E2 Tutkimuksen tuoreen raportin mukaan yli puolet suomalaisista kokee työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Lähes kolme neljästä näkee työelämän jakautuvan yhä selvemmin hyviin ja huonoihin töihin.
Tutkimuksen mukaan 59 prosenttia suomalaisista arvioi työelämän muutosten heikentäneen työn mielekkyyttä ja lähes yhtä moni odottaa saman kehityksen jatkuvan. Kuormituksen ja kiireen lisääntymisen kokee 70 prosenttia vastaajista.
Huolimatta näistä haasteista työelämässä nähdään myös positiivisia kehityksiä. Esimerkiksi työn autonomia on lisääntynyt, ja vain harva pitää työn sisältöä merkityksettömänä. Etätyömahdollisuudet, tasa-arvon vahvistuminen ja joustavat työajat ovat esimerkkejä myönteisistä muutoksista.
"Suomalaisten kokemukset kiireestä ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti ja haitallisen kiireen syyt on selvitettävä. Jos kiire liittyy epäselviin toimenkuviin tai kyvyttömyyteen asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen, niin johdon rooli ongelmien ratkaisemisessa on aivan ratkaiseva", painottaa tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.
Digitalisaatio jakaa mielipiteitä
Digitalisaation vaikutukset koetaan ristiriitaisina. Vaikka 57 prosenttia vastaajista kokee sen sujuvoittaneen työntekoa, lähes yhtä moni (56 %) pitää uusia tietojärjestelmiä ja ohjelmistoja työntekoa monimutkaistavina.
Yli puolet suomalaisista ei tunnista megatrendien, kuten tekoälyn tai ilmastotoimien, vaikutuksia omassa työssään. Johtajat ja toimihenkilöt kokevat nämä muutokset yleisemmin kuin työntekijät.
Moninaisuus tuo haasteita mutta myös mahdollisuuksia
Kasvava kulttuurinen moninaisuus työpaikoilla herättää enimmäkseen positiivisia tunteita. Suomalaisista 63 prosenttia suhtautuu eri taustoista tuleviin työntekijöihin myönteisesti, mutta puolet uskoo moninaisuuden aiheuttavan myös konflikteja työpaikoilla.
"Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisin asenteisiin. Esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli siinä, että turhilta ristiriidoilta vältytään", toteaa vanhempi tutkija Rolle Alho.
Hyvä johtaminen avainasemassa
Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat eniten hyvää työilmapiiriä (73 %), tehokasta johtamista (62 %) ja kilpailukykyistä palkkaa (61 %). Johtamisen laatuun suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti: vain kolmannes pitää sitä korkeatasoisena.
Työelämän moninaistuminen, ikäjohtamisen tarpeet ja teknologiset muutokset asettavat uusia vaatimuksia johtamiselle. Nuoret työntekijät odottavat erityisesti säännöllistä palautetta esihenkilöiltään.
"Väestön ikääntyessä ikäerot työpaikoilla kasvavat. Tämä tulisi huomioida johtamisessa, sillä nuorilla ja varttuneilla voi olla erilaisia toiveita ja odotuksia työyhteisössä toimisesta. Aineiston perusteella erityisesti nuoret odottavat saavansa säännöllisesti palautetta esihenkilöiltään", huomauttaa tutkija Aino Heikkilä.