuksessa yritysten yhteisöveromaksut todella lisääntyivät suhteessa vertailuryhmään. Sen perusteella ei kuitenkaan voida laskea, kuinka suuri osa yli miljardin euron suomalaisesta verotuotosta palautuisi muihin veropohjiin.

Verouudistuksen vaikutusarviossa pitäisi siksi tarkastella sekä suoraa verotuoton menetystä että käyttäytymisen kautta syntyviä mahdollisia lisätuloja.

Suomen verotusta kevennettiin jo vuoden 2026 alussa

Suomen perintö- ja lahjaverotus muuttui vuoden 2026 alussa, vaikka varsinaista Ruotsin mallia ei otettu käyttöön.

Perintöveron alaraja nousi 20 000 eurosta 30 000 euroon. Jos henkilön oma perintöosuus jää alle 30 000 euron, siitä ei määrätä perintöveroa.

Lahjaverotuksen alaraja nousi puolestaan 5 000 eurosta 7 500 euroon. Samalta lahjanantajalta voi siten saada kolmen vuoden aikana enintään 7 499 euroa ilman lahjaveroa.

Myös maksamatta jääneen perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennettiin. Viivästyskorko muodostuu nyt Suomen Pankin vahvistamasta viitekorosta ja kahden prosenttiyksikön lisästä.

Muutokset kevensivät erityisesti pienten perintöjen ja lahjojen verotusta. Ne eivät kuitenkaan ratkaise sellaista tilannetta, jossa perintö koostuu arvokkaasta mutta heikosti rahaksi muutettavasta yrityksestä tai kiinteistöstä.

Sadantuhannen euron perinnöstä maksetaan läheiselle 8 000 euroa veroa

Perintöveron määrä riippuu perinnön arvosta ja perillisen suhteesta vainajaan.

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat muun muassa lapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat sekä puoliso. Vuoden 2026 asteikolla vanhemmalta saatu 100 000 euron perintö aiheuttaa 8 000 euron veron ennen mahdollisia vähennyksiä.

Vanhemmalta saadun 500 000 euron perinnön vero on vastaavasti 69 000 euroa.

Toisessa veroluokassa verotus on selvästi ankarampaa. Siihen kuuluvat esimerkiksi sisarukset, sedät, tädit, serkut, ystävät ja muut perheen ulkopuoliset henkilöt.

Perintöveroa ei yleensä makseta kuolinpesän koko arvosta yhtenä summana, vaan jokainen perillinen maksaa veroa omasta osuudestaan.

Yrityksille on jo olemassa sukupolvenvaihdoshuojennus

Suomen nykyinen järjestelmä tunnistaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvän rahoitusongelman.

Perintö- tai lahjaveroon voidaan myöntää sukupolvenvaihdoshuojennus, jos laissa säädetyt omistusosuuteen ja yritystoiminnan jatkamiseen liittyvät ehdot täyttyvät.

Valtion vuoden 2026 talousarviossa sukupolvenvaihdoshuojennuksen arvioitu verotuki on noin 180 miljoonaa euroa.

Huojennus voi alentaa yritysvarallisuuden perusteella maksettavaa veroa huomattavasti ja mahdollistaa tavallista pidemmän maksuajan.

Järjestelmän arvostelijoiden mukaan ehdot ovat silti monimutkaisia, epävarmoja ja epätasapuolisia. Huojennuksen saaminen voi riippua yhtiörakenteesta, omaisuuden laadusta, perillisen omistusosuudesta ja siitä, katsotaanko hänen jatkavan yritystoimintaa.

Toisaalta huojennus tarkoittaa, ettei suomalaisen perheyrityksen sukupolvenvaihdosta veroteta samalla tavalla kuin tavallisen sijoitusvarallisuuden perimistä.

Veron kannattajat korostavat tasa-arvoa ja julkisia tuloja

Perintöveron poistamista vastustetaan ennen kaikkea varallisuuserojen ja verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Perintö ei perustu saajan omaan työhön tai sijoituspäätökseen. Suuret perinnöt voivat vahvistaa sukupolvien välisiä varallisuuseroja ja vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisillä on ostaa asunto, sijoittaa tai ryhtyä yrittäjäksi.

OECD:n vuonna 2021 julkaistun vertailun mukaan hyvin suunniteltu perintövero voi vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa ja vähentää varallisuuden keskittymistä.

OECD katsoo, että perintöveron tehokkuushaitat voivat olla pienempiä kuin monien vaihtoehtoisten varallisuusverojen. Perinnön verottaminen kerran omistajanvaihdoksen yhteydessä on hallinnollisesti helpompaa kuin kaiken nettovarallisuuden vuosittainen arvostaminen.

Järjestö suosittelee erityisesti perilliskohtaista mallia, jossa vero määräytyy sen perusteella, kuinka paljon kukin henkilö saa. Suomen järjestelmä toimii jo pääosin tällä periaatteella.

OECD kuitenkin painottaa, että veropohjan pitäisi olla laaja, verovapaiden rajojen riittävän korkeita ja kaikkein suurimpiin perintöihin sovellettavan verotuksen aidosti progressiivista.

Perintöverolla on myös taloudellisia haittoja

Perintöveron kannattaminen oikeudenmukaisuuden perusteella ei tarkoita, ettei verolla olisi taloudellisia haittavaikutuksia.

Etlan vuonna 2025 julkaisema kirjallisuuskatsaus kokoaa tutkimuksia, joiden mukaan vero voi vaikuttaa säästämiseen, sijoittamiseen, muuttamiseen, yritysten myynteihin ja verosuunnitteluun.

Erityisesti hyvin varakkaat henkilöt voivat muuttaa maahan, jossa perintöjä verotetaan kevyemmin. Varallisuutta voidaan myös siirtää elinaikana erilaisilla järjestelyillä tai sijoittaa omaisuuteen, jonka arvostus on verotuksessa edullinen.

Perheyrityksessä vero voi muodostaa maksuvelvollisuuden aikana, jolloin yrityksen osakkeita ei haluta tai pystytä myymään. Veron maksamiseksi voidaan joutua nostamaan yhtiöstä varoja, ottamaan velkaa tai myymään osa omistuksesta.

Tutkimuksissa perintöveron on havaittu joissakin tilanteissa lisäävän perittyjen yritysten myyntien todennäköisyyttä sekä vähentävän niiden investointeja.

Vaikutukset riippuvat kuitenkin veron tasosta, yrityshuojennuksista, maksuajoista ja mahdollisuudesta lykätä veroa. Kaikki perintöverojärjestelmät eivät aiheuta samanlaisia ongelmia.

Veron poistaminen voisi lisätä varallisuuden keskittymistä

Ruotsin mallin merkittävin tulonjakovaikutus on, että omaisuus voi siirtyä sukupolvelta toiselle ilman välitöntä veroa.

Jos perittyjä yritysosakkeita tai kiinteistöjä ei myydä, niiden aiempaan arvonnousuun kohdistuva luovutusvoittovero lykkääntyy. Omistus ja sen tuottamat osingot, vuokrat tai muu tuotto voivat silti säilyä suvussa.

Tämä voi vahvistaa pitkäjänteistä omistajuutta ja estää tarpeettomia yritysmyyntejä.

Sama ominaisuus voi kuitenkin kasvattaa varallisuuseroja. Suurten omaisuuksien haltijat saavat pitää koko perinnön sijoitettuna, kun taas ilman perintöä olevat kartuttavat varallisuuttaan verotetuista palkkatuloista.

Ruotsin kokemuksia arvioitaessa on siksi erotettava kaksi kysymystä toisistaan: auttoiko veron poistaminen perheyrityksiä ja oliko uudistus koko yhteiskunnan tulonjaon kannalta oikeudenmukainen.

Ensimmäiseen kysymykseen uusi ruotsalaistutkimus antaa myönteistä näyttöä. Jälkimmäiseen se ei vastaa.

Vaihtoehtona voisi olla veron lykkääminen myyntihetkeen

Perintöverokeskustelua ei tarvitse rajata nykyjärjestelmän säilyttämiseen tai veron täydelliseen poistamiseen.

Yksi vaihtoehto olisi siirtää verotusta Ruotsin tavoin myöhempään myyntihetkeen. Perillinen saisi omaisuuden ilman välitöntä veroa mutta ottaisi vastuulleen vainajan vanhan hankintahinnan.

Ratkaisu helpottaisi käteisvarojen puutetta yrityksissä ja kiinteistöissä. Se voisi kuitenkin lykätä verotuloja hyvin pitkälle tulevaisuuteen ja kasvattaa hallinnollista tarvetta säilyttää jopa vuosikymmenten takaisia hankintatietoja.

Toinen vaihtoehto olisi säilyttää perintövero mutta pidentää maksuaikoja ja helpottaa veron lykkäämistä siihen asti, kun perittyä omaisuutta myydään.

Kolmas malli olisi nostaa verovapaita rajoja edelleen ja kohdistaa vero nykyistä selvemmin suuriin perintöihin.

Yritysten sukupolvenvaihdoksia voitaisiin puolestaan helpottaa erikseen ilman, että kaikkien sijoitusasuntojen, arvopapereiden ja muun varallisuuden perintöverosta luovuttaisiin.

Keskuskauppakamari korostaa kotimaisen pääoman merkitystä

Keskuskauppakamarin mukaan Suomen ongelmana on pääoman vähyys. Järjestö katsoo, ettei verotuksen pitäisi ohjata yrityksiin sitoutuneita varoja veronmaksuun tai ulkomaille.

"Suomi on pääomaköyhä maa, jossa jokainen investoitu euro on tärkeä. Verotus ei saa ohjata pääomia pois yritystoiminnasta tai pahimmillaan maan rajojen ulkopuolelle", Romakkaniemi sanoo.

Näkemys heijastaa elinkeinoelämän pitkäaikaista huolta siitä, että suomalaiset yritykset jäävät pieniksi, niiden kasvurahoitus on niukkaa ja onnistuneita yhtiöitä myydään liian aikaisin ulkomaille.

Perintöveron poistaminen voisi helpottaa joidenkin yritysten omistuksen säilymistä Suomessa. Kotimainen omistaja ei kuitenkaan automaattisesti ole yritykselle paras mahdollinen omistaja, eikä perheenjäsen välttämättä ole pätevin jatkaja.

OECD on huomauttanut, että yritysten erityisen voimakkaat perintöverohuojennukset voivat sitoa pääomaa vähemmän tuottaviin yrityksiin ja suosia perillisiä ulkopuolisia yrittäjiä kohtaan.

Veromallin pitäisi siten helpottaa elinkelpoisten yritysten jatkamista ilman, että se säilyttää heikosti johdettuja omistusrakenteita pelkästään sukulaisuuden perusteella.

Ruotsin kokemuksesta ei seuraa yhtä ainoaa johtopäätöstä

Ruotsi osoittaa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio voi toimia ilman perintö- ja lahjaveroa.

Tuore tutkimus viittaa siihen, että veron poistaminen vahvisti mahdollisen perhejatkajan omistamien yritysten kasvua, investointeja ja yhteisöveron maksuja.

Ruotsin esimerkki ei kuitenkaan osoita, että uudistus voitaisiin kopioida Suomeen ilman muita veromuutoksia tai julkisen talouden vaikutuksia.

Suomessa perintö- ja lahjaveron arvioidaan tuottavan vuonna 2026 yli miljardi euroa. Poistaminen hyödyttäisi euromääräisesti eniten suuria perintöjä saavia, ellei uudistukseen yhdistettäisi myöhemmin realisoituvaa luovutusvoittoveroa tai muuta korvaavaa verotusta.

Keskuskauppakamarin vaatimus avaa siksi laajemman keskustelun kuin tiedotteen otsikko antaa ymmärtää.

Ratkaistavana ei ole vain se, pitäisikö perintöveroa alentaa. Päätettäväksi tulisi samalla, milloin perittyä varallisuutta verotetaan, kuka veron maksaa, miten yritysten sukupolvenvaihdokset turvataan ja mistä valtio saa uudistuksen jälkeen puuttuvat tulot.