Danske Bankin tuoreen talouskatsauksen mukaan Suomen talouskasvu on asettumassa kohti maltillista elpymistä. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja viennin piristymistä, mutta työttömyys ja globaali epävarmuus varjostavat näkymiä.
Danske Bank ennustaa, että Suomen talous kääntyy varovaiseen kasvuun vuosien 2025–2026 aikana, kun inflaation hidastuminen ja korkojen lasku alkavat näkyä kuluttajien ja yritysten päätöksissä. Inflaatiovauhti oli lokakuussa 1,1 prosenttia, mikä antaa kuluttajille tilaa kasvattaa ostovoimaa.
Palkkakehitys on kuitenkin vaimeaa: ansiotason ennustetaan nousevan vain hieman yli kolme prosenttia vuosina 2025–2026. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki (kuvassa) painottaa palkkakehityksen ja viennin hintakilpailukyvyn tasapainoa:
"Työttömyyden uhka on kuluttajaa jarruttava voima. Palkankorotukset osuvat toivottavasti lankulle niin, että kotimainen ostovoima kohentuu ja samalla viennin hintakilpailukyky turvataan, jolloin työllisyys kohentuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kysynnästä hyötyvillä toimialoilla. Suomen julkisen talouden vakauttamistarve valitettavasti heikentää kasvunäkymiä verrattuna muihin Pohjoismaihin"
Työttömyysaste kääntyy loivaan laskuun
Suomen työttömyys on ollut nousussa, ja syyskuussa kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Danske Bank ennustaa kuitenkin työllisyystilanteen paranevan ensi vuonna talouskasvun myötä. Vuonna 2025 työttömyysasteen odotetaan laskevan 8,1 prosenttiin.
Rakennusalan vaikeudet ovat olleet merkittävä haaste taloudelle, mutta sektorin odotetaan kääntyvän nousuun vuodesta 2025 alkaen. Tämä elvyttää laajemmin taloutta ja tukee työpaikkojen lisääntymistä. Myös vienti on asteittaisessa kasvussa, vaikka globaalit protektionistiset suuntaukset luovat epävarmuutta.
"Tulliuhasta huolimatta Yhdysvaltain elvyttävän talouspolitiikan luoma vetoapu Suomen vientikysynnälle jatkuu tulevina vuosina. Tullien inflaatiovaikutus jää todennäköisesti maltilliseksi, ja uskomme myös Fedin jatkavan koronlaskuja ensi vuotta kohden. Kipeimmät tullikorotukset osuvat todennäköisesti Kiinaan, jonka kasvunäkymiä rasittaa tullien ohella kotimaisen kysynnän heikkous", seniorianalyytikko Antti Ilvonen arvioi.