Vaikka ulospäin itsevarmat ihmiset näyttävät horjumattomilta, hekin tuntevat epävarmuutta.

Ero ei ole siinä, etteivätkö he epäilisi itseään, vaan siinä, miten he toimivat epävarmuuden hetkillä.

Course Correction Coaching -blogissa executive coach Heather Moulder muistuttaa, että kasvu ei synny onnistumisista vaan epäonnistumisista.

Siksi "failing forward", epäonnistumisista oppiminen ja niiden hyväksyminen, on olennainen osa todellista itsevarmuutta.

Mutta mitä todella itsevarmat ihmiset tekevät silloin, kun sisäinen arvostelija herää ja itseluottamus horjuu?

Tässä neljä käytäntöä, joiden avulla he palauttavat voimansa ja jatkavat eteenpäin.

1. He kehittävät taitojaan ja kartuttavat tietoa

Epävarmuus kasvaa usein tilanteissa, joissa oma osaaminen ei tunnu riittävältä. Siksi itsevarmat ihmiset reagoivat epävarmuuteen oppimalla uutta.

Tutkimukset osoittavat, että oppiminen toimii ennakoivana suojana itsetunnon romahdusta vastaan: kun teet parhaasi kehittääksesi itseäsi, et ota epäonnistumista yhtä henkilökohtaisesti.

Kasvuasenne auttaa myös suhtautumaan riskeihin myönteisemmin ja juuri se ylläpitää fail forward -ajattelua.

2. He antavat itselleen anteeksi

Itsevarmuus ei tarkoita virheettömyyttä vaan kykyä antaa itselleen armoa. Moulder korostaa, että itselleen anteeksi antaminen on yksi tärkeimmistä menestyksen ajureista.

Anteeksi antaminen ei tarkoita selittelyä, vaan sitä että:

- tunnistat, mikä asia tarvitsee anteeksiantoa

- hyväksyt tilanteen ilman itsesi ruoskimista

- kysyt: mitä neuvoa antaisin parhaalle ystävälleni tässä tilanteessa?

Vastaus kertoo, miten kuuluu kohdella myös itseään.

3. He kesyttävät sisäisen kriitikkonsa

Jokaisella on sisäinen ääni, joka kuiskaa: "En osaa", "Epäonnistuin taas", "Paljastun pian huijariksi".

Tutkimusten mukaan tämä sisäinen puhe rajoittaa merkittävästi kykyä uskoa omiin taitoihin.

Moulder kiteyttää, että sisäinen kriitikko ilmenee kahdella tavalla:

- ylikriittisinä päätöksinä ("kaiken täytyy mennä täydellisesti")

- menneiden valintojen jatkuvana vatvomisena

Siksi itsevarmat ihmiset harjoittavat päivittäin mielen joustavuutta ja kasvun asennetta. He käyttävät kolmea työkalua:

- kiitollisuus: kolme pientä asiaa päivässä, jotka sujuivat hyvin

- itselle suunnatut vahvistukset: realistisia, mutta kannattelevia

- ystävällisyys: pieni hyvä teko joka päivä jollekulle muulle

Näiden on osoitettu vähentävän negatiivista itsepuhetta ja lisäävän psyykkistä palautumista.

4. He kohtaavat pelkonsa, eivät piiloudu niiltä

Pelko kasvaa välttelemällä, mutta kutistuu kohtaamalla. Itsevarmat ihmiset nimeävät pelon, tutkivat sen logiikkaa ja arvioivat sen realistisuutta.

He kysyvät itseltään:

- mikä tämä pelko oikeastaan on?

- miten se rajoittaa minua?

- kuinka todennäköistä on, että pahin pelko toteutuu?

- mitä tapahtuisi oikeasti, jos niin kävisi?

Tutkimusten mukaan jo pelkkä pelon nimeäminen, kuten hämähäkkipelon tunnustaminen tutkimusryhmässä, parantaa suoriutumista ja vähentää pelon voimaa.

Kun pelko menettää mystisyytensä, mieli siirtyy uhkakuvista ratkaisuihin.

Lopuksi

Todellinen itsevarmuus ei ole tunne, vaan taito: kyky palata takaisin ytimeensä epäonnistumisen tai pelon jälkeen.

Course Correction Coaching -blogin mukaan nämä neljä käytäntöä muodostavat perustan, johon fail forward -ajattelu voi nojata.

Ne auttavat rakentamaan sisäistä turvaa, joka pysyy mukana tilanteissa kuin tilanteissa.