Kaikki eivät ole niitä ihmisiä, jotka astuvat huoneeseen ja saavat hetkessä uusia ystäviä. Osa viihtyy paremmin omissa oloissaan.
Lapsuudessa yksinäiseksi leimattu ei kuitenkaan välttämättä ole yksinäinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän vain lataa akkujaan yksin.
Your Tangon julkaisemassa artikkelissa tarkastellaan, millaisia tapoja aikuisuuteen voi seurata niillä, jotka kasvoivat mieluummin sivussa kuin keskiössä. Moni näistä piirteistä ei ole heikkous, vaan tietoinen tapa suojella omaa energiaa ja elää omilla ehdoilla.
1. Yksinolo palauttaa
Yksinäisinä kasvaneet aikuiset hakeutuvat säännöllisesti omaan rauhaan. Sosiaalinen kanssakäyminen voi olla antoisaa, mutta se kuluttaa.
Yksinolo antaa tilaa luovuudelle, itseymmärrykselle ja hermoston rauhoittumiselle. Se ei ole vetäytymistä, vaan palautumista.
2. Toiset saavat viedä keskustelua
Moni heistä viihtyy taustalla. Huomion keskipisteenä oleminen ei houkuttele.
He kuuntelevat tarkasti ja antavat muiden puhua. Tämä ei tarkoita, etteikö heillä olisi sanottavaa, vaan että he valitsevat hetkensä.
3. Runsas sisäinen maailma
Yksin viihtyneet lapset oppivat viettämään aikaa ajatustensa kanssa. Aikuisena tämä näkyy vahvana sisäisenä dialogina.
He pohtivat, analysoivat ja tarkastelevat elämäänsä syvällisesti. Itsetutkiskelu on heille luontevaa.
4. Pieni mutta merkityksellinen piiri
Laaja tuttavaverkosto ei ole itseisarvo. Yleensä lähipiiri on pieni, mutta luotettava.
Syvälliset suhteet kiinnostavat enemmän kuin pinnallinen verkostoituminen.
5. Itsenäisyys ennen mukautumista
Ryhmään kuuluminen on monelle tärkeää, mutta yksinäisinä kasvaneet eivät ole valmiita mukautumaan hinnalla millä hyvänsä.
He valitsevat mieluummin oman tiensä kuin seuraavat joukkoa, joka ei tunnu omalta.
6. Vahva omatoimisuus
He ovat tottuneet luottamaan itseensä. Jos apua ei ole ollut saatavilla lapsuudessa, itsenäisyys on voinut muodostua selviytymiskeinoksi.
Aikuisena tämä näkyy kykynä hoitaa asiat ilman jatkuvaa ulkopuolista tukea.
7. Draaman karttaminen
Riidat ja turha kohu kuormittavat.
Moni heistä vetäytyy tilanteista, joissa ilmapiiri muuttuu kaoottiseksi. Rauha on arvokkaampaa kuin huomio.
8. Oman energian suojeleminen
He tiedostavat rajansa.
Jos jokin ihmissuhde tai tilanne vie enemmän kuin antaa, he valitsevat mieluummin yksinolon kuin jatkuvan kuormituksen.
9. Small talk ei houkuttele
Pintapuolinen jutustelu ei välttämättä tunnu luontevalta.
Hiljaisuus ei tunnu kiusalliselta. Se voi olla jopa helpottavaa.
10. Tilanteiden läpikäynti mielessä
Tulevia keskusteluja ja tilanteita harjoitellaan etukäteen.
Se voi näyttää ulospäin rauhallisuutena, mutta sisällä käydään läpi useita mahdollisia skenaarioita.
11. Viesti mieluummin kuin soitto
Moni heistä suosii tekstiviestejä puheluiden sijaan.
Kirjoittaminen antaa aikaa muotoilla ajatukset rauhassa ilman välitöntä sosiaalista painetta.
Yksin kasvaminen ei tarkoita yksinäistä elämää
Yksinäisenä kasvaminen ei määritä ihmistä negatiivisesti. Usein se kasvattaa vahvaa itsetuntemusta, itsenäisyyttä ja kykyä olla rauhassa omien ajatustensa kanssa.
Kyse ei ole ihmisten karttamisesta, vaan siitä, että ihmissuhteet valitaan harkiten. Ja se on taito, joka kantaa pitkälle aikuisuudessa.
