18 pientä päivittäistä tapaa, jotka voivat terävöittää ajattelua

Älykkyys ei kasva yhdessä yössä, eikä yksittäinen temppu tee ihmisestä nerokasta. Pienet päivittäiset tavat voivat kuitenkin vahvistaa ajattelua, oppimista, itsearviointia ja kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista.

Moni haluaisi kehittää ajatteluaan, mutta kuvittelee sen vaativan raskaita kirjoja, pitkiä kursseja tai tuntikausien harjoittelua.

YourTangossa julkaistussa kirjoituksessa lääkäri Akshad Singi esittelee 18 pientä tapaa, joita voi harjoittaa vain muutaman minuutin päivässä.

Kirjoituksen otsikossa puhutaan älykkyyden merkittävästä kasvattamisesta, mutta lupausta kannattaa tulkita maltillisesti. Tavat eivät nosta mitattua älykkyysosamäärää nopeasti, vaan voivat tukea esimerkiksi tiedon käsittelyä, uteliaisuutta, luovuutta, päätöksentekoa ja oman ajattelun arviointia.

1. Varaa kymmenen minuuttia pelkälle ajattelulle

Arki täyttyy helposti työstä, puhelimesta, viesteistä ja jatkuvasta ulkoisesta ärsyketulvasta. Sen keskellä omille ajatuksille jää yllättävän vähän tilaa.

Singi suosittelee varaamaan päivittäin kymmenen minuuttia, jolloin ei selata puhelinta eikä yritetä suorittaa mitään näkyvää tehtävää.

Ajan voi käyttää esimerkiksi päivän aikana opittujen asioiden pohtimiseen, oman ongelman jäsentämiseen tai sen miettimiseen, miksi jokin tilanne herätti voimakkaan reaktion.

Ajattelu muuttuu hyödyllisemmäksi, kun se ei ole pelkkää murehtimista vaan pyrkimystä muodostaa kokemuksista uusia havaintoja.

2. Opettele tunnistamaan ajattelun vinoumia

Ihminen ei tee päätöksiä täysin puolueettomasti. Ajattelua ohjaavat erilaiset vinoumat, joiden vuoksi huomaamme helpommin omia käsityksiämme tukevat tiedot ja tulkitsemme tilanteita aiempien odotusten kautta.

Yksi hyödyllinen harjoitus on tutustua säännöllisesti yhteen ajattelun vinoumaan ja etsiä siitä esimerkkejä omasta elämästä.

Esimerkiksi vahvistusharha voi saada ihmisen etsimään vain tietoa, joka tukee hänen valmista mielipidettään. Uponneiden kustannusten harha puolestaan voi pitää hänet kiinni huonossa valinnassa vain siksi, että siihen on jo käytetty aikaa tai rahaa.

Vinoumien tunteminen ei poista niitä kokonaan, mutta se voi auttaa pysähtymään ennen liian nopeaa johtopäätöstä.

3. Suhtaudu virheisiin oppimisen paikkoina

Moni yrittää puolustaa omaa kantaansa vielä senkin jälkeen, kun huomaa olleensa väärässä. Virheen myöntäminen voi tuntua uhkalta omalle pätevyydelle tai asemalle.

Singi kehottaa suhtautumaan virheeseen mahdollisuutena tarkistaa oma ajattelutapa.

Tärkeää ei ole iloita epäonnistumisesta itsestään, vaan huomata, mitä virhe paljastaa. Ehkä päätös perustui puutteelliseen tietoon, väärään oletukseen tai liian nopeaan tunteeseen.

Virheen rehellinen analysointi vähentää riskiä, että sama ajattelumalli toistuu myöhemmin.

4. Kirjoita jotakin joka päivä

Kirjoittaminen pakottaa muuttamaan epämääräiset ajatukset ymmärrettäviksi lauseiksi.

Kun asia pitää selittää kirjallisesti, ihminen huomaa nopeasti, mitä hän todella ymmärtää ja missä kohdassa ajatus on vielä keskeneräinen.

Päivittäisen harjoituksen ei tarvitse olla pitkä. Muutama lause päivän tärkeimmästä havainnosta, ongelmasta tai opitusta asiasta voi riittää.

Kirjoittaminen harjoittaa myös monimutkaisten asioiden yksinkertaistamista ilman, että niiden olennainen sisältö katoaa.

5. Älä luota ensimmäiseen ajatukseen stressitilanteessa

Stressissä mieleen nouseva ensimmäinen tulkinta voi tuntua täysin loogiselta, vaikka sitä ohjaisivat pelko, suuttumus tai häpeä.

Singi suosittelee ottamaan vaikeassa tilanteessa pienen aikalisän ennen päätöstä tai vastausta.

Ensimmäisen ajatuksen voi kirjata mielessään ylös, mutta sen rinnalle kannattaa etsiä ainakin yksi vaihtoehtoinen selitys.

Esimerkiksi vastaamatta jäänyt viesti ei välttämättä tarkoita torjuntaa. Toinen voi olla kiireinen, väsynyt tai yksinkertaisesti unohtanut vastata.

6. Käytä rajoitteita luovuuden apuna

Ajan, rahan tai välineiden puute nähdään usein esteenä. Toisinaan rajoite voi kuitenkin pakottaa etsimään tehokkaamman tai luovemman ratkaisun.

Jos käytettävissä on vain puoli tuntia, tehtävä pitää ehkä jakaa pienempiin osiin tai turhat vaiheet poistaa.

Rajoitteen hyväksyminen ei tarkoita sitä, että mahdottomilta tuntuvat vaatimukset pitäisi vain kestää. Ajatuksena on kysyä, mitä nykyisillä resursseilla voidaan realistisesti tehdä.

Tällainen harjoitus voi kehittää ongelmanratkaisua paremmin kuin täydellisten olosuhteiden odottaminen.

7. Tee kymmenen kohdan listoja

Ensimmäiset ideat syntyvät usein helposti. Vasta listan loppupäässä mieli joutuu etsimään vähemmän ilmeisiä vaihtoehtoja.

Singi ehdottaa kirjoittamaan esimerkiksi kymmenen tapaa ratkaista jokin ongelma, säästää aikaa tai tehdä arkisesta tehtävästä helpompi.

Kaikkien ideoiden ei tarvitse olla hyviä. Tarkoitus on harjoittaa ajatusten tuottamista ilman, että niitä torjutaan heti.

Myöhemmin listalta voi valita yhden tai kaksi käyttökelpoisinta vaihtoehtoa.

8. Pysähdy mietelauseen äärelle

Lyhyt lause voi tiivistää suuren ajatuksen, mutta pelkkä lukeminen ei vielä tee siitä hyödyllistä.

Harjoitus toimii paremmin, jos ihminen pysähtyy pohtimaan, mitä lause tarkoittaa hänen omassa elämässään ja onko hän siitä samaa mieltä.

Mietelausetta voi myös yrittää haastaa. Missä tilanteessa se toimii ja missä se johtaisi huonoon ratkaisuun?

Oman mietelauseen kirjoittaminen on puolestaan harjoitus, jossa laaja ajatus täytyy tiivistää mahdollisimman vähäisiin sanoihin.

9. Kysy enemmän kysymyksiä

Jotkut välttelevät kysymistä, koska pelkäävät vaikuttavansa tietämättömiltä. Todellisuudessa hyvä kysymys voi osoittaa, että ihminen yrittää ymmärtää asiaa pintaa syvemmältä.

Kysymysten avulla voi selvittää esimerkiksi sen, mihin väite perustuu, mitä käsitteellä tarkoitetaan ja mitä seurauksia päätöksellä voi olla.

Erityisen hyödyllisiä ovat kysymykset, jotka eivät johdattele vastaajaa ennalta päätettyyn lopputulokseen.

Uteliaisuus auttaa oppimaan myös ihmisiltä, joiden kokemukset ja osaaminen eroavat omista.

10. Älä korvaa tekemistä loputtomalla pohdinnalla

Ajattelu ja tiedonhaku ovat hyödyllisiä, mutta niistä voi tulla myös keino vältellä toimintaa.

Kaikkia taitoja ei voi oppia lukemalla. Esiintymistä, keskustelua, liikuntaa tai luovaa työtä pitää myös kokeilla käytännössä.

Singi kehottaa tunnistamaan hetken, jolloin lisäpohdinta ei enää paranna päätöstä vaan siirtää aloittamista.

Pieni käytännön kokeilu voi tuottaa enemmän tietoa kuin tuntien arvuuttelu siitä, mikä ehkä toimisi.

11. Soita soitinta

Soittaminen yhdistää kuulemisen, liikkeen, muistin, rytmin ja keskittymisen. Siksi se voi olla monipuolista harjoitusta aivoille.

Harjoittelun ei tarvitse tähdätä ammattimuusikoksi. Jo yksinkertaisen rytmin, soinnun tai melodian opettelu vaatii tarkkaavaisuutta ja toistoa.

Musiikin harrastamisesta on tutkimuksissa löydetty yhteyksiä useisiin kognitiivisiin taitoihin, mutta yksittäisestä harrastuksesta ei voi luvata nopeaa yleisen älykkyyden kasvua.

Hyödyllisintä on valita soitin ja harjoittelutapa, jotka tuntuvat niin mielekkäiltä, että niiden pariin palaa säännöllisesti.

12. Harjoittele empatiaa

Älykäs ajattelu ei tarkoita vain numeroiden tai faktojen hallintaa. Se voi tarkoittaa myös kykyä tarkastella tilannetta useasta näkökulmasta.

Empatiaa voi harjoittaa kysymällä, mitä toinen ihminen tietää, pelkää tai tavoittelee omasta asemastaan käsin.

Tarkoitus ei ole hyväksyä kaikkea käyttäytymistä, vaan ymmärtää paremmin, mistä se mahdollisesti syntyy.

Useiden näkökulmien huomioiminen voi parantaa sekä vuorovaikutusta että päätöksentekoa.

13. Anna uusille ideoille mahdollisuus

Oudolta kuulostava ajatus on helppo torjua ennen kuin sitä on kunnolla ymmärretty.

Singi kannustaa tutkimaan uusia ajatuksia hetken ennen lopullista arviota. Mikä ongelma idealla yritetään ratkaista ja missä tilanteessa se voisi toimia?

Avoimuus ei tarkoita kritiikittömyyttä. Uusi idea voi osoittautua huonoksi, mutta sen arvioinnin pitäisi perustua muuhunkin kuin ensireaktioon.

Luova ajattelu vaatii usein kykyä sietää keskeneräisyyttä ja epävarmuutta.

14. Nuku vaikean ongelman yli

Vaikeaa päätöstä tai tehtävää ei aina kannata yrittää ratkaista väsyneenä loppuun asti.

Uni tukee muistia ja tiedon käsittelyä. Aamulla ongelma voi näyttää erilaiselta, vaikka ratkaisu ei kirjaimellisesti syntyisikään unen aikana.

Ennen nukkumaanmenoa ongelman voi määritellä mahdollisimman selkeästi ja kirjata ylös siihen liittyvät keskeiset tiedot.

Aamulla asiaan kannattaa palata ennen kuin päivän muu ärsyketulva vie huomion.

15. Katso lyhyitä opetussisältöjä

Singi suosittelee esimerkiksi TED-Edin kaltaisia lyhyitä opetusvideoita, joissa vaikeita aiheita havainnollistetaan tiiviisti.

Pelkkä videoiden katselu ei kuitenkaan takaa oppimista. Sisällöstä kannattaa kirjoittaa yksi keskeinen havainto tai yrittää selittää se omin sanoin.

Lyhyet videot voivat toimia hyvin uusien aiheiden avaajina, mutta syvällisempi ymmärrys vaatii usein myös lukemista, harjoittelua ja lähteiden vertailua.

Hyödyllisintä on valita sisältöä tarkoituksellisesti sen sijaan, että siirtyisi automaattisesti videosta toiseen.

16. Mieti myös päätöksen myöhempiä seurauksia

Ensimmäisen tason ajattelu keskittyy siihen, mitä tapahtuu heti. Toisen tason ajattelussa kysytään, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Nopea ratkaisu voi tuoda välittömän hyödyn mutta synnyttää myöhemmin suuremman ongelman.

Esimerkiksi vaikean harjoituksen välttäminen voi auttaa voittamaan tänään, mutta samalla heikkous jää korjaamatta tulevia tilanteita varten.

Ennen päätöstä voi kysyä, mitä tämä valinta tekee huomiselle, ensi kuulle tai ensi vuodelle.

17. Tee muistiinpanoja

Kaikkea kiinnostavaa ei voi säilyttää luotettavasti muistissa. Siksi ajatukset, havainnot ja ideat kannattaa kirjata paikkaan, johon niihin voi myöhemmin palata.

Muistiinpanot voivat sisältää lainauksia, kysymyksiä, työideoita, havaintoja tai asioita, jotka haluaa selvittää myöhemmin.

Pelkkä tietojen kerääminen voi kuitenkin synnyttää uudenlaista kaaosta. Muistiinpanoja kannattaa välillä järjestää, yhdistellä ja poistaa.

Hyvä muistiinpanojärjestelmä ei vain säilytä tietoa, vaan auttaa näkemään yhteyksiä eri asioiden välillä.

18. Kuuntele vaistoasi, mutta tarkista se

Vaisto voi perustua vuosien aikana kertyneeseen kokemukseen ja tiedostamattomaan hahmontunnistukseen.

Kokenut ihminen voi huomata tilanteessa jotakin poikkeavaa ennen kuin osaa selittää havaintonsa sanoin.

Vaisto ei silti ole erehtymätön. Siihen voivat vaikuttaa myös ennakkoluulot, pelot ja aiemmat kielteiset kokemukset.

Hyvä tapa on ottaa sisäinen varoitus vakavasti, mutta etsiä samalla konkreettisia havaintoja, jotka joko tukevat tai haastavat sitä.

Pienet tavat toimivat vain toistettuina

YourTangon lista sisältää sekä käytännöllisiä ajatteluharjoituksia että melko suuria väitteitä niiden vaikutuksista. Muutaman minuutin tapa ei yksin muuta ihmisen älykkyyttä dramaattisesti.

Hyöty syntyy todennäköisemmin siitä, että ihminen harjoittelee säännöllisesti pysähtymistä, kysymistä, kirjoittamista, oppimista ja omien oletustensa tarkistamista.

Kaikkia 18 tapaa ei tarvitse aloittaa kerralla. Yhden hyödyllisen harjoituksen toistaminen päivittäin voi olla tehokkaampaa kuin pitkän listan kokeileminen vain kerran.