Kun yrität liikaa korjata parisuhdettasi, saatat vain pahentaa sitä

Jos yrität jatkuvasti korjata jokaista virhettä parisuhteessasi, saattaa juuri se olla ongelman ydin.

Kliininen psykologi ja Dr. Psych Mom -blogin perustaja Samantha Rodman Whiten kirjoittaa, että joskus parisuhde paranee vasta silloin, kun sen korjaamiseen lopettaa pakonomaisen keskittymisen.

Hän kertoo nähneensä urallaan lukuisia pareja, jotka käyttävät kaiken energiansa suhteensa pohtimiseen – ja juuri se etäännyttää heitä toisistaan.

"Liiallinen keskittyminen parisuhteeseen voi estää ihmisiä näkemästä, että todelliset ongelmat saattavat olla aivan muualla – esimerkiksi omassa mielenterveydessä, urassa tai lapsuudesta periytyneissä kiintymyshaavoissa", Whiten kirjoittaa.

Milloin parisuhteeseen keskittyminen menee yli?

Whitenin mukaan hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi:

– jatkuvat parisuhdekeskustelut, joita käydään tuntitolkulla viikossa,

– yöunien menetys myöhäisten riitojen vuoksi,

– intiimielämän hiipuminen tai muuttuminen pelkäksi "sovittelemiseksi",

– ystävyyssuhteiden unohtaminen ja itsestä huolehtimisen laiminlyönti.

Jos keskustelut parisuhteesta pyörivät ympyrää ja toistuvat viikko toisensa jälkeen, ongelma ei välttämättä ole suhteessa – vaan yksilössä.

Kun parisuhde saa liikaa painoarvoa

Psykologin mukaan monet ihmiset alkavat keskittyä suhteensa virheisiin, koska se on helpompaa kuin tarkastella omaa elämäänsä rehellisesti.

Masennus, ahdistus, uratyhjiö tai identiteettikriisi voivat tuntua niin raskailta, että huomion siirtäminen parisuhteeseen tarjoaa "turvallisemman" tavan purkaa pahaa oloa.

Whiten kirjoittaa:

– "Moni syyttää kumppaniaan tai avioliittoaan kaikesta, mikä elämässä on pielessä, koska se tuntuu helpommalta kuin myöntää, ettei oma elämä tunnu merkitykselliseltä."

Taustalla voi olla kiintymyshaavoja

Usein liiallinen keskittyminen parisuhteeseen juontaa juurensa lapsuudesta.

Jos ihminen ei ole saanut riittävästi turvaa ja hyväksyntää varhaisissa ihmissuhteissaan, hän saattaa aikuisena takertua kumppaniin ja yrittää jatkuvalla "korjaamisella" saada sen tunteen, jota lapsena jäi kaipaamaan.

Whiten suosittelee tällöin yksilöterapiaa pariterapian rinnalle.

– "Parisuhde ei voi parantua, jos sen ongelmat ovat oikeasti yksilön sisäisiä. Jokaisen on kannettava vastuunsa omista haavoistaan", hän painottaa.

Parisuhde ei ole koko elämä

Jos suhde vie kaiken huomion, kannattaa tarkastella, mitä muita elämänalueita on jäänyt taka-alalle.

Psykologi neuvoo lisäämään elämään mielekkyyttä työn, luovuuden, yhteisöllisyyden tai henkisyyden kautta – asioiden, jotka ruokkivat itsetuntemusta ja vähentävät riippuvuutta parisuhteesta.

Kun ihminen voi paremmin omassa elämässään, hän tuo parisuhteeseen enemmän rauhaa, kiinnostusta ja läsnäoloa.

Jos kumppanisi on "suhdefiksaaja"

Whiten kehottaa tällöin asettamaan rajat keskusteluille, esimerkiksi pitämään vain yhden "tunteiden tarkistushetkem" viikossa.

Ole tuossa hetkessä aidosti läsnä, mutta älä anna suhdeanalyysien vallata koko arkea.

Samalla kannattaa muistaa, että kumppanin jatkuva puhumisen tarve kumpuaa usein turvattomuudesta – ei pahasta tahdosta.

– "Jos hän välittää liikaa, se tarkoittaa myös, että hän välittää sinusta", Whiten muistuttaa.

Parisuhde voi parantua, kun lakkaa yrittämästä liikaa

Rakkaus ei vahvistu analysoimalla, vaan elämällä. Kun keskittyy omaan kasvuunsa ja antaa toiselle tilaa, suhde usein löytää tasapainon luonnostaan.

Joskus paras tapa pelastaa parisuhde on yksinkertaisesti lakata pitämästä sitä projektina.