4 merkkiä kertoo, että työpaikan keskustelu on muuttunut myrkylliseksi

Työpaikan ristiriita voi olla hyödyllinen, jos osapuolet kuuntelevat ja etsivät ratkaisua. Tuhoisa keskustelu jättää toisen hämmentyneeksi, loukatuksi ja epäilemään omaa muistiaan.

Erimielisyydet kuuluvat työelämään. Hyvä keskustelu voi selventää vastuita ja tuottaa kompromissin, vaikka se olisi hetkellisesti epämukava. Jos puhe kääntyy jatkuvasti sivuun itse asiasta, vuorovaikutus voi muuttua vahingolliseksi.

Psychology Todayn artikkelissa psykoterapeutti Erin Leonard nimeää neljä merkkiä tuhoisasta työkeskustelusta. Yksittäinen kömpelö tilanne ei vielä tee ihmisestä tai työpaikasta myrkyllistä, mutta toistuva kaava on syytä ottaa vakavasti.

1. Toisen näkökulmaa ei yritetä ymmärtää

Henkilö torjuu ajatuksesi ja tunteesi välittömästi ja käynnistää pitkän puheenvuoron oman kantansa puolesta. Hän keskeyttää, eikä anna tilaa tarkennuksille. Kun yrität tulla kuulluksi aiempaa voimakkaammin, juuri tätä reaktiota käytetään todisteena siitä, että olet hankala tai vihainen.

Kaikkien ei tarvitse päätyä samaan mielipiteeseen. Rakentava keskustelu edellyttää silti, että kumpikin pystyy kuvaamaan toisen näkökulman edes suunnilleen oikein ennen sen haastamista.

2. Tunteet ohitetaan näennäisellä järkevyydellä

Älyllistäminen voi toimia puolustuskeinona, jolla epämukavat tunteet ja empatia vältetään. Puhuja ilmoittaa kantansa olevan ainoa rationaalinen ja tosiasioihin perustuva, joten epäoikeudenmukaisuuden tai loukkaantumisen kokemusta ei tarvitse käsitellä lainkaan.

Faktat ovat työelämässä välttämättömiä, mutta niitä voidaan käyttää myös suojakilpenä. Liiketoiminnallinen peruste ei tee salailusta, asiakkaan viemisestä tai sovitun menettelyn rikkomisesta automaattisesti reilua.

3. Tapahtumien historia kirjoitetaan uudelleen

Keskustelukumppani muuttaa tapahtumien kulkua itselleen edulliseksi, väittää sinun luvanneen jotakin mitä et muista tai rakentaa uuden selityksen vasta jäätyään kiinni. Samalla hän voi asettua uhriksi ja kuvata sinut hyökkääjänä.

Seurauksena ihminen alkaa epäillä muistiaan ja tulkintaansa. Siksi tärkeistä sopimuksista, päätöksistä ja työnjaosta kannattaa pitää kirjallista jälkeä.

4. Asian sijaan hyökätään luonnetta vastaan

Keskustelu alkaa työtehtävästä mutta päätyy väitteeseen, ettei sinulla ole liiketoimintavaistoa, ammattitaitoa tai oikeaa asennetta. Konkreettisen ratkaisun arviointi vaihtuu ihmisen arvon alentamiseen.

Asiallinen palaute voi olla tiukkaa, mutta sen pitää yksilöidä käyttäytyminen, työ tai päätös. Pysyvä luonnetuomio ei kerro, mitä pitäisi korjata.

Rajan voi asettaa ilman uutta väittelyä

Jos sama kaava toistuu, täydellisen perustelun etsiminen ei välttämättä auta. Leonard ehdottaa käytännöllisiä rajoja: tärkeisiin keskusteluihin voi ottaa mukaan luotettavan kollegan, sopimukset voi vahvistaa kirjallisesti ja palautetta voi hakea toiselta asiantuntijalta.

Rajan tarkoitus ei ole kostaa tai voittaa, vaan vähentää tilanteita, joissa toinen pystyy vääristelemään tapahtumia tai käymään henkilöön. Samalla on hyvä säilyttää viestit ja kirjata olennaiset tapahtumat, jos asia joudutaan myöhemmin viemään esihenkilölle, henkilöstöhallintoon tai työsuojelun käsiteltäväksi.

Psychology Todayn listan hyöty on siinä, että se erottaa vaikean asian tuhoisasta käsittelytavasta. Ristiriita voidaan ratkaista vain, jos osapuolet pysyvät tapahtumissa, kuuntelevat toistensa näkökulmaa ja kohtelevat toisiaan ihmisinä.