Anteeksipyyntö ei korjaa mitään, jos sen tarkoitus on vain lopettaa keskustelu eikä ymmärtää, mitä toiselle tapahtui.

Kaikki mokaavat joskus. Jokainen sanoo huonosti, reagoi liian nopeasti, unohtaa jotakin tärkeää tai satuttaa toista tahtomattaankin. Siksi anteeksipyynnön taito on yksi tärkeimmistä ihmissuhdetaidoista.

Mutta kaikki "anteeksi" eivät ole oikeita anteeksipyyntöjä.

Joskus ihminen sanoo anteeksi vain siksi, että tilanne menisi ohi. Joskus hän pyytää anteeksi tavalla, joka siirtää vastuun toiselle. Joskus hän selittää niin paljon, että alkuperäinen loukkaus katoaa hänen oman puolustuksensa alle.

Ohio State Universityn tiedotteessa käsitellään tutkimusta, jonka mukaan tehokkaaseen anteeksipyyntöön kuuluu kuusi osaa: katumuksen ilmaisu, selitys siitä, mitä tapahtui, vastuun ottaminen, aikomus muuttua, hyvityksen tarjoaminen ja anteeksiannon pyytäminen. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä osia ovat vastuun ottaminen ja hyvityksen tarjoaminen.

1. Hän sanoo "anteeksi, jos loukkaannuit"

Tämä kuulostaa anteeksipyynnöltä, mutta todellisuudessa se voi olla tapa väistää vastuuta.

"Anteeksi, jos loukkaannuit" siirtää huomion pois teosta ja kohti toisen reaktiota. Se ei sano: "Ymmärrän, että satutin sinua." Se sanoo: "Pahoittelen, että sinä koit asian noin."

Ero on suuri.

Aito anteeksipyyntö tunnistaa vaikutuksen, ei vain tunnelmaa. Se ei pakota loukattua ihmistä todistamaan, että hänellä oli oikeus loukkaantua.

Parempi lause voisi olla: "Anteeksi, että sanoin noin. Ymmärrän, miksi se tuntui sinusta pahalta."

Siinä vastuu palaa sinne, minne se kuuluu: tekijälle.

2. Hän selittää niin paljon, että anteeksipyyntö katoaa

Selitys voi joskus olla tarpeellinen. On hyvä ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi ihminen toimi niin kuin toimi.

Mutta jos anteeksipyyntö muuttuu pitkäksi puolustuspuheeksi, se ei enää tunnu anteeksipyynnöltä. Se tuntuu siltä, että loukatun ihmisen pitäisi alkaa ymmärtää, lohduttaa tai vapauttaa toinen vastuusta.

"Anteeksi, mutta minulla oli stressiä."

"Anteeksi, mutta sinäkin sanoit aiemmin aika pahasti."

"Anteeksi, mutta en minä tarkoittanut sitä niin."

Näissä lauseissa sana "mutta" alkaa helposti pyyhkiä anteeksipyynnön pois.

Psychology Todayn mukaan anteeksipyynnön ja hyvittämisen tarkoitus on tehdä asiat oikein ja estää saman kaavan toistuminen. Jos anteeksipyyntö jää pelkäksi selittämiseksi, se ei välttämättä johda korjaamiseen.

3. Hän haluaa nopean anteeksiannon, mutta ei halua kohdata seurauksia

Ihminen, joka ei osaa pyytää anteeksi aidosti, voi kiirehtiä tilanteen loppuun.

"No pyysin jo anteeksi."

"Mitä sinä vielä haluat?"

"Eikö tästä nyt päästä eteenpäin?"

Tällöin anteeksipyyntö ei ole korjaamisen alku vaan yritys sulkea keskustelu.

Aito anteeksipyyntö antaa toiselle aikaa. Se ymmärtää, ettei luottamus palaudu välttämättä samalla hetkellä, kun sana "anteeksi" on sanottu. Loukatulla ihmisellä voi olla kysymyksiä, surua, varovaisuutta tai tarve nähdä, muuttuuko käytös oikeasti.

Gottman Institute muistuttaa, että hyvittäminen vaatii enemmän kuin pelkän anteeksipyynnön. Se edellyttää kuuntelemista, emotionaalista virittäytymistä ja sitoutumista luottamuksen rakentamiseen uudelleen.

4. Hän tekee itsestään tilanteen suurimman uhrin

Joskus anteeksipyyntö kääntyy yllättäen toisin päin.

Loukattu ihminen yrittää kertoa, mikä sattui. Pian anteeksipyytäjä onkin se, jota pitää rauhoitella.

"Olen sitten varmaan ihan kamala ihminen."

"En koskaan osaa tehdä mitään oikein."

"Sinä saat minut tuntemaan, että olen hirveä."

Tämä voi näyttää herkkyydeltä, mutta se voi myös olla tapa siirtää huomio pois alkuperäisestä asiasta. Loukattu ihminen joutuu kesken oman kipunsa vakuuttamaan toiselle, ettei tämä ole täysin paha, epäonnistunut tai kelvoton.

Aito anteeksipyyntö ei tee toisen kivusta omaa näyttämöä. Se kestää hetken sitä, että toinen on pettynyt, ilman että koko keskustelu muuttuu anteeksipyytäjän häpeän hoitamiseksi.

Psychology Todayn mukaan kyvyttömyys pyytää anteeksi voi liittyä siihen, että ihminen yrittää ylläpitää ihannoitua kuvaa itsestään ja välttää häpeää. Silloin vastuun ottaminen tuntuu uhkaavan koko identiteettiä, ei vain yksittäistä tekoa.

5. Hän pyytää anteeksi samaa asiaa yhä uudelleen, mutta ei muuta mitään

Anteeksipyyntö menettää merkityksensä, jos se ei näy käytöksessä.

Jos ihminen aina suuttuu samalla tavalla, katoaa samalla tavalla, vähättelee samalla tavalla tai rikkoo saman rajan uudelleen, anteeksipyynnöstä tulee osa ongelman kiertokulkua.

Ensin tapahtuu loukkaus. Sitten tulee anteeksipyyntö. Sitten hetken helpotus. Sitten sama toistuu.

Tällöin anteeksipyyntö ei ole enää lupaus muutoksesta, vaan suhteen hätäjarru. Sillä pysäytetään kriisi hetkeksi, mutta suunta ei muutu.

Association for Psychological Sciencen mukaan tehokkaaseen anteeksipyyntöön kuuluu muun muassa vastuun tunnustaminen, katumuksen ilmaiseminen ja korjaamisen tarjoaminen. Pelkkä sana "anteeksi" ei siis kanna pitkälle, jos sen jälkeen ei tapahdu mitään.

Aito anteeksipyyntö ei puolusta egoa, vaan korjaa yhteyttä

Aidosti pyydetty anteeksi ei ole täydellinen esitys. Sen ei tarvitse olla runollinen, pitkä tai virheetön.

Mutta siinä pitäisi tuntua kolme asiaa: ymmärrän, että satutin sinua. Otan vastuun omasta osuudestani. Haluan toimia jatkossa paremmin.

Ihminen, joka ei osaa pyytää anteeksi aidosti, yrittää usein päästä eroon omasta epämukavuudestaan mahdollisimman nopeasti. Ihminen, joka osaa pyytää anteeksi, ymmärtää, että tärkeintä ei ole hänen oma helpotuksensa vaan se, että loukattu ihminen tulee kuulluksi.

Siksi hyvä anteeksipyyntö ei kuulosta tältä: "Anteeksi nyt sitten, voidaanko unohtaa tämä?"

Se kuulostaa enemmän tältä: "Anteeksi. Ymmärrän, että toimintani satutti sinua. En halua selitellä sitä pois. Haluan ymmärtää paremmin, miten voin korjata tämän."

Sellainen anteeksipyyntö ei välttämättä paranna kaikkea heti.

Mutta se avaa oven sille, että jotakin voidaan oikeasti alkaa korjata.