Moni vanhempi toivoo kasvattavansa lapsestaan rehellisen aikuisen, mutta arjen kasvatustavat voivat joskus johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Your Tango kertoo, että lasten suhde totuuteen alkaa muotoutua hyvin varhain.

Tutkimusten mukaan lapset oppivat valehtelun alkeet jo alle vuoden iässä, ja kolmen vuoden ikään mennessä siitä tulee yhä taitavampaa. Jos rehellisyys yhdistyy pelkoon, rangaistuksiin tai turvattomuuteen, lapsi oppii nopeasti suojelemaan itseään peittelemällä totuutta.

1. Vanhemmat valehtelevat itse

Kun vanhemmat käyttävät valheita ohjatakseen lapsen käytöstä, lapsi oppii, että epärehellisyys on hyväksyttävä keino.

Tutkimusten mukaan tällainen malli voi heikentää lapsen sosiaalisia taitoja ja lisätä myöhempää valehtelua.

2. Lasta ei kuunnella loppuun

Jos lapsi kokee, ettei häntä kuunnella, hän lakkaa kertomasta koko totuutta.

Ajan myötä tämä voi muuttua tavaksi jättää asioita kertomatta tai muokata tarinaa.

3. Johtopäätökset tehdään liian nopeasti

Kun vanhempi päättää jo etukäteen, mitä on tapahtunut, lapsi ei koe tulevansa kuulluksi.

Tällöin hän oppii mukauttamaan vastauksiaan sen mukaan, mitä uskoo vanhemman haluavan kuulla.

4. Rehellisyydestä rangaistaan liian kovasti

Jos totuuden kertomisesta seuraa voimakas reaktio tai rangaistus, lapsi oppii yhdistämään rehellisyyden negatiivisiin tunteisiin.

Tutkimukset osoittavat, että vihamielinen kasvatus lisää myös mielenterveyden haasteita.

5. Lapsen tunteita vähätellään

Kun lapselle sanotaan, että hänen tunteensa eivät ole tärkeitä, hän oppii piilottamaan ne.

Tämä voi laajentua myös muihin asioihin, jolloin totuus jää kertomatta häpeän välttämiseksi.

6. Säännöt muuttuvat mielialan mukaan

Epäjohdonmukaiset säännöt luovat epävarmuutta.

Jos lapsi ei tiedä, mikä on sallittua, rehellisyys voi tuntua riskiltä.

7. Kasvatus on liian tiukkaa

Liiallinen kontrolli voi johtaa siihen, että lapsi alkaa salailla asioita.

Tutkimusten mukaan liian tiukka kasvatustyyli voi lisätä stressiä ja kapinointia.

8. Virheille ei ole tilaa

Jos virheitä ei saa tehdä, lapsi oppii peittämään ne.

Oppiminen vaatii turvallisen ympäristön, jossa epäonnistuminen on sallittua.

9. Mielensä muuttaminen ei ole sallittua

Jos lapsi ei saa muuttaa päätöstään, hän voi alkaa vältellä totuuden kertomista.

Tällöin rehellisyys tuntuu rajoittavalta eikä vapauttavalta.

10. Syyllistäminen kasvatuksen keinona

Syyllisyydellä ohjaaminen voi horjuttaa lapsen minäkuvaa.

Tutkimusten mukaan tällainen kasvatustapa lisää ahdistusta ja voi johtaa siihen, että lapsi valehtelee välttääkseen syyllisyyden tunteen.

Rehellisyys rakentuu turvallisuudesta

Valehtelu ei useimmiten ole merkki pahasta tarkoituksesta, vaan opittu selviytymiskeino.

Kun lapsi kokee olevansa turvassa, kuultu ja hyväksytty, rehellisyys syntyy luonnollisesti. Siksi pienillä arjen teoilla on suuri merkitys siihen, millaiseksi lapsen suhde totuuteen kehittyy.