Tekoäly voi auttaa läksyissä, mutta heikentää lapsen omaa ajattelua

Tekoäly voi saada koulutehtävät näyttämään paremmilta, mutta samalla lapsen oma ajattelutyö voi jäädä liian vähälle.

Tekoäly on tullut nopeasti osaksi koululaisten arkea. Se voi auttaa kirjoittamisessa, tiedonhaussa ja tehtävien hahmottamisessa.

Samalla on kuitenkin noussut esiin yhä vakavampi kysymys: mitä lapsen omalle ajattelulle tapahtuu, jos tekoäly tekee liian suuren osan työstä hänen puolestaan?

Psychology Todayn julkaisemassa kirjoituksessa Timothy Cook käsittelee huolta siitä, että tekoälyn käyttö voi parantaa koulutehtävien tuloksia lyhyellä aikavälillä, mutta heikentää oppimista ja ajattelukykyä pidemmällä aikavälillä.

Tulokset voivat parantua nopeasti

Cookin mukaan tekoälyn hyöty näkyy helposti: tehtävät valmistuvat nopeammin ja lopputulos voi näyttää aiempaa paremmalta.

Kirjoituksessa viitataan alustavaan tutkimukseen, jossa tekoälyä käyttäneiden oppilaiden kotitehtävien tulokset nousivat ja tehtäviin käytetty aika väheni.

Huoli syntyy siitä, mitä tapahtuu myöhemmin. Psychology Todayn mukaan samojen oppilaiden tulokset heikkenivät tilanteissa, joissa tekoälyä ei voinut käyttää apuna.

Tämä viittaa siihen, että hyvältä näyttävä koulutyö ei välttämättä tarkoita, että lapsi olisi itse oppinut asian.

Lapsi voi maksaa tekoälystä kahdesti

Cook kuvaa ongelmaa kaksinkertaiseksi hinnaksi.

Ensimmäinen hinta on se ajattelutyö, jonka koulutehtävän oli tarkoitus rakentaa. Jos tekoäly tarjoaa vastauksen valmiina, lapsi voi ohittaa juuri sen vaiheen, jossa oppiminen normaalisti tapahtuu.

Toinen hinta liittyy tekoälyn arvioimiseen. Jotta oppilas voisi huomata tekoälyn virheet, hänen pitäisi ymmärtää aihetta itse.

Jos oma osaaminen ei ehdi kehittyä, lapsi voi päätyä riippuvaiseksi työkalusta, jota hän ei osaa kunnolla tarkistaa.

Myös taitavat oppilaat voivat olla vaarassa

Kirjoituksen kiinnostava havainto on, että riski ei koske vain koulussa kamppailevia lapsia.

Cookin mukaan erityisen alttiita voivat olla myös teknisesti taitavat, itsevarmat ja tekoälyä sujuvasti käyttävät oppilaat.

Heidän työnsä voi näyttää ulospäin onnistuneelta, mutta samalla oma pohdinta, virheiden huomaaminen ja pitkäjänteinen ongelmanratkaisu voivat jäädä vähemmälle.

Juuri nämä taidot ovat koulunkäynnin kannalta keskeisiä.

Kielto ei välttämättä riitä ratkaisuksi

Cook ei pidä tekoälyn täyskieltoa parhaana ratkaisuna, koska se voi vain siirtää käytön piiloon.

Sen sijaan koulutehtäviä pitäisi hänen mukaansa muuttaa niin, että oppilaan on pakko osoittaa omaa ajatteluaan.

Kirjoituksessa tiivistetään ajatus näin: "Palkitkaa päättelyä, älkää lopputulosta."

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että oppilaan pitää selittää, miksi tekoälyn vastaus on väärä, miten hän päätyi omaan ratkaisuunsa tai mitä hän ei vielä ymmärrä.

Lopulta kyse on ajattelun kehittymisestä

Tekoäly voi olla hyödyllinen apuväline, mutta lapsen kohdalla sen käyttö vaatii erityistä tarkkuutta.

Aikuinen voi menettää jo opitun taidon sujuvuutta, mutta lapsella taito voi jäädä kokonaan rakentumatta.

Psychology Todayn kirjoitus muistuttaa, että tekoälyn tärkein kysymys koulussa ei ole vain se, saako sitä käyttää.

Olennaisempaa on se, tukeeko tekoäly lapsen ajattelua vai korvaako se sen.